Kunnallisverotuksen pitäisi olla läpinäkyvämpi, jotta kansalaiset eri puolella maata näkisivät selvästi, kuinka paljon he tosiasiallisesti maksavat kunnallisveroja. Erityisesti pääkaupunkiseudun kuntien, Salon ja Kaskisen kunnan asukkaiden olisi hyvä mieltää, mikä heidän todellinen kunnallisveronsa suuruus on.
Kuntien taloudessa valtionosuusjärjestelmä aikaansaa piiloverotusjärjestelmän. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat joutuvat maksamaan oman kuntansa verojen lisäksi huomattavan suuren osan myös muiden kuntien veroista. Kun pääkaupunkiseudulla asuvan nimellinen kunnallisvero on 15 - 18 %, todellinen kunnallisvero nousee helposti 20 - 25 %.
Silti äänioikeus kunnallisvaaleissa on vain niillä, jotka asuvat kunnassa pysyvästi. Pääkaupunkiseudun ja esim. Salon kaupungin asukkaat siis maksavat huomattavan paljon muidenkin Suomen kuntien talouden ylläpitoa varten, mutta eivät pääse silti päättämään näiden kuntien asioista. Näissä "loiskunnissa" päätökset tekee yleensä kepulaisvaltainen enemmistö, joka pitää tiukasti huolen siitä, että näiden kuntien talous pysyykin huonona.
Lisäksi on huomattava, että pääkaupunkiseudun asukkaat maksavat moneen kuntaan myös kiinteistöveroja, jotka on määritelty kunnan omien asukkaiden veroja korkeammalle tasolle.
Valtionosuusjärjestelmää pitäisi muuttaa siihen suuntaan, että kunnalisveroista tehdään kokonaisuudessaan tasaverojärjestelmä ja verot määritellään suoraan kunnallisäyreinä. Näin esim. espoolainen veronmaksaja voi läpinäkyvästi nähdä, että hän maksaa omaan kuntaansa veroja 15 % tuloistaan ja valtionosuussaajakuntiin sen liäksi esim. 7 % eli Espoon todellinen veroäyri saadaan näin laskettua oikein eli 22 %.
Kuntien taloudessa valtionosuusjärjestelmä aikaansaa piiloverotusjärjestelmän. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat joutuvat maksamaan oman kuntansa verojen lisäksi huomattavan suuren osan myös muiden kuntien veroista. Kun pääkaupunkiseudulla asuvan nimellinen kunnallisvero on 15 - 18 %, todellinen kunnallisvero nousee helposti 20 - 25 %.
Silti äänioikeus kunnallisvaaleissa on vain niillä, jotka asuvat kunnassa pysyvästi. Pääkaupunkiseudun ja esim. Salon kaupungin asukkaat siis maksavat huomattavan paljon muidenkin Suomen kuntien talouden ylläpitoa varten, mutta eivät pääse silti päättämään näiden kuntien asioista. Näissä "loiskunnissa" päätökset tekee yleensä kepulaisvaltainen enemmistö, joka pitää tiukasti huolen siitä, että näiden kuntien talous pysyykin huonona.
Lisäksi on huomattava, että pääkaupunkiseudun asukkaat maksavat moneen kuntaan myös kiinteistöveroja, jotka on määritelty kunnan omien asukkaiden veroja korkeammalle tasolle.
Valtionosuusjärjestelmää pitäisi muuttaa siihen suuntaan, että kunnalisveroista tehdään kokonaisuudessaan tasaverojärjestelmä ja verot määritellään suoraan kunnallisäyreinä. Näin esim. espoolainen veronmaksaja voi läpinäkyvästi nähdä, että hän maksaa omaan kuntaansa veroja 15 % tuloistaan ja valtionosuussaajakuntiin sen liäksi esim. 7 % eli Espoon todellinen veroäyri saadaan näin laskettua oikein eli 22 %.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Niinkuin varmasti hyvin tiedät valtionosuusjörjestelmällä pidetään yllä vanhusten huoltoa ja koulutusta ym.. Kun tuohon otit esimerkiksi Kaskisen jossa lukion opinnot suoritetaan naapurikunnissa, niin eikö silloin ole oikeudenmukaista, että opetuksen järjestävä kunta saa osan rahoituksesta valtionosuusjärjestelmän kautta. Koska toinen vaihtoehto olisi maksullinen lukio ulkopaikkakuntalaiselle.
Eikö Kaskinen joka on Suomen pienin kaupunki olisi myös liityttävä yhteen jonkun muun kunnan kanssa?
