Usein uskovat kiukuttelee, piispa Luoman tavoin, miten pahat ateistit houkuttelee ihmisiä pois kirkosta. Totta on, että ateistit ovat tuon yhden suositun palvelimen eli eroa_kirkosta.fi:n takana, Kirkosta eroaminen mutta se ei ole syy eroille, se on vain keino erota.
Toiseksi, on kohtuullista, että kirkosta eroaminen on tehty helpoksi, kun ei siihen liittämiseenkään ole lupaa kysytty.
Valtaosa kirkosta eroajista on 18-29-vuotiaita ja he eroavat, koska kokevat kirkon sanoman itselleen merkityksettömäksi ja kirkon suvaitsemattomaksi.
Syynä uskonnollisuuden vähenemiselle on paljolti se, että lasten uskonnollinen kasvatus on vuosikymmenten aikana tasaisesti vähentynyt ja esimerkiksi; kun pääkaupunkiseudulla eläkeikäisistä 3/4 sai uskonnollisen kotikasvatuksen, niin nuorista aikuisista sai vain 1/3.
Koska tuon uskonnollisen kotikasvatuksen romahdus on ollut todella nopea, niin on oletettavaa, että lasten kohdalla tuo luku on nyt noin 1/4. (s 42)
Uskonnollisen kotikasvatuksen merkitys on suuri.
Jos molemmat vanhemmat antoi uskonnollista kasvatusta, niin 3/4 kokee itsensä uskonnolliseksi,
jos toinen vanhempi antoi uskonnollista kasvatusta, niin 1/2 kokee itsensä uskonnolliseksi ja
jos kumpikaan vanhempi ei antanut uskonnollista kasvatusta, niin vain 1/4 koki itsensä uskonnolliseksi. (s 39)
Suunta on se, että uskonto on kodeissa pienenevässä roolissa, kotona ei anneta juurikaan uskonnollista kasvatusta, lapsille uskonto on hyvin etäinen ja vähämerkityksellinen ja siksi täysi-ikäiseksi tultuaan he usein eroavat kirkosta.
Summa summarum kirkosta eroaminen kiihtyy ja kohta nykyinen kirkko on pelkkä muisto
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/Nuortet aikuiset kirkossa ja kirkon ulkopuolella.pdf
Toiseksi, on kohtuullista, että kirkosta eroaminen on tehty helpoksi, kun ei siihen liittämiseenkään ole lupaa kysytty.
Valtaosa kirkosta eroajista on 18-29-vuotiaita ja he eroavat, koska kokevat kirkon sanoman itselleen merkityksettömäksi ja kirkon suvaitsemattomaksi.
Syynä uskonnollisuuden vähenemiselle on paljolti se, että lasten uskonnollinen kasvatus on vuosikymmenten aikana tasaisesti vähentynyt ja esimerkiksi; kun pääkaupunkiseudulla eläkeikäisistä 3/4 sai uskonnollisen kotikasvatuksen, niin nuorista aikuisista sai vain 1/3.
Koska tuon uskonnollisen kotikasvatuksen romahdus on ollut todella nopea, niin on oletettavaa, että lasten kohdalla tuo luku on nyt noin 1/4. (s 42)
Uskonnollisen kotikasvatuksen merkitys on suuri.
Jos molemmat vanhemmat antoi uskonnollista kasvatusta, niin 3/4 kokee itsensä uskonnolliseksi,
jos toinen vanhempi antoi uskonnollista kasvatusta, niin 1/2 kokee itsensä uskonnolliseksi ja
jos kumpikaan vanhempi ei antanut uskonnollista kasvatusta, niin vain 1/4 koki itsensä uskonnolliseksi. (s 39)
Suunta on se, että uskonto on kodeissa pienenevässä roolissa, kotona ei anneta juurikaan uskonnollista kasvatusta, lapsille uskonto on hyvin etäinen ja vähämerkityksellinen ja siksi täysi-ikäiseksi tultuaan he usein eroavat kirkosta.
Summa summarum kirkosta eroaminen kiihtyy ja kohta nykyinen kirkko on pelkkä muisto
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/Nuortet aikuiset kirkossa ja kirkon ulkopuolella.pdf
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sivistys syrjäyttää taikauskon.
Vaikka kirkon hihhulit aina hekumoiat aapisilla ja lukutaidolla, he eivät tunne taikauskonsa historiaa eikä sitä miten se suomeen tuotiin riittävän hyvin. Siksi he noilla reuhaavat.
>>>Sivistys syrjäyttää taikauskon.
Väärin, kirkosta erotaan koska tietoa on nykyään saatavissa muualtakin kuin valehtelevilta hihhulivanhemmilta ja pastoreilta. Itse sain uskonnollisen kasvatuksen ja hylkäsin uskonnon noin 16 vuotiaana.
Kirkosta erotaan, koska kasvavan yleisivistyksen myötä luterilainen kristinusko opitaan näkemään juuri sellaisena harhaoppina, kuin se onkin. Maailman mittapuussa luterilaisuus ei ole juurikaan lestadiolaisuutta kummempi eriseurainen uskonlahko.
Martti Luther oli omahyväinen, pahasti alkoholisoitunut kansankiihottaja, jota pikkuruhtinaat käyttivät hyväkseen perustaessaaan itselleen mieluisan uus-uskonnon.
Luterilaisuuden ainoa yhtymäkohta kristinuskoon on, että sekä luterilaiset, että kristityt puhuvat Jeesuksesta.
Yksi vähentävä tekijä on jatkuvat uudistukset. Vanhoillisille tarkoitetut tilaisuudet ovat kovin vähissä. Esim. tuleva virsikirjan lisäosa voi sisältää tanssimusiikkiakin perinteisen hengellisen lisäksi.
Kirkosta erotaan, koska kirkon jumalaan ei uskota ja koko kirkko koetaan turhaksi hössötykseksi. Vain pieni osa eroaa kirkon liian liberaaliuden takia.
Näin on. Ja kirkko koetaan turhaksi hössötykseksi, koska siellä kotonakaan ei äidit ja isät ole kiinnostuneita tuosta hössötyksestä.
"Emeritusarkkipiispa John Vikström on hyvin huolissaan siitä, että Suomeen on kasvanut sukupolvi, joka on vieraantunut, tai vieraantumassa kirkon perinteistä. Helsingissä enää alle puolet lapsista kastetaan evankelisluterilaiseen kirkkoon:
- Tässä piilee aikapommi ja se on todella vakava asia. Kirkosta eroavat ovat näitä nuoria ikäluokkia ja kun seuraavat nuoret tulevat samaan ikään, he käyttäytyvät samalla tavalla, sanoo Vikström.
Vikström toteaa, että ongelmaa on tutkittu muun muassa Saksassa:
- Saksassa tehtiin joitakin vuosia sitten tutkimus, jonka mukaan kirkkojen tulevaisuuteen vaikuttaa muun muassa se, mitä perheissä tapahtuu. Siis miten perinne siirretään uusille sukupolville."
Eli kun kotona ei siirretä perinnettä niin perinne kuolee.
http://yle.fi/uutiset/emeritusarkkipiispa_john_vikstrom_kirkko_ei_saa_tinkia_perheiden_tukemisesta/7109184
Erosin kirkosta liki 40 vuotta sitten, vaikka kotona "opetettiin" uskontoa, kuten myös koulussa. Koko juttu vaan tuntui niin uskomattoman typerältä, että kirkosta erosin heti kun se oli mahdollista.