Uuden, laajan yli 60 tieteellisen tutkimuksen laajuisen yhteenvedon mukaan uskonnolliset ihmiset ovat vähemmän älykkäitä kuin ateistit.
Professori Miron Zuckermanin johtama tutkijaryhmä Rochesterin yliopistossa löysi ”luotettavan negatiivisen korrelaation älykkyyden ja uskonnollisuuden välillä” 53:ssa 63:sta tutkimuksesta, kertoo brittilehti The Independent.
Kymmenen tutkimusta löysi uskonnollisuuden ja älykkyyden välillä positiivisen korrelaation. Analyysi aiheesta on Independentin mukaan ainutlaatuisen laaja.
Yksi analyysin tutkimuksista on vuonna 1921 alkanut ja edelleen jatkuva elämän mittainen analyysi, jossa selvitetään lahjakkaiden lasten (älykkyysosamäärä yli 135) uskomuksia.
Tutkimuksen mukaan jo varhaisten elinvuosiensa aikana älykäs lapsi kääntyy todennäköisemmin poispäin uskonnosta. Myös iäkkäistä keskivertoa älykkäämmistä ihmisistä harvempi uskoo jumalaan.
Tutkimuksia analysoineet psykologit määrittelivät älykkyyden ”kyvyksi perustella, suunnitella, ratkaista ongelmia, ajatella abstraktisti, ymmärtää monimutkaisia ideoita, oppia nopeasti ja oppia kokemuksen kautta”.
Uskonnollisuutta määriteltiin osallistumisena johonkin tai useisiin uskontoon liittyviin asioihin.
Tutkimusanalyysin muut tekijät, kuten sukupuoli tai koulutus eivät tuoneet mitään muutosta älykkyyden ja uskonnollisuuden välille.
Tutkimuksen yhteenvedossa kuitenkin huomautetaan, että analyysissa ei oteta huomioon älykkyyden uusimpia havaittuja muotoja luovasta älykkyydestä ja tunneälystä.
-Tässäpä se tulikin mikä jo tiedettiin: uskovaiset ovat tyhmiä eivätkä kykene käsittämään tieteellistä maailmaa eivätkä tieteen selitysmalleja maailmankaikkeudelle ja elämän synnylle, koska heiltä puuttuu kyky ajatella monimutkaisesti ja abstraktisti sekä kyky oppia uutta nopasti.
Huomatkaa:
Tutkimuksia analysoineet psykologit määrittelivät älykkyyden ”kyvyksi perustella, suunnitella, ratkaista ongelmia, ajatella abstraktisti, ymmärtää monimutkaisia ideoita, oppia nopeasti ja oppia kokemuksen kautta”.
Tämä ero selittää sen miksi ateistit ovat älykkäitä ja ajattelevat tieteellisesti, eivätkä kuvittele mitään satujen jumalia kaiken selitysmalliksi.
Professori Miron Zuckermanin johtama tutkijaryhmä Rochesterin yliopistossa löysi ”luotettavan negatiivisen korrelaation älykkyyden ja uskonnollisuuden välillä” 53:ssa 63:sta tutkimuksesta, kertoo brittilehti The Independent.
Kymmenen tutkimusta löysi uskonnollisuuden ja älykkyyden välillä positiivisen korrelaation. Analyysi aiheesta on Independentin mukaan ainutlaatuisen laaja.
Yksi analyysin tutkimuksista on vuonna 1921 alkanut ja edelleen jatkuva elämän mittainen analyysi, jossa selvitetään lahjakkaiden lasten (älykkyysosamäärä yli 135) uskomuksia.
Tutkimuksen mukaan jo varhaisten elinvuosiensa aikana älykäs lapsi kääntyy todennäköisemmin poispäin uskonnosta. Myös iäkkäistä keskivertoa älykkäämmistä ihmisistä harvempi uskoo jumalaan.
Tutkimuksia analysoineet psykologit määrittelivät älykkyyden ”kyvyksi perustella, suunnitella, ratkaista ongelmia, ajatella abstraktisti, ymmärtää monimutkaisia ideoita, oppia nopeasti ja oppia kokemuksen kautta”.
Uskonnollisuutta määriteltiin osallistumisena johonkin tai useisiin uskontoon liittyviin asioihin.
Tutkimusanalyysin muut tekijät, kuten sukupuoli tai koulutus eivät tuoneet mitään muutosta älykkyyden ja uskonnollisuuden välille.
Tutkimuksen yhteenvedossa kuitenkin huomautetaan, että analyysissa ei oteta huomioon älykkyyden uusimpia havaittuja muotoja luovasta älykkyydestä ja tunneälystä.
-Tässäpä se tulikin mikä jo tiedettiin: uskovaiset ovat tyhmiä eivätkä kykene käsittämään tieteellistä maailmaa eivätkä tieteen selitysmalleja maailmankaikkeudelle ja elämän synnylle, koska heiltä puuttuu kyky ajatella monimutkaisesti ja abstraktisti sekä kyky oppia uutta nopasti.
Huomatkaa:
Tutkimuksia analysoineet psykologit määrittelivät älykkyyden ”kyvyksi perustella, suunnitella, ratkaista ongelmia, ajatella abstraktisti, ymmärtää monimutkaisia ideoita, oppia nopeasti ja oppia kokemuksen kautta”.
Tämä ero selittää sen miksi ateistit ovat älykkäitä ja ajattelevat tieteellisesti, eivätkä kuvittele mitään satujen jumalia kaiken selitysmalliksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voiko satuihin uskova aikuinen olla fiksu?
On kahdenlaisia uskovia:
1. Satujen jumaliin, henkiolentoihin, enkeleihin ja maagisiin asioihin uskovat. Tähän kategoriaan kuuluu myös joulupukkiin uskovat lapset ja mieleltään sairaat. Ja luultavasti myös vähälahjaiset ihmiset (sanoisin 90%).
2. Henkilöt, jotka näkevät että uskonasioissa on kysymys aivan tavallista elämää koskevista asioista (ilman yliluonnollisuutta). He kokevat, että ihmisenä olo on muutakin, kuin jatkuvaa tieteellisyyttä ja suorituspakkoa.
1 kategoria=skitsofreenikot.
Lisäisin tuohon listaan vielä:
3 Tekouskovaiset, henkilöt jotka tavoittelevat hyötyä/asemaa/arvovaltaa teeskentelemällä uskovaista.
Eivät uskonnot ole pelkkiä satuja, vaan niihin on sisään piilotettu totuus, joka aukeaa vain vihityille. Kuitenkin ymmärrän sen, että ateismi on Luojan luomista töistä korkein ja palautankin itseni maanpinnalle sen kanssa, kun sadut ovat liikaa uponneet päähän.
Suuri Suunnitelma mainittu.
https://www.youtube.com/watch?v=b-KOzCDPkdM