Miten järjestät vanhusten hoidon ilman rahaa? eutanasia vai siirrot kaupunkiin
Jos halutaan läpinäkyvyyttä lisää eikö myös olisi aiheellista tutkia mistä muodostuvat tulot pääkaupunkiseudulla joita verotetaan.
Perusteluina tähän on se että sieltä löytyy paljon valtion virkamiehiä, joiden palkan maksuun osallistuu myös muu Suomi.
Kiinteistöverosta
Onko väärin verottaa vaapa-aika asuntoa hieman enemmän kuin asumiseen tarkoitettua asuntoa?
Ei rakennuksia veroteta sen mukaan missä niiden omistaja asuu vaan niiden käyttö tarkoituksen mukaan.
Se on todella uskottavaa että joku haluaisi pitää itsensä jatkuvasti almuja anelemassa, sillä ei kukaan halua pitää oman kuntansa tulosta negatiivisena tieten tahtoen.
Mitä pidät kodisjoen valtuuston jakaumasta, sopisiko sellainen malli esim. Saloon?
Jos jokainen kunta pitää huolen itsestään, ilman muilta nyysittyjä rahoja.
Jos ei se tähän pysty niin ainoa vaihto ehto on koittaa liittyä johonkin toisseen kuntaan tai sitten asukkaiden muutto muualle.
Jokainen on oman onnensa seppä!
Ensin tietysti täytyy kysyä, että mistä lähtien Kaskinen on sijainnut pääkaupunkiseudulla?
Olisi tietysti kiva jos "loiskuntien" edustajat pääsisivät vastavuoroisesti päättämään pääkaupunkiseudun kuntien taloudenhoidosta. Tätä voisi perustella ainakin sillä, että "loiskunnat" ovat vuosikymmeniä kouluttaneet nuoria työikäisiksi vähillä rahoillaan ja sitten he ovat muuttaneet pääkaupunkiseudulle kunnallisveroa maksamaan. Eihän siinä mitään, mutta tällaisesta "kasvatustoiminnasta" maksetaan ainakin urheiluseurojen puolella käsittääkseni jonkinlaista rojaltia kasvattajaseuroille.
Tässä "loiskunnassa", jossa itse asun, joudutaan etsimällä etsimään säästökohteita ja budjettien teko on ainakin paikallislehden valtuustokokousselosteiden mukaan melkoista pilkun viilausta. Rahaa kun ei meinaa löytyä mistään.
Tämä on sikäli kummallista, että kunnassamme on epätavallisen paljon yritystoimintaa, jonka seurauksena työttömyysprosentti viimeisen tilaston mukaan on tasan 5 ja työpaikkaomavaraisuus on ollut jo pitkään noin 130% Myös asukkaiden tulotaso on maakunnan huippua.
Jostain syystä Lipposen hallituksen yhteisöverouudistuksella ja "loiskuntamme" talousvaikeuksilla on selkeä korrelaatio.
Tämä on ollut ilmeisen kova pala myös "loiskuntamme" valtuustossa istuville demarivaltuutetuille.
Sinänsä olisi kyllä mielenkiintoista kokeilla, että pääkaupunkiseudun "suurkaupunkien" demarivaltuutetut tulisivat vaikkapa tänne meidän "loiskuntaan" antamaan vinkkejä, mihin rahat on käytettävä ja täältä tulisi edustajat vastavuoroisesti sinne tekemään samaa.
Siinä saattaisi ainakin ensinmainittujen silmät avautua.
Kaskinen ei sijaitse pääkaupunkiseudulla. Kaskinen oli yksi esimerkki kunnista, joissa valtionosuustasaus on rutkasti negatiivinen kuten on myös toisessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevassa kunnassa eli Salossa. Kaskisen tilannetta on tunne, mutta Salon kohdalla nettomaksajan rooli ei ole yllätys, sillä onhan Salossa paljon yrityksiä, jotka toimivat kannattavasti ja niiden työntekijöillä hyvä veronmaksukyky.
Kyllä ihmisiä on paljon muuttanut pääkaupunkiseudulle, jossa on ollut tarjolla työtä. Miksi ihmeessä te ette ole itse pitäneet näitä kouluttamianne nuoria itsellänne omissa kunnissa. Ei heitä kukaan sieltä pakota muuttamaan. Luotte vaan otoliset olosuhteet yritystoiminnalle ja pidätte itse kouluttamanne ihmiset. Oiva Härkönenkin on täällä aina paasannut sitä, että yritykset voivat toimia kannattavasti ja halukkaasti missä päin Suomea vaan ja että se on paha Lipponen, joka on jollain kumman syyllä saanut ne kammettua muualle.
