Hallituksen neljä menetettyä vuotta.
Velkaa vain jumalattomasti tehneet.
Nyt koittelevat opposiota saada syntipukiksi.."tulkaa tekin talkoisiin "
"tulkaa suunnitteleen " -tulevaisuutta.
http://www.talouselama.fi/incoming/article2232477.ece/ALTERNATES/w620/katainenurpilainen.jpg
Tavoitteena on välittävä ja menestyvä Suomi. Näin alkaa Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ohjelma, jonka hallituksen kuusi puoluetta laativat kesäkuussa 2011.
Mutta miten onkaan käynyt? Suomen kansantalous hädin tuskin kasvaa, julkinen velka rehottaa ja kunnat kiristävät villisti veroja. Vanhat tippuvat työelämästä liian aikaisin ja nuoret miehet syrjäytyvät elämästä siinä missä ennenkin.
Hallituksella oli aloittaessaan kotimaassa kuusi keskeistä tavoitetta. Lopputulos on ruma. Vain yksi tavoite toteutuu.
Isoille päätöksille on vielä yksi mahdollisuus – viiden viikon kuluttua pidettävä hallituksen kehysriihi. Viime viikkoina hallituspuolueiden edustajat ovat kuitenkin kilvan pyristelleet irti lopuistakin yhteisistä lupauksista, kuten julkisen velan kasvun taittamisesta.
Liian suuri julkinen velka on piru, jonka kasvu hallituksen piti tappaa. Vaan ei tapa. Julkinen velka nousee tänä vuonna yli 60 prosenttiin kokonaistuotannosta. 60 prosenttia on kriisiraja, jonka EU on asettanut maiden velkaantumiselle.
Hallitus tavoitteli myös rajua kuntien yhdistymisaaltoa. Tarkoitus oli pusertaa kuntien määrä 70 kuntaan. Kun tämä herätti pahaa verta, alkoi kokoomuslaisen kuntaministeri Henna Virkkusen puheissa esiintyä sanonta noin sata kuntaa. Sitten Virkkunen jo ilmoittikin ryhtyvänsä ehdokkaaksi eurovaaleissa. Uudistuksen keskeinen ministeri siis heittää hanskat tiskiin.
Hallituksen toinen karmaiseva epäonnistuminen koskee sosiaali- ja terveyspalveluja. Järeä sote-uudistus oli Kataisen hallituksen lempilapsi. Kätilöinä ovat toimineet peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) ja ministerikierrätyksen jälkeen Susanna Huovinen (sd) sekä eduskuntaryhmiensä johtajat Petteri Orpo (kok) ja Jouni Backman (sd).
Uudistusta ovat pohtineet virallisissa työryhmissä ja epävirallisissa aivoriihissä kymmenet Suomen kokeneimmat asiantuntijat. Heidän mielipiteistään piittaamatta hallitus kursi kasaan ehdotuksen, joka tuottaa hallintoon lisää portaita, jättää jäljelle tehottomia yksiköitä ja saattaa olla perustuslain vastainen.
Velkaa vain jumalattomasti tehneet.
Nyt koittelevat opposiota saada syntipukiksi.."tulkaa tekin talkoisiin "
"tulkaa suunnitteleen " -tulevaisuutta.
http://www.talouselama.fi/incoming/article2232477.ece/ALTERNATES/w620/katainenurpilainen.jpg
Tavoitteena on välittävä ja menestyvä Suomi. Näin alkaa Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ohjelma, jonka hallituksen kuusi puoluetta laativat kesäkuussa 2011.
Mutta miten onkaan käynyt? Suomen kansantalous hädin tuskin kasvaa, julkinen velka rehottaa ja kunnat kiristävät villisti veroja. Vanhat tippuvat työelämästä liian aikaisin ja nuoret miehet syrjäytyvät elämästä siinä missä ennenkin.
Hallituksella oli aloittaessaan kotimaassa kuusi keskeistä tavoitetta. Lopputulos on ruma. Vain yksi tavoite toteutuu.
Isoille päätöksille on vielä yksi mahdollisuus – viiden viikon kuluttua pidettävä hallituksen kehysriihi. Viime viikkoina hallituspuolueiden edustajat ovat kuitenkin kilvan pyristelleet irti lopuistakin yhteisistä lupauksista, kuten julkisen velan kasvun taittamisesta.
Liian suuri julkinen velka on piru, jonka kasvu hallituksen piti tappaa. Vaan ei tapa. Julkinen velka nousee tänä vuonna yli 60 prosenttiin kokonaistuotannosta. 60 prosenttia on kriisiraja, jonka EU on asettanut maiden velkaantumiselle.
Hallitus tavoitteli myös rajua kuntien yhdistymisaaltoa. Tarkoitus oli pusertaa kuntien määrä 70 kuntaan. Kun tämä herätti pahaa verta, alkoi kokoomuslaisen kuntaministeri Henna Virkkusen puheissa esiintyä sanonta noin sata kuntaa. Sitten Virkkunen jo ilmoittikin ryhtyvänsä ehdokkaaksi eurovaaleissa. Uudistuksen keskeinen ministeri siis heittää hanskat tiskiin.
Hallituksen toinen karmaiseva epäonnistuminen koskee sosiaali- ja terveyspalveluja. Järeä sote-uudistus oli Kataisen hallituksen lempilapsi. Kätilöinä ovat toimineet peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) ja ministerikierrätyksen jälkeen Susanna Huovinen (sd) sekä eduskuntaryhmiensä johtajat Petteri Orpo (kok) ja Jouni Backman (sd).
Uudistusta ovat pohtineet virallisissa työryhmissä ja epävirallisissa aivoriihissä kymmenet Suomen kokeneimmat asiantuntijat. Heidän mielipiteistään piittaamatta hallitus kursi kasaan ehdotuksen, joka tuottaa hallintoon lisää portaita, jättää jäljelle tehottomia yksiköitä ja saattaa olla perustuslain vastainen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Nyt koittelevat opposiota saada syntipukiksi.."
Valikoiva kepumuistisi ei muista, että kepukin oli edellisessä hallituksessa. Keskustavetoinen hallitus järjesti Suomen talouden uuteen uskoon, eli kepuhallituksen loppusaldona oli jättimäinen valtionvelka ja kansantalouden lasku.
Myöskään ei sovi unohtaa kepuhallituksen aikana kasvanutta työttömyyttä. Eroamaan joutunut Vanhanen pahensi vielä asiaa viime vuonna sanomalla, että vähennetään kunnilta reilusti työntekijöitä. Vastuuttoman ex-poliitikon suusta voi ilmeisesti pulpahtaa mitä vaan.
Joku laski, että älyvapaan kepuidean toteutumisen seurauksena potkut saisi yli 60 000 kuntalaista. Pahinta on se, että älyvapaa kepuidea voi jopa toteutua, sillä kansantalous on ja myös pysyy todella huonona vielä pitkälle tulevaisuuteen.