Lainaan Latvapuron ja Ojasen kirjoitusta. Lyhentelin.
Outi Mäkelä (kok.), on vaatimassa tarkkailuhaalareita nopeasti käyttöön vankiloissa 18.2.jättämässään kirjallisessa kysymyksessä eduskunnalle. Hän viittaa mm siihen, että eduskunnan oikeusasiamies on todennut haalareiden käytön vaativan kirjausta lakiin.
Sitä vastoin Mäkelän kysymyksessä ei mainita sanallakaan EIT:n ratkaisua Lindström ja Mässeli v. Suomi. Suomi oli loukannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikl turvattua oikeutta yksityiselämään, koska edes ihmisoikeusrajoitusten ensimmäinen vaatimus, niiden säätäminen laissa, ei täyttynyt.
Llisäksi tuomioistuin joutui vakavasti arvioimaan myös sitä, oliko Suomi loukannut 8 artiklan ohella myös EIS 3 artiklan mukaista epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kieltoa
EISn 3 art ei ole mikä tahansa ihmisoikeussopimuksen määräys. Oikeus olla joutumatta kohdelluksi epäinhimillisesti tai halventavasti on ehdoton, kaikissa oloissa loukkaamaton ihmisoikeus. Siihen ei liity mahdollisuutta säätää rajoituksista esim kansallisen ja yleisen turvallisuuden vuoksi , joka koskee esimerkiksi 8 artik turvattua yksityiselämän suojaa. Sopijavaltioilla ei ole sopimuksen 15 artiklan perusteella toimivaltaa poiketa 3 artiklasta edes sodan tai muun yleisen hätätilan aikana.
Epäinhimillisesti ja halventavan kohtelun kieltoa pidetäänkin yhtenä kansainvälisten ihmisoikeuksien kulmakivistä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sanoin: ”Article 3 of the Convention enshrines one of the most fundamental values of democratic society”. Jos Suomen todettaisiin loukanneen EIS 3 artiklaa, ja jos loukkaukseen päädyttäisiin tietoisina sitä koskevan riskin olemassaolosta, olisimme ihmisoikeuksien toteuttajina samassa seurassa esimerkiksi Venäjän, Turkin, Romanian ja Ukrainan kanssa.Ihmisoikeusloukkauksen toteaminen ei ollut tarkkailuhaalareita koskeneessa Lindström ja Mässeli –tapauksessaa edes kaukana. Kysymys siitä, olisiko Suomi ensimmäisen kerran historiansa aikana syyllistynyt 3 artiklan loukkaukseen ratkaistiin äänestyspäätöksellä äänin 5-2. Kaksi vähemmistöön jäänyttä tuomaria katsoi tarkkailuhaalareiden käytön merkinneen 3 artiklan loukkausta. Enemmistö päätyi vastakkaiseen lopputulokseen, mutta ainoastaan siksi, etteivät valittajat olleet kyenneet enää näyttämään sitä, että he olivat joutuneet vartijoiden viivyttelyn seurauksena ulostamaan haalareihinsa ja pitämään likaantuneita haalareita päällään. Tältäkin osin eriävän mielipiteen jättäneiden tuomareiden kannasta käy ilmi, että näyttämättä jäi ainoastaan vankilan vartijoiden viivyttelyn tahallisuus.
EIT:n ratkaisuaei voi lukea niin, että vankien tarkkailuhaalarit tulevat ongelmattomiksi, kunhan niistä vain säädetään laissa. Vaan tuomiosta tulee esiin se perussanottava, että tarkkailuhaalarien käyttö voi merkitä halventavan kohtelun kiellon loukkausta yksittäistapauksessa, kunhan vain näyttöä tästä on riittävästi.
Nyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja peräänkuuluttaa kirjallisella kysymyksessään vankeuslain- ja tutkintavankeuslain pikaista muuttamista siten, että tarkkailuhaalarit voidaan ottaa takaisin käyttöön. Mitä varapuheenjohtajan ehdotuksesta pitäisi ajatella?
Perustuslakivaliokunnan tehtäväon perustuslain 74 §.n mukaisesti antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien asioiden perustuslainmukaisuudesta ja sopusoinnusta kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Sama valiokunta on myös lukuisissa lausunnoissaan vuosikymmeniä korostanut tarvetta pyrkiä perusoikeus- ja ihmisoikeusmyönteisiin lopputuloksiin, toisin sanoen ratkaisuihin, jotka parhaiten edistävät perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista perustuslain 22 §:n mukaisesti. Ehdotuksen toteuttaminen johtaisi merkittävään riskiin siitä, että EIT ennemmin tai myöhemmin katsoisi Suomen loukanneen yhtä Euroopan ihmisoikeussopimuksen perustavimmista artikloista. Tämä itsessään tekee asiasta vakavan paitsi tietenkin loukkauksen kohteeksi mahdollisesti joutuvan yksilön näkökulmasta myös eduskunnan ja sen perustuslakivaliokunnan ns. arvovallan kannalta. Sen paremmin eduskunnan kuin varsinkaan sen perustuslakivaliokunnan rooliin ei pitäisi kuulua koetella tietoisesti sitä, missä kulkee kaikkein perustavimpienkin ihmisoikeuksien noudattamisen alin taso
Perustuslakivaliokunnassa varapuheenjohtajan asemassa olevalta henkilöltä voisi kuitenkin odottaa jo ylipäätään pidättyväisyyttä etukäteiskannoissa valiokuntaan vireille tulevissa asioissa ja erityisesti sellaisessa asiassa, jossa on suuri ihmisoikeusloukkauksen riski.
Juha Lavapuro ja Tuomas Ojanen"
Outi Mäkelä (kok.), on vaatimassa tarkkailuhaalareita nopeasti käyttöön vankiloissa 18.2.jättämässään kirjallisessa kysymyksessä eduskunnalle. Hän viittaa mm siihen, että eduskunnan oikeusasiamies on todennut haalareiden käytön vaativan kirjausta lakiin.
Sitä vastoin Mäkelän kysymyksessä ei mainita sanallakaan EIT:n ratkaisua Lindström ja Mässeli v. Suomi. Suomi oli loukannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikl turvattua oikeutta yksityiselämään, koska edes ihmisoikeusrajoitusten ensimmäinen vaatimus, niiden säätäminen laissa, ei täyttynyt.
Llisäksi tuomioistuin joutui vakavasti arvioimaan myös sitä, oliko Suomi loukannut 8 artiklan ohella myös EIS 3 artiklan mukaista epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kieltoa
EISn 3 art ei ole mikä tahansa ihmisoikeussopimuksen määräys. Oikeus olla joutumatta kohdelluksi epäinhimillisesti tai halventavasti on ehdoton, kaikissa oloissa loukkaamaton ihmisoikeus. Siihen ei liity mahdollisuutta säätää rajoituksista esim kansallisen ja yleisen turvallisuuden vuoksi , joka koskee esimerkiksi 8 artik turvattua yksityiselämän suojaa. Sopijavaltioilla ei ole sopimuksen 15 artiklan perusteella toimivaltaa poiketa 3 artiklasta edes sodan tai muun yleisen hätätilan aikana.
Epäinhimillisesti ja halventavan kohtelun kieltoa pidetäänkin yhtenä kansainvälisten ihmisoikeuksien kulmakivistä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sanoin: ”Article 3 of the Convention enshrines one of the most fundamental values of democratic society”. Jos Suomen todettaisiin loukanneen EIS 3 artiklaa, ja jos loukkaukseen päädyttäisiin tietoisina sitä koskevan riskin olemassaolosta, olisimme ihmisoikeuksien toteuttajina samassa seurassa esimerkiksi Venäjän, Turkin, Romanian ja Ukrainan kanssa.Ihmisoikeusloukkauksen toteaminen ei ollut tarkkailuhaalareita koskeneessa Lindström ja Mässeli –tapauksessaa edes kaukana. Kysymys siitä, olisiko Suomi ensimmäisen kerran historiansa aikana syyllistynyt 3 artiklan loukkaukseen ratkaistiin äänestyspäätöksellä äänin 5-2. Kaksi vähemmistöön jäänyttä tuomaria katsoi tarkkailuhaalareiden käytön merkinneen 3 artiklan loukkausta. Enemmistö päätyi vastakkaiseen lopputulokseen, mutta ainoastaan siksi, etteivät valittajat olleet kyenneet enää näyttämään sitä, että he olivat joutuneet vartijoiden viivyttelyn seurauksena ulostamaan haalareihinsa ja pitämään likaantuneita haalareita päällään. Tältäkin osin eriävän mielipiteen jättäneiden tuomareiden kannasta käy ilmi, että näyttämättä jäi ainoastaan vankilan vartijoiden viivyttelyn tahallisuus.
EIT:n ratkaisuaei voi lukea niin, että vankien tarkkailuhaalarit tulevat ongelmattomiksi, kunhan niistä vain säädetään laissa. Vaan tuomiosta tulee esiin se perussanottava, että tarkkailuhaalarien käyttö voi merkitä halventavan kohtelun kiellon loukkausta yksittäistapauksessa, kunhan vain näyttöä tästä on riittävästi.
Nyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja peräänkuuluttaa kirjallisella kysymyksessään vankeuslain- ja tutkintavankeuslain pikaista muuttamista siten, että tarkkailuhaalarit voidaan ottaa takaisin käyttöön. Mitä varapuheenjohtajan ehdotuksesta pitäisi ajatella?
Perustuslakivaliokunnan tehtäväon perustuslain 74 §.n mukaisesti antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien asioiden perustuslainmukaisuudesta ja sopusoinnusta kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Sama valiokunta on myös lukuisissa lausunnoissaan vuosikymmeniä korostanut tarvetta pyrkiä perusoikeus- ja ihmisoikeusmyönteisiin lopputuloksiin, toisin sanoen ratkaisuihin, jotka parhaiten edistävät perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista perustuslain 22 §:n mukaisesti. Ehdotuksen toteuttaminen johtaisi merkittävään riskiin siitä, että EIT ennemmin tai myöhemmin katsoisi Suomen loukanneen yhtä Euroopan ihmisoikeussopimuksen perustavimmista artikloista. Tämä itsessään tekee asiasta vakavan paitsi tietenkin loukkauksen kohteeksi mahdollisesti joutuvan yksilön näkökulmasta myös eduskunnan ja sen perustuslakivaliokunnan ns. arvovallan kannalta. Sen paremmin eduskunnan kuin varsinkaan sen perustuslakivaliokunnan rooliin ei pitäisi kuulua koetella tietoisesti sitä, missä kulkee kaikkein perustavimpienkin ihmisoikeuksien noudattamisen alin taso
Perustuslakivaliokunnassa varapuheenjohtajan asemassa olevalta henkilöltä voisi kuitenkin odottaa jo ylipäätään pidättyväisyyttä etukäteiskannoissa valiokuntaan vireille tulevissa asioissa ja erityisesti sellaisessa asiassa, jossa on suuri ihmisoikeusloukkauksen riski.
Juha Lavapuro ja Tuomas Ojanen"
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ihmisoikeudet ei Kokoomusta kiinnosta siis