Mikä siinä on että yhä monet vastustavat naispappeutta vaikka se on ollut hyväksyttyä luterilaisessa kirkossa jo vuodesta 1986? Onko sillä sukupuolella väliä?
Miksei nainen voisi olla pappi?
hähkkk
1562
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mitkä monet? Siis luterilaisessa kirkossa ei vastusteta naispappeutta. Jos siellä kieltäytyy työskentelemästä naispapin kanssa, joutuu ulos. Kirkko ei vihi papeiksi, jos vastustaa naispappeutta.
Onko sinulla vähän historian hämäriin itsellesi jäänyt tieto luterilaisesta kirkosta? Siitä ilmeisesti puhut vai? Vai puhutko nyt siis ortodokseista ja katolilaisista?
Siksi koska koko maallikoista erotettu erityinen pappeus ei perustu lainkaan Uudenliiton mukaiseen järjestykseen - eikä Uusi testametti tunne minkäälaista erityispapillista rälssiä, - ja siksi kirkkojen papit eivät ole pappeja Jumalan sanan tarkoittamassa merkityksessä, - vaan maailmankirkkojen itseasettamia pakanapapistoja.
Riittänee, että toistan edellisen kirjoittajan kommentin:
"Luterilaisessa kirkossa ei vastusteta naispappeutta."
Tai siis miksi Suomessa vastustetaan naispappeutta? Miksei nainen voisi olla pappi?
Ei sitä Raamattu hyväksy, se on niskurointia, kun ihminen luulee tietävänsä paremmin, minkä Jumala on suunnitellut.
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/1Tim.3.html
Uudenliiton mukainen järjjetys ei tunne lainkaan mitään erityisiä, maallikoista erotettuja papistoja, ja siksi on todellava: Luther ei aikanaan uudistanut suinkaan "kirkkoa", vaan hän tyytyi ja valitsi katolisen kirkon omaksuman rakenteen sille uudelle lahkolle, joka irroitettiin aikanaan itsenäiseksi papistoineen katolisesta kirkosta, ja kirkon ensimmäiset papit olivat siksi myös katolisia pappeja, liittyessään evankeelisiksi kutsuttuihin luterilaisiin maaseurakuntiin, muodostaen luterilaisen kirkon perustan. Tuohon aikaan Luther päätti myös teologisten yliopistoopintojen olevan pappeuteen valmistavia opintoja ja siten pappeuden perustaksi tuli teologiaksi kutsutun "pseudotieteen" eli valeletieteen opinnot yliopistoissa.
Koko näkemys pappeudesta, katsoi siis ikäänkuin historiallisesti taaksepäin, ja luterilaisuus omaksuin katolisen kirkko- ja pappeuskäsityksen jolle oli ominaista, monarkinen maallikoista erotettu pappeus, erityisin pappeuden tunnusmerkkeineen ja hassunkurisine muista erottuvine asusteineen, korostamaan nimeomaan kirkkojen alttareilla toimivien pappien arvokkuutta. Tämän katolisiuus oli omaksunut suoraan pakanauskonnoista, sekottaen tähän pappiskäsitykseen myös tietysti juutalaisen rituaalipappeuden omaisia tehtäviä ja vaikutteita, eli katoiset papithan toimivat nimeomaan ikäänkuin muka ihmisten syntejä sovittavia messuja pitäväinä rituaalipappeina, joiden uskottiin olevan ikäänkuin jatkumoa sille uhripappitoiminalla josta Jerusalemin maahanhajoitettu temppeli oli tullut tunnetuksi. Näin syntyi kalanpäähattuisten papistojen mukainen, monarkiseen piispuuteen perustunut itsevalittu uuspakanallinen jumalanpalvelusjärjestys, jonka myös luterilaisuus messuineen omaksuin tietyin oppisisällöllisin muutoksin, koskien itse käsitystä messu-uhrin merkityksestä - uhripalveluksena jumalalle, - jonka vaikutuksesta siirryttiin ns. kaden substanssin, mutta yhden accidenssin, eli näkyvän ilmenemismuodon, mutta kahden olomuodon ehtoollisoppiin, jonka seurauksena ei enää jumalanpalveluksissa uhrattu ehtoollisaineisiin ruumiillistunutta vale-Jeesusta kohottaen Jumalalle, vaan kolmiyhteinen jumala syötettiin muka seurakunalle, ateriallla jolle osallistumisen katsotiin sovittavan syntejä ALTTARIN SAKRAMENITISSA. Uusi testamentti, ei tunne lainkaan tällaista pappeutta josta kirjoitin.
Uusi testamentti puhuu "paimenistä", ei papista uudenliiton järjestyksen mukaisina paikallisseurakuntien "kaitsijoina", jotka olivat tehtäviinsä kykeneviä Jeesuksen Kristuksen antaman erityisen Hengen armolahjan johdosta, kuten kirjoitettu on: "Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset PAIMENIKSI ja opettajiksi, tehdäkseen pyhät täytin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen.
Kreikankielen sana "poimen", hebr. ro´e ei siis tarkitoita pappia eli kreik. "hiereusta", ja Jeesus Kristus on uudenliiton kuningaspappina Melkisedekinä nimenomaan pappi, ja ainoa välimies ihmisten ja Jumalan välillä, - suorittaneen myös täydellisen Jumlaanpalveluksen uudesta liitosta osallisten edestä.
