vaimo, lapsia ja sivusuhde, josta vaimo ei tiedä mitään.
Uskossa
Miten tästä...
139328
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 139
Vanhimmat
Puhutko totta vaimollesi, lapsillesi, sivusuhteellesi - entä Jeesukselle? Luetko Raamattua, joka kertoo totuudesta, uskollisuudesta, turvallisesta rakkaudesta ja uudestisyntyneiden elämästä matkalla Taivaan kotiin?
Oletko ajatellut tunnustaa ja tuoda tekosi valoon?
Otsikoksi on uskossa - jos haluat olla Jeesukse oma, tiedät, mitä sinun tulee tehdä.
Joka rikkomuksensa tunnustaa ja hylkää, saa armon
Uskovaiset ja saatana ovat samaa perhettä! Uskovaiset rikkovat kymmentä käskyä kilpaa ja papisto vielä poistanut toisen käskyn ja jakaneet samaa toistamaan 9-10 käskyn. Uskovaiset ovat raha-ahneita synnintekijöitä. Jeesuskin vihasi pappeja ja oli aihettakin tappoivat perkeleet jeesuksen ison kirjan mukaan. Kirkot ovat usein lasten hyväksikäyttö pedofiilirenkaita, ristin varjossa papit raiskaavat pikkupoikia.
Olet todellinen idiootti jos vielä maksat kirkollisveroa?! Jos raamatun ohjeiden
mukaan rakentaisit vaikka kirjahyllyn kuten toisen paljon painetun kirjasen ikean
ohjeiden mukaan lopputuoksesta ei tietäisi olisiko kyseessä kirjahylly vai sohvakalusto? Uskonnon vapaus on erittäin hieno asia, jolloin voit tuntea todellista vapautta. luojan kiitos ettei kirkolla ja papistolla ole enään sellaista valtaa mitä oli ennen. Minäkin olisin jalkapuussa kirkon porstuassa ohikulkevien uskovaisten syljettävänä, jos olisin enään hengissäkään. Totus on karvas myrkky. Vielä 80:luvun virsikirjassa oli virsi 440 ei kuulla kurjan ääntä ja köyhää sorretaan ja lainkin rikkaat vääntää vääryyttä puoltamaan jne. Virsi on poistettu nykyisin liian todenmukainen. Epäkohtien erittäin pitkää luotteloa voisi jatkaa myöhemmin.
Kauanko sivusuhde on jatkunut? Ai miksikö? No, luulisin irtautumisen sivusuhteesta olevan helpompaa, jos sivusuhde on ollut vain vähän aikaa, kuin että vuosia. Tosi irti aina pääsee sivusuhteista, jos itse tahtoo.
Rakastatko vaimoasi? Parasta mitä lapsien isä voi tehdä, on rakastaa heidän äitiään. Rakastamiseen liittyy kunnioitus. Sivusuhde taas kertoo kunnioituksen puutteesta vaimoasi kohtaan. Rakkauden voi löytää myös uudestaan, mutta sen eteen pitää tehdä töitä.
Jos sivusuhde tosissaan rakastuisi sinuun, hän jättäisi sinut lapsiesi tähden. Hän ei haluaisi satuttaa sinua ja sattuisihan se, jos vaimosi saisi tietää ja haluaisi eroa ja veisi lapset mukanaan. Se sattuisi varsinkin lapsiisi.
Toivon, että löydät rakkautesi vaimoasi kohtaan uudelleen, ettei lapsesi joutuisi kärsimään. Ero sattuu aina lapsiin ja he etsivät syitä jopa itsestään.
Niin, näin vain pääsi käymään, mutta en halua kertoa ikinä vaimolle. Teen varmaan parannuksen, jossain vaiheessa, mutta nyt vähän hankalaa.
Älä siirrä parannuksen tekoa, sillä et voi tietää huomisesta päivästä.
Jos satut kuolemaan haureuden synnissä, huonosti sinulle käy.
No, syntiä me kaikki teemme joka päivä ja jos satut kuolemaan, kun olet sanonut pahasti jollekin, ajatellut rumia asioita, tai jotain muuta heikkouteesi liittyvää, niin miten käy. Ihmisellä ei ole aina voimaa ja mahdollisuutta tehdä parannusta. Uskon Jeesukseen, rakastan Jeesusta, roikun kiinni hänessä, en halua hylätä jne... Hylkääkö Jumala?