Yhteisöveron kohdalla kannattaisi katsoa ihan lukujen suuruutta. Kuinka paljon yhteisöveroilla kerätään maassa verotuloja? Sen jälkeen voi alkaa miettiä uudelleen sitä, miten yhteisöverokanta korreloi minkäkin kunnan talousvaikeuksien kanssa.
Pääkaupunkiseudulla ei kaivata keskustalaisten neuvoja. Täällä menee paljon paremmin ilman niitä. Keskustalaiset aiheuttavat ihan riittävästi hankaluuksia pääkaupunkiseudulle jo valtakunnan tasolla. Ei sen päälle tarvita enää talouden romahduttamisoppeja kuntatasolla.
Onko 130% työpaikkaomavaraisuus merkki siitä, että työpaikkoja ei ole luotu?
Lehtitietojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla kunnallisvaaliehdokkaina on yrittäjiä enemmän kuin missään muualla päin Suomea.
Mistä tämä kertoo?
1900 asukkaan Kaskinen on valtaisan selluteollisuuskompleksin kotipaikkana ehkä aika huono esimerkki kertomaan siitä, että miten verotuloja kuntaan hankitaan. Eikä Salokaan kovin paljon parempi.
Kunnallispolitiikan rooli noissa kunnissa työpaikkojen luomiseksi on ollut lähinnä rakennuslupien myöntämistä firmoille.
Sellainen varmaan osattaisiin "loiskunnissakin".
Lipsahti tähän, mutta olkoon.
Kunnassa toimii kymmeniä isoja yrityksiä. Kuitenkaan sinne tule ollenkaan yhteisöveroa. Mistähän se mahtaa johtua.
"Pääkaupunkiseudulla ei kaivata keskustalaisten neuvoja."
Pääkaupunkilaisena kaipaan kovasti keskustan suurempaa panosta täälläkin. Keskustan vahva mukaantulo (parasta jos se tapahtuisi vihreiden kustannuksella) Helsingin kunnallispolitiikkaan helpottaisi kovasti yhteisten päätösten toteuttamista.
Johtuisikohan se siitä, että nuo yritykset eivät tee tulosta. Tappioista kun ei tarvitse maksaa yhteisöveroa.
...
Pienet kunnat, jotka saavat valtionapuja, toimivat jatkossakin niin, että valtionavun saaminen ei vain loppuisi.
Kun siis valtio avustaa tappiollisia kuntia se samalla maksaa rahaa siitä, etteivät kunnat tee mitään sellaisia muutoksia toimintaansa, jotka vähentäsisivät valtionapujen tuloa.
Jotain pitäisi tehdä sen kannustamiseksi, että kunnat ryhtyisivät omin toimin ja vapaaehtoisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan muutoksia, jotka saavat ne takaisin oman tulorahoituksensa piiriin.
Porkkana olisi tässä parempi kuin piiska, vaikka valtionapujen määräaikaistaminen panisi kyllä kuntiin vipinää, muta taitaa olla poliittisesti mahdoton toteuttaa.
Nykyinen järjestelmä on sementoinut kuntien talouden alijäämäisyyden, koska kuka nyt luopuisi siitä, että ilmaista rahaa tulee sitä enemmän, mitä enemmän itse tekee tappiota.
mihin perustat väitteesi:
"Pienet kunnat, jotka saavat valtionapuja, toimivat jatkossakin niin, että valtionavun saaminen ei vain loppuisi." ??
Pienet kunnat ovat jo aikoja sitten tehneet yhteistoimintaa keskenään, osa enemmän osa vähemmän. Varsinkin terveydenhuollon piirissä ja ammattikoulujen perustamisessa.
Ja sitäpaitsi porkkana on jo olemassa yhdistyville kunnille on tarjottu ylimääräistä rahaa.
MIksi syyttää pieniä kuntia siitä etteivät ne ole yhdistäneet kaikia toimintojaan kun pääkaupunkiseudullakin on monet vuodet tapeltu joukkoliikenteen järjestämisestä.
Väestönikärakenne on yksi niistä selittävistä tekijöistä, jotka aiheuttavat alijäämäisyyttä.
Mitä tehdä tällä ongelmalle? kerro ennenkuin vesi kohtaa sementin ja soran.