Fennomaanit eivät näköjään huomaa, mikä muutos tapahtuu kovalla vauhdilla suomenruotsalaisuudessa.
50% ruotsinkielisistä avioituu tänä päivänä suomenkielisen kanssa. Suomenkielisten vaikutus suomenruotsalaiseen perhe-elämäänkin on jo niin merkittävä, että repivä pakkoruotsiaktivismi kääntyy itseään vastaan. Tässä yhteydessä historiasta kaivetut rajanvedot huonontavat yhteiskuntamme tasapainoista kehitystä merkittävässä määrin. Kaksikielisiin perheisiin liittyvät isot sukulaispiirit suomenkielisellä puolellakin näkevät fennomaanisen kielipolitiikan riidanhaluisena liikehdintänä.
Nämä kaksikieliset perheet ovat jo asemoituneet täydellisesti fennomaanien politikointia vastaan ja se on ainoa vaihtoehto, koska he haluavat säilyttää ruotsinkielisyyden perheissään. Tämä säilyttäminen vaatii uutta poliittista otetta ja sen löytymistä aktivoi fennomaanien raja-aitojen rakentelu. Näille kaksikielisille perheille kysymys ruotsinkielen pakollisesta opetuksesta ei ole minkään kysymys käytännön elämän kannalta. Laajat sukulaispiirit allekirjoittavat 100% sti suomenruotsalaisuuden kuulumisen Suomeen ja seuraavat tarkasti fennomaanien negatiivistä orientaatioita.
50% ruotsinkielisistä avioituu tänä päivänä suomenkielisen kanssa. Suomenkielisten vaikutus suomenruotsalaiseen perhe-elämäänkin on jo niin merkittävä, että repivä pakkoruotsiaktivismi kääntyy itseään vastaan. Tässä yhteydessä historiasta kaivetut rajanvedot huonontavat yhteiskuntamme tasapainoista kehitystä merkittävässä määrin. Kaksikielisiin perheisiin liittyvät isot sukulaispiirit suomenkielisellä puolellakin näkevät fennomaanisen kielipolitiikan riidanhaluisena liikehdintänä.
Nämä kaksikieliset perheet ovat jo asemoituneet täydellisesti fennomaanien politikointia vastaan ja se on ainoa vaihtoehto, koska he haluavat säilyttää ruotsinkielisyyden perheissään. Tämä säilyttäminen vaatii uutta poliittista otetta ja sen löytymistä aktivoi fennomaanien raja-aitojen rakentelu. Näille kaksikielisille perheille kysymys ruotsinkielen pakollisesta opetuksesta ei ole minkään kysymys käytännön elämän kannalta. Laajat sukulaispiirit allekirjoittavat 100% sti suomenruotsalaisuuden kuulumisen Suomeen ja seuraavat tarkasti fennomaanien negatiivistä orientaatioita.
Vastaukset 18
Vanhimmat
"Näille kaksikielisille perheille kysymys ruotsinkielen pakollisesta opetuksesta ei ole minkään kysymys käytännön elämän kannalta."
Siinäpä yksi naula lisää pakkoruotsin arkkuun.
Kaksikieliset suuntautuvat yhä enemmän suomenkieliseen kulttuuriin, koska se on isompi ja parempi ja houkuttelevampi.
Esimerkkinä vaikkapa Sotshin urheilu menestys.
Yritätkö selittää, että kielivapauden asialle olisi parempi, että "fennot" eivät toimisi sen puolesta?! Huhhuh... Kyllä menee epätoivoiseksi nettisvekojen taktiikat.
Ruotsinkielisten ja kaksikielisten lapset yleisimmin opiskelevat ruotsia äidinkielenään ja pakkoruotsi ei heitä liippaa millään tavalla eli ei todellakaan ole mikään käytännön elämään liittyvä kysymys. Siinä ei tarvitse taktikoida. Heillä on lisäksi korkea kunnioitus isänmaataan kohtaan ja he opiskelevat mielellän toistakin kotimaisista eli suomea oli se sitten pakollista tai ei. Tässä on tietysti mukana myöskin käytännölliset lähtökohdat.
