Höpöhöpö! Nykynuoriso on suorastaan sairaalloisen kunnianhimoista. Itse asiassa nuorilla on pakkomielle olla paras kaikessa, loistaa muiden silmissä. Herättää kateutta. Nimittäin, jos nuori huomaa olevansa jossain hyvä, hän haluaa menestyä. Tilanne on muuttunut toki harvinaisemmaksi nykyään, sillä töitä nuoret eivät jaksaisi tehdä. Mutta: toinen vaihtoehto on olla paras huonoudessa! Se on oikeasti todella haastavaa, sillä kilpailijoita on monia. Kukapa ei haluaisi luokkakavereidensa silmissä loistaa laiskimpana ja huonoimpana koululaisena - tarkemmin sanottuna siis rennoimpana tyyppinä. Se, kuka saa muut vakuutettua omasta huonoudestaan ja laiskuudestaan parhaiten, herättää kateutta ja vastahyökkäyksen. ("Ei, mä oon huonompi. En tajua mistään mitään. Mut ei mua ees kiinnosta tällanen *****!")
Miksi Pisa-tulostenkin huonon menestyksen syyksi laitetaan nuorien kunnianhimottomuus? Syynä on se, että nuorison tavoitteet ja ihanteet ovat aivan väärissä asioissa. Jos nuorten kunnianhimon voisi kääntää opiskeluun, olisi nyt opiskeleva sukupolvi kaikkein menestyksekkäin koko historiassa!
Miksi Pisa-tulostenkin huonon menestyksen syyksi laitetaan nuorien kunnianhimottomuus? Syynä on se, että nuorison tavoitteet ja ihanteet ovat aivan väärissä asioissa. Jos nuorten kunnianhimon voisi kääntää opiskeluun, olisi nyt opiskeleva sukupolvi kaikkein menestyksekkäin koko historiassa!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.