Ajatus monarkisesta pappeudesta omaksuttin mitä ilmeisimmin Platonin filosofisista näkemyksistä, joiden mukaan hän kutsuin kaupunginjohtajia, jollaisia myös ensimmäiset kirkkoistä olivat, memettyinä kaupunkien mukaan monarkisiksi piispoiksi, tämän platonisen perinteen mukaisesti. Näiden kirkkoisien hallinnollisten ja itsenäisten vaatimusten perustalta alkoi muodostua ylivaltavaatimuksia esittävä yleinen maailmankirkko, jonka vallan alle koko maailma lopulta yritetään alistaa, yhden ainaon uskonnolis-poliittisen maailmanhallitsija "kosmokraattorin" eli valkeuden enkeliksi tekeytyneen "saa-tanan" alaisuuteen: 2 Kor.11:13-16. Nämä saatanan kirkkoruhtinaat ja valtaherrat nimetään toimiinsa nimeomaan ikäänkuin hallintaansa uskottujen alueiden ja kaupunkien mukaan, eli kirkkoherrakuntiensa hallistijoina hengellisiksi muka hallitsemiensa alueiden valtiaiksi: uskonnollis-poliittisiksi henkisiksi diktaattoreiksi.
Myös Messiaan odotettiin ja edellytettiin profetaalisten kirjoitusten valossa olevan "paimen": Miika: 5:3. Ja tämänhän Jeesus nimeomaan myös teki, osoittaen olevansa "se Hyvä Paimen", joka oli valmis jopa antamaan henkensä lammastensa edestä.
Kummallista kyllä paimen toimi oli juutalaisten keskuudessa väheksytty. Farisealaiset uskonnolliset vallananastajat olivat tässä suunnannäyttäjiä. He varmaan kuvitelivat edustaessaan aikansa uskonnollista eliittiä, olevansa ensimmäisiä niiden joukossa, joiden keskuudesta myös messias nousisi heidän kanssaa hallitsemaan ja uskonnollista hirmuvaltaa pitämään "uskontopoliisina toimien", ja ajatus "Hyvästä Paimenestahan", on aivan tämän vastakohta. He eivät siis toivoneet tai odottaneet messiaansa olevan halveksitun tehtävän omaava henkilö eli halveksittuihin tullimiehiin verrattavaa arvostusta nauttiva paimen, vaikka monissa profetaalisissa kirjoituksissa näin Messiaasta todtaankin. Paimenet luettiin siis aikansa Juudalaisessa yhteiskunnassa, samaan joukkoon halveksittujen tullimiesten kanssa, ja heiltä evättiin kaikki yhteiskunnalliset oikeudet. He eivät voimeen mm. päästä tuomareiksi eivätkä kelvanneet edes todistajiksi oikeudessa. Tämäkin siis sisältää profetaalisesti merkittävän osan halveksitun Messsiaan, nöyrän ja vanhurskaan auttuajan: Sak.9:9 toiminnan nöyrästä ja tämän maailman ruhtinasten käyttämän hallintavallan ulkopuolisesta toimenkuvasta - vai mitä?
Kyllä nainen voi nykyään pappi luterilaisuudessa, ja jopa uhripappi ehtoollismessussa, syöttäessään kontollaan oleville seurakuntalaisilleen todellisesti läsnäolevaa verta ja lihaa; - mutta tämä ei vain ole Raamatun tuntemaa pappeutta, eikä siis edusta kristinuskoa.
"Kyllä nainen voi nykyään pappi luterilaisuudessa, ja jopa uhripappi ehtoollismessussa,"
- Ei pidä paikkansa. Luterilaiset eivät hyväksy uhripappeja. Teit samasta aiheesta jälleen kerran olkinuken.
Kyllähän toki on myönnetävä, että aikamoinen syntejä kantava olkipukki, se luterilaisten syntejä sovittava sarkametti on, jossa he syövät todellisesti muka lihana ja verenä läsnäolevan herransa, - saadakseen syntejä muka samalla anteeksi.
Mainiosta selitysten olkilyhteistä se on ihan itse väsätty, täysin ohi raamatun irroittaen vain yhden lauseen tekstiyhteydesään pakallisen uhriaterian järjestämiseksi loputtaman syntisille luterilaisille lahkouskoville.
Et ole osoittanut, että luterilainen ehtoollinen olisi uhri, että Jeesuksella ei olisi tällä hetkellä verta (näyttää siltä, että tämä pakottaa sinut korjaamaan Jeesuksen sanojen merkitystä: "tämä on minun ruumiini") tai että luterilaiset ajattelisivat, etä Golgatan uhri ei olisi riittävä. Luterilaisten nimittäminen lahkoksi ei ole argumentti.
olisi tietysti hyvä jos seurakunnan paimen voisi kokea itsellään olevan nimenomaan paimenen armolahja eli soveltuvuus tehtävään.
Kyllä seurakunnassa tulee olla paimen kun Raamattu mainitsee asiasta.
Seurakunnassa tulee olla paimen.
Tuon paimenen on oltava/olkoon mies.
Kuinka monesta naispuolisesta seurakunnan paimenesta Raamattu kertoo?
Mukavaa illanjatkoa, toivottavasti puhtain omintunnoin.
--> 0
Toki, toki nainen voi olla pappi tai oikeammin papitarkin diapololoogisesti ajatellen, mutta ei Raamatun tuntemassa merkityksessä.