Sitä oikeen ihmettelee, mikä fennomaaneja oikein vaivaa. Ei tuo kielten opetuksen muuttaminen vapaaehtoiseen suuntaan kovin iso juttu ole. Fennomaanit suurentelee asiaa elämän ja kuoleman kysymykseksi. Hullujako ne on?
"Ruotsinkielisten ja kaksikielisten lapset yleisimmin opiskelevat ruotsia äidinkielenään ja pakkoruotsi ei heitä liippaa millään tavalla eli ei todellakaan ole mikään käytännön elämään liittyvä kysymys."
Heitä liippaakin pakkosuomi, joka heillä kuitenkin tässä maassa on käytännön syistä. Pakkoruotsi on tarkoitettu kompensoimaan ruotsinkielisten pakkosuomea, siis keinotekoinen painolasti suomenkielisille.
"Heillä on lisäksi korkea kunnioitus isänmaataan kohtaan ja he opiskelevat mielellän toistakin kotimaisista eli suomea oli se sitten pakollista tai ei."
Tarkoitatko ensimmäistä kotimaista?
Isänmaallisuus alhainen, mutta ehkä hiukan korkeampi kuin ahneidemaalaisilla, jotka eivät edes käy armeijaa.
"käytäntö opettaa"
"Ruotsinkielisten ja kaksikielisten lapset yleisimmin opiskelevat ruotsia äidinkielenään"
Tarkoititko että "opiskelevat ruotsiksi"? Se että kaksikielisten perheiden lapsista 78% merkitään ruotsinkielisiksi ( miksi pitää merkitä äidinkieltä ollenkaan tai miksi ei ole "virallisia" kaksikielisiä väestörekisterissä?) johtuu siitä että on lakisääteisesti tehty ruotsinkielisyys houkuttelevammaksi kuin virallinen suomenkielisyys, joka on maan valtakieli! Ainutlaatuinen tilanne koko maailmassa.
Kuitenkin kaksikielisten perheiden jälkeläisten määrän lisääntymisestä ei saa keppihevosta pakkoruotsiin, pikemminkin käy päinvastoin, ruotsalaisuus ohenee. Lisäksi vaikka laskisi yhteen ruotsinkieliset ja kaksikieliset, heidän määränsä on pieni suomenkielisiin verrattuna ja on taas laskenut viime vuosina.
Täytyy myös ottaa huomioon että kaksikielisen perheen lapsi tuskin on fanaattinen suomenkielen vihaaja, kuten nämä Rkp:n ja säätiöiden svekofasistit ovat olleet. Poikkeuksia on aina ollut, kuten Stefan Wallin jonka äiti on suomenkielinen ja poika....on, mitä on.
Tämä Suomen "kaksikielisyys" on vihaa ja sortoa suurta suomenkielistä enemmistöä kohtaan. Asiaan tulee muutos ja sen jälkeen ruotsinkieliset ovat vain rannikolla oleva kielivähemmistö, pikantti lisää Suomen kielivarantoon, kuten saamen kielet, romani ym.
Ei kieli kiinnosta pätkääkään jos se kulttuuri, jota sillä kielellä tehdään on pieni ja tylsä. Kuten suomenruotsalainen kulttuuri. Kieli tarvitsee tuekseen vahvan kulttuurin, taiteen, viihtee, urheilun. muuten kielellä ei tee mitään.
Suomenkieliset ja kaksikieliset ei todellakaan välitä pienestä ja tylsästä suomenruotsalaisesta kulttuurista kun Suomessa on isompi ja värikkäämpi suomenkielinen kulttuuri. Se vahvistaa vääjäämättömästi suomenkielen statusta.
Jos haluat tutustua suomenruotsalaisuuteen, heidän elämään ja kulttuuriin sen pitäs olla kiinnostavaa, hurrrit vois vastata
Mikä suomenruotsalaisuudessa on niin kiinnostavaa jonka takia kukaan haluaa osata ruotsia ja elää tuossa tylsässä pikku kulttuurissa, jossa ei koskaan tapahdu mitään kiinnostavaa.
