Pakkoruotsista kärsivät ne kielellisesti lahjakkaat, jotka haluaisivat laajan ja käyttökelpoisen kielitaidon. Heillä ylipitkä pakkoruotsi vie yhden pitkän kielen paikan.
Esimerkiksi Ruotsissa kaikki oppilaat lukevat ruotsia (ja osa myös kotikieltä lisäksi) sekä englantia. Toista vierasta kieltä, vaihtoehtoa "moderna språk", luki tytöistä 72,6% ja pojista 60,6%. Vaihtoehtona on lukea vahvennettua äidinkieltä ja/tai ruotsia toisena kielenä ja/tai lisäenglantia. Ihan järkevä vaihtoehto maassa, jossa on paljon maahanmuuttajia. Samalla huomioidaan myös ruotsia äidinkielenään puhuvat hitaasti kielellisesti kehittyvät oppijat.
Ruotsissa luetaan siis kieliä näin
kaikilla englanti (yhteinen)
ranskaa 14,3%
espanjaa 33,1% (erityisesti poikien suosiossa)
saksaa 18,4%
Miksi suomenkieliset nuoret saavat pyyhkeitä kieliopinnoistaan, vaikka he näyttävät lukevan selkeästi enemmän kieliä:
lähes kaikilla englanti ja ruotsi
ranskaa 6%
saksaa 10%
Suomenkielisten kieliopinnot näyttäisivät näillä tilastoilla olevan raskaammat kuin naapurimaassa - mutta valitettavasti niissä ei ole sitä valinnanvaraa, jota löytyy Ruotsista.
Näin pakkoruotsi syö kielivarantoa ja vaikeuttaa laajan maailmankielivalikoiman omaksumista. Vastaava ongelma oli Ahvenanmaalla, missa pakkosuomi söi nuorten kielitaidon. Pakkosuomi siis poistettiin jo vuosia sitten. Nyt oppilaat voivat valita englannin oheen joko saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää tai suomea.
Monikielistyvän Suomen etu on laatia Ruotsin mallista oma versio. Näin saadaan kielivaranto kuntoon, vahvistetaan maahanmuuttajien kielitaitoa (pian 20% pääkaupunkiseudun koluissa) sekä huomioidaan erilaiset oppijat ja monikieliset perheet.
Esimerkiksi Ruotsissa kaikki oppilaat lukevat ruotsia (ja osa myös kotikieltä lisäksi) sekä englantia. Toista vierasta kieltä, vaihtoehtoa "moderna språk", luki tytöistä 72,6% ja pojista 60,6%. Vaihtoehtona on lukea vahvennettua äidinkieltä ja/tai ruotsia toisena kielenä ja/tai lisäenglantia. Ihan järkevä vaihtoehto maassa, jossa on paljon maahanmuuttajia. Samalla huomioidaan myös ruotsia äidinkielenään puhuvat hitaasti kielellisesti kehittyvät oppijat.
Ruotsissa luetaan siis kieliä näin
kaikilla englanti (yhteinen)
ranskaa 14,3%
espanjaa 33,1% (erityisesti poikien suosiossa)
saksaa 18,4%
Miksi suomenkieliset nuoret saavat pyyhkeitä kieliopinnoistaan, vaikka he näyttävät lukevan selkeästi enemmän kieliä:
lähes kaikilla englanti ja ruotsi
ranskaa 6%
saksaa 10%
Suomenkielisten kieliopinnot näyttäisivät näillä tilastoilla olevan raskaammat kuin naapurimaassa - mutta valitettavasti niissä ei ole sitä valinnanvaraa, jota löytyy Ruotsista.
Näin pakkoruotsi syö kielivarantoa ja vaikeuttaa laajan maailmankielivalikoiman omaksumista. Vastaava ongelma oli Ahvenanmaalla, missa pakkosuomi söi nuorten kielitaidon. Pakkosuomi siis poistettiin jo vuosia sitten. Nyt oppilaat voivat valita englannin oheen joko saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää tai suomea.
Monikielistyvän Suomen etu on laatia Ruotsin mallista oma versio. Näin saadaan kielivaranto kuntoon, vahvistetaan maahanmuuttajien kielitaitoa (pian 20% pääkaupunkiseudun koluissa) sekä huomioidaan erilaiset oppijat ja monikieliset perheet.
Vastaukset 17
Vanhimmat
...
Erinomainen ja selkee analyysi, jota kannattaa ajatuksella pohtia!
...
...
Utmärkt analys!
...
"Ruotsissa luetaan siis kieliä näin
kaikilla englanti (yhteinen)
ranskaa 14,3%
espanjaa 33,1% (erityisesti poikien suosiossa)
saksaa 18,4%"
Oppimistulokset ovat todella surkeat. Nuo numerot laskevat hälyyttävää vauhtia. Eli ihan sama kaava kuin Suomessa. Nykynuori ei jaksa päntätä kieliä, ja he laksevat sen varaan että jos koko maailman nuoriso oppii englantia muita vieraita kieliä ei sitten tarvita.
Maailma on siis muuttumassa. Kaikki opiskelevat vieraana kielenä englantia ja tämän lisäksi opiskellaan sitten kotikieliä ja paikallisia kieliä.
Keskitttyen vain yhteen vieraaseen, ja käyttämällä kaikissa tilanteissa vain yhtä vierasta kieltä kaikkien yhteinen kielitaito ja kommunikaatio paranee. Tilanne muistuttaa siis "Esperanto-ajatusta" mutta pienellä muunnoksella. Emme pakota yhtä kieltä kaikkien äidinkieliksi vaan kaikkien yhteiseksi vieraaksi kieleksi, jonka taso on kohtalaisen korkea.
Englanti on rakenteeltaan sopivan yksinkertainen, joskin kirjoitusasun ja fonetiikan kytkös on heikko.
" Näin saadaan kielivaranto kuntoon"
Minusta on parempi että kaikki keskittyvät yhteen vieraaseen, kuin että osataan heikosti useampia. Varsinkin kun koko maapallolla kohta on yksi yhteinen "vieras" kieli halusimme sitä tai emme.
Jää enemmän aikaa äidinkieleen ja paikallisiisn kieliin. Meillä se luonnollisesti tarkoittaa kotimaisia kieliä.
Nojoo,
EU tasolla esim. Saksa, Ranska, Espanja isoja kieliä, jotkut myös tärkeitä vaikka Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
Joten jos jollakin suomalaisella on innostusta ja mielenkiintoa opiskella mailmankieliä tulisi se mahdollisuus antaa yksilölle.
Kaikkihan me samaa mieltä että englanti maailman valtakieli, ja että sekä suomi että ruotsi marginaalikieliä maailmanlaajuisesti.
Kun Manner-Suomessa alle 5% statistiikka suomenruotsalaisia joista yli 90 % osaa suomea, mikä järki on pakottaa kaikki suomalaiset opiskelemaan ruotsia kun samalla panostuksella saisi maailman kielen hallintaan mitä suomen teollisuuskin painottaa.
Järjen käyttö sallittua nyky kansainvälisessä ympäristössä.
Meillä ei ole varaa eristäytyä koko maailmasta, joka käyttää keskenään englantia. Kuka meitä ymmärtää ja keitä me ymmärrämme.
pakkoruotsi kuuluu vanhaan Impivaaraan, ei globaaliin nyky maailmaan. Me elämme kaupankäynnistä myiden maiden kanssa. Kotimaisilla kielillä se on mahdotonta.
Ja svekosurujen mielestä Ruotsissa kaikki on paremmin PAITSI kielipolitiikka, joka on kuulemma surkea!?
Uskomatonta, mutta totta.....
Juurikin näin, uskomatonta eikä edes satua jos oon tulkinnu surujen enemmistöö oikein.
Kuulemma ahvenanmaankin kieliopinto valinnat syvältä jos siis JOS mannersuomi ottais sen konseptin käyttöön:)
Pakon ymmärtäjät kokevat, että pakkoruotsista puhuminen on propagandaa ja pakkoruotsin aiheuttamien ongelmien nostaminen esiin vasta propagandaa onkin: "jag bara inte förstår är de här snyfthistorierna om folk som har fått livet och hela karriären förstörd för ett skolämnes skull ?"
Pakon ymmärtäjät kieltäytyvät hyväksymästä viestejä todellisuudesta, koska he elävät kielivähemmistön elämää, jossa maan pääkielen opettelu on sekä merkityksellistä että käyttökelpoista. Lisäksi suomenruotsalainen pehmeä koulu tulee vastaan niitä, joilla on kielellisiä ongelmia. He eivät yksinkertaisesti osaa samaistua muiden kieliryhmien elämään, mutta kuvittelevat, että ymmärtävät kieltenopiskelua jopa paremmin kuin muut. Siksi he eivät kuuntele.