>>>Ihmisellä ei ole aina voimaa ja mahdollisuutta tehdä parannusta. Uskon Jeesukseen, rakastan Jeesusta, roikun kiinni hänessä, en halua hylätä jne... Hylkääkö Jumala?
" Ihmisellä ei ole aina voimaa ja mahdollisuutta tehdä parannusta. "
Kysymys kuuluukin HALUATKO LOPETTAA synnin tekemisen. Voima tulee Jumalalta.
Tietoinen synnissä eläminen on eri asia, kuin ns. heikkous langeta jhk. syntiin.
Niin, asia ei aina ole ihan noin yksinkertainen, mutta ymmärrän toki kantasi asiaan. Noin minäkin olen ajatelut ja en olisi ikinä uskonut, että ajaudun tällaiseen tilanteeseen. Olen ihan kädet pystyssä ja en tiedä miten edetä, tai toimia. Jumalaa en halua hylätä, syntejäni en peittele, parannuksen olen halunnut tehdä, enkä olisi ikinä halunnut edes langeta. Nyt on vain näin ja tässä olen, enkä vielä tiedä, että miten pääsen tästä ojasta ylös.
Synti on siitä ikävä kaveri, että kun siihen jää riittävän syvälle jumiin, niin siitä ei niin vain nousta. Ennen lankeemusta, suorastaan rakastat sitä syntiä, mitä pian aiot tehdä ja jos silloin kysytään, että haluatko tehdä parannuksen, niin todellinen vastaus voi olla, että en ihan vielä. Lankeemuksen jälkeen, itket ja kadut, mutta kun olet jo oppinut tuntemaan itsesi, niin saatat jo ajatella, että pian makaan taas tässä samassa suossa, vaikka kuinka nyt katuisin. Tulee sellainen fiilis, että ei oikein viitsi enää edes katsettaan nostaa, tai anteeksi pyydellä jne.
Sitä vaan menee omalla painollaan ja sanoo Jumalalle, että älä hylkää, älä jätä ja haluan kuulua sinulle, pidän kiinni sinusta, muuta en voi, enkä jaksa.
>>>>kun olet jo oppinut tuntemaan itsesi, niin saatat jo ajatella, että pian makaan taas tässä samassa suossa, vaikka kuinka nyt katuisin. Tulee sellainen fiilis, että ei oikein viitsi enää edes katsettaan nostaa, tai anteeksi pyydellä jne.
Näin se taitaa olla, kun kirjoitit. Välillä tuntuu vain siltä, että ei enää kehtaa tulla Jumalan eteen, vaan katselee vain kengän kärkiä ja välttelee silmiin katsomista. Tavallaan on sellainen olo, ettei vain yksinkertaisesti viitsi ottaa lahjaa, jonka on juuri heittänyt pois, polkenut maahan, liannut sen ja sitten tulee taas takaisin. Ei vain tunnu oikealta ja siksi ei viitsi enää nostaa katsettaan.
No, silti uskossa joo, mutta asiat ovat vain menneet liian pitkälle, liian mutkalle ja liian kauan. Kukaan ei tiedä mitä minun puseron alla on, paitsi Jumala. Välillä pelottaa tosi paljon.
>>> Kukaan ei tiedä mitä minun puseron alla on, paitsi Jumala. Välillä pelottaa tosi paljon.
Lupaan pitää kiinni armosta, tunnustaa synnin synniksi, enkä lähde pois Jeesuksen luota, vaikka olisin ihan säpäleinä. Uskon, että Jumala johdattaa minut vielä ulos tästä ja puhuit tyhjentämisestä. Jos joku on tyhjennetty, niin minä. Täysin tyhjä, olen jopa huvittunut siitä, miten tyhjä ihminen voi olla ja miten usein näen monien uskossaan onnistuneiden ponnistelevan uskossaan aivan valtavasti. Ei siinä sinällään mitään, mutta kun olen näkevinäni, että siinä on mukana hitunen omavanhurskautta, jolla ansaitaan pelastusta ja hyväksyntää Jumalan edessä. Se on kuin podaamista ja pelkään pahoin, että kun se riisuminen alkaa, niin voi sitä itkun määrää, kun kaikki viedään. Olen oppinut, että Jumala hyväksyy meidät silloinkin, kun tulen tyhjin käsin. Sitä vaan ei meinaa itse millään pystyä ymmärtämään ja hyväksymään loppuun asti. Se on liian kova pala ja ei meinaa pystyä iloitsemaan pelastuksesta, kun on epäonnistunut niin pahasti. Jospa tämä vielä kääntyy iloksi kuitenkin, toivon.