Kovasti rakentavia mielenilmaisuja.! Kuten sanottu, hoitakaa fennot pakkoruotsinne pois ja jättäkää surut rauhaan. He kyllä arvostavat Suomea ja suomalaista kulttuuria siinä missä suomenkielinenkin mutta eihän tietenkään arvostuksen tarvitse olla vastavuoroista.
Jos surut arvostaisivat muita suomalaisia, he eivät antaisi "omiensa" (RKP ruotsinkieliset verkostot) vaatia ja ylläpitää pakkoruotsia muille kieliryhmille ja halventaen yrittää hiljentää muiden ryhmien edustajat näiden kertoessa pakkoruotsin järjettömyydestä ja sen aiheuttamista ongelmista ja esteistä.
Savon ryssä tomppeliko se siinä taas pörisee. Muista kuitenkin huomenna käydä KELASSA.
No niin. Nyt on "olkinuket" rakennettu ja ilmeisesti poltettu. Tässä tapauksessa "fennomaanien" tavoitteet ensin määritellään väärin ja sitten:" Kaksikielisiin perheisiin liittyvät isot sukulaispiirit suomenkielisellä puolellakin näkevät fennomaanisen kielipolitiikan riidanhaluisena liikehdintänä."
Kun Suomessa on normaali eurooppalainen kielilainsäädäntö, on aivan samantekevää mikä kieli tai muu tausta ihmisellä on. Itselläni on suvussa ruotsinkielisä, joiden kanssa olen käynyt rakentavaa keskustelua ruotsinkielen asemasta Suomessa. Kaikki ovat olleet lopulta sitä mieltä että koko maan ja kansan "kaksikielisyys" ja pakkoruotsi ovat kohtuuttomia.
Normaalia eurooppalaista kielipolitiikkaa ei ole olemassakaan. Jokaisella maalla on omansa. Oma suku on kieleen katsomatta tietenkin omasta mielestä pätevää, jossakin se etenee nepotismiksi. Onko Fennomania yksi yhteinen liike yhtenäisine tavoitteineen, epäilen, kyllä on aika epäyhtenäisiä tavoitteita.
"Normaalia eurooppalaista kielipolitiikkaa ei ole olemassakaan. Jokaisella maalla on omansa."
Totta kai kilipolitiikassakin on omat standardinsa ja käsitykset siitä mikä on kohtuullista ja mikä ei kuten kaikessa muussakin. Suomi niitä rikkoo räikeästi ruotsinkielisten hyväksi.
Ahvenanmaalaiset kyllästyivät Suomen ääliömäiseen kielipolitiikkaan ja lakkauttivat pakkosuomen. Silti Ahvenanmaan on perustuslain mukaan tarjottava suomenkieliselle tämän äidinkielellään palveluja omassa asiaan. Tämän velvoittaa sekä perustuslaki että Ahvenanmaan itsehallintolaki. Vajaaälyiselle "hyvinkään miehell" (tosiasiassa riihimäkinen työkyvyttömyyseläkeläinen) sellainen asia tiedoksi, ettei itsehallintolaki voi tietenkään olla ristiridassa Suomen perustuslain kanssa.
Normaali käytäntö Eurooppalaisessa vähemmistön kielipolitiikassa on olemassa.
Kaikki maat vaativat, että vähemmistö kieltä pitää puhua vähintään 20% väestöstä, ennenkuin se voi saada virallisen kielen aseman
Suomen 6% alaraja on ainut poikkeus koko maailmassa.
ja sielläkään, missä on isoja vähemmistökieliä (isoja mitattuna sekä prosenteissa kansalaisista että maailmalla kieltä puhuvien määrässä) ei ole pakkoruotsiputkemme kaltaista kaikkia alakoulusta yliopistoon kattavaa pakkoputkea.