Opettajalehdessä erityisopettajan, erityispsykologin ja kielten lehtorin kannanotossa todettiin, että "opetuksen ja oppimisen ammattilaisina tuntuu vääryydeltä sisällyttää ruotsin opiskelu väkisin opinto-ohjelmaan, kun näille tunneille olisi hyödyllisempääkin käyttöä. --- Mikä pahinta: nähdä nuoren kamppailevan mahdottoman edessä ja lopulta lyövän hanskat tiskiin koko koulun suhteen."
Missään muualla ei esimerkiksi maahanmuuttajalasta nuijjuuteta pienellä pakollisella kielellä samaan tapaan kuin meillä, jossa suomen ja englannin ja kotikielen ohella on luettava ruotsia. Täytyy olla täysin kielitaidoton suomessa, jotta saisi vapautuksen ruotsista. Koska maahanmuuttajia on niin paljon (jopa neljännes luokissa pääkaupunkiseudulla), heille tarjotut vapautukset murentaisivat hetkessä koko vaivalla rakennetun pakkoruotsijatkumon ja nostattaisi tavisperheet kapinaan.
On mahdotonta sanoa, kuinka moni lopettaa ruotsin takia jo ennen kuin ollaan ruotsia vaille valmiita.
Satakunta-lehdessä 8.5.2012 oli kuvattu paikallisen ammattikorkean tilannetta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri."
Näin vastaa siis ammattikorkean henkilökunta, joten en epäile heidän asiantuntemustaan, mutta mitään virallista tietoa ei näistä ole.
Sitä paitsi täysin mahdotonta on laskea sitä, kuinka monen kohdalla pakkoruotsi saa jo valmiiksi alentamaan koulutustoivetta ja suosiolla hakeutumaan opintoihin, joissa ruotsin osuus on mahdollisimman pieni.
Propagandaa, sanovat vilpittömät pakon ymmärtäjät. Olisikin.
Samaan aikaan Ahvenanmaalla noin kolmannes nuorista valmistuu peruskoulusta äidinkielensä lisäksi vain englantia opiskelleena. Pakkosuomi poistettiin siellä kaikilta tasoilta, koska se söi nuorten muun kielitaidon. Niin käy yksikielisessä ympäristössä. Ei Ruotsissakaan anneta lasten ja nuorten syrjäytyä vieraiden kielten vuoksi vaan englanti jää noin kolmannekselle ainoaksi vieraaksi kieleksi. Sen ohella luetaan sitten lisää ruotsia, lisää kotikieltä tai lisää englantia oppilaan tarpeen mukaan.
Suomalaisen pakkoruotsin kaltaista instituutiota ei ole missään, ei missään!!!!
Ei muualla ole varaa syrjäyttää nuoria kielten perusteella kuten meillä. Meillä ei esim. matemaattisesti lahjakas nuori voi valmistua yhdestäkään oppilaitoksesta tekniselle alalle suorittamatta pakkoruotsia. Yksikään suomenkielistä koulua käyvä nuori ei voi valmistua mistään ilman pakkoruotsia - paitsi karkaamalla ulkomaille opiskelemaan englanninkielisessä opinto-ohjelmassa. Tilanne on niin päätön, että nuori voi hakeutua vaikkapa Ruotsissa englanninkieliseen koulutukseen, jossa on sama sisältö kuin vastaavassa koulutuksessa kuin Suomessa ja valmistua sieltä ilman ruotsia - mutta näin ei voisi käydä kotimaassa.
Meillä on syntynyt harha, että kaikissa muissa aineissa voi olla oppimisen ongelmia vaan ei ruotsin kielessä, siinä on vain asenneongelmia. Jos meillä olisi pakkosaksa, saataisiin edes tunnustus sille, että osalla on kielellisiä ongelmia ja siksi tarvitsevat vapautuksen. Nyt pakkoruotsin ymmärtäjät piehtaroivat "kaikki oppivat ruotsia jos haluavat" -mantrassaan.
Miksi haluatte kieltää suomalaisten ongelmat pakkoruotsin kanssa?
Toki totta on sekin, ettei ruotsille ole käyttöä eikä tarvetta (paitsi paperilla), joten älykkäät ihmiset kyseenalaistavat moisen pakkotyön, joka nyt jatkuu peruskoulusta yliopistoon ja tähtää tavoitteissa lähes samaan kielitaitoon, mitä vaaditaan englannissa. Tämä ei ole asenneonglmaa vaan älyä.
...
...
...
...
Meillä on jo vappaus lukkee pakkoruotsija.
Sitä ei tarvitse enää hankkija.