" Sitä vaan menee omalla painollaan ja sanoo Jumalalle, että älä hylkää, älä jätä ja haluan kuulua sinulle, pidän kiinni sinusta, muuta en voi, enkä jaksa."
Jaikal antoikin tuossa alla jo hyviä ohjeita, joten en sitä enää toista.vihollinen on niin ovela kaveri, että ensin se panee ajatuksen siitä houkuttelevasta "omenasta" ja sitten kun palan otat, väittää , että siinä se oli et kelpaa mihinkään olet koukussa maailmantappiin.
Näinhän ei ole, kun uskaltaisit tunnustaa tekosi vaimollesi se vapauttaisi sinut valheessa elämisestä.
Joku sanoi, että jos taivaaseen ei mennä juosten, mennään edes ryömien, kunhan perille pääsemme.
JESAJA 1
16. Peseytykää, puhdistautukaa; pankaa pois pahat tekonne minun silmäini edestä, lakatkaa pahaa tekemästä.
17. Oppikaa tekemään hyvää; harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaista, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa.
18. Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.
19. Jos suostutte ja olette kuuliaiset, niin te saatte syödä maan hyvyyttä;
Tartu kiinni lupauksiin ja pyydä Jumalaa, että hän antaa voimaa ja halua päästä irti siteestä.Hän on sinun puolellasi.
"Se on kuin podaamista ja pelkään pahoin, että kun se riisuminen alkaa, niin voi sitä itkun määrää, kun kaikki viedään."
Tilanne on nyt kuitenkin se, että sinä olet se, joka on vienyt kaiken. Vaimosi on se, joka joutuu suremaan ja itkemään.
Pelastuksesta sinun ei kannatakaan iloita ennen kuin olet täällä anteeksi pyytänyt ja saanut vaimoltasi. Hänkin on Jumalan ihme, joka ansaitsee parempaa. Puhdista sydämesi äläkä pelkää kertoa totuutta.
What... pelastuksesta ei kannata iloita ennen kuin olet pyytänyt anteeksi vaimolta ja myös saanut anteeksi... vaimolta?
Olet sinä aika pihalla, jos kuvittelet anteeksiannon olevan vaimoni takana. Kyllä se on kuule niin, että Jumala edelleen antaa syntejä anteeksi, siihen ei vaimoja tarvita.
"Kyllä se on kuule niin että Jumala edelleen antaa syntejä anteeksi, siihen ei vaimoja tarvita."
Miksi sinä välttämättä tahdot sotkea Jumalan tähän mukaan?
Minusta on hyvä asia hellareissa etteivät hyväksy syntejä, heillä on moraalia.
Mitä Jumala? Ei mitään, Hän on ihan yhtä hiljaa kun silloinkin kun vasta taistelit pettämisen ajatusta vastaan. Ei Hän auttanut silloin eikä auta nyt.
Uskovaiset lupaavat sinulle voimaa kun lopetat vain suhteesi väärään naiseen. Mitään voimaa ei ole tulossa sittenkään vaikka lopettaisit.
Se sinun taistelusi vain jatkuisi, ja Jumala ei tulisi sinua kiittämään siitä.
Eikä vaimosi. Riitelisit hänen kanssaan sitten lopunelämää, ja molemmat katkeroituisitte.
Voisi käydä toisinkin.
Minä tunnustin miehelleni että petin. Kerroin sen koska halusin eron hänestä sillä hän oli väkivaltainen ja jatkuvasti muualla mm.toisten naisten seurassa.
Hän roikkui minussa kuin takiainen.
Kuittaili asiasta ja minä tappelin takaisin.
Lopulta mies tajusi ettei hyödytä mitään kinata ja lopetti sen veetuilun.
Hän ei ole uskossa mutta hänessä oli miestä ymmärtämään sen etten tehnyt oman sydemeni mukaan kun petin.
Mies lupasi ettei koskaan enää lyö minua. Siitä on monta vuotta eikä hän ole enää väkivaltainen.
Meidän suhde parani kun kerroin miehelleni.
Kyllä olisi sullekin ja sun vaimolle hyvä ottaa kerralla härkää sarvista ja katsoa kulissien sijasta toisianne.
Nyt liitostanne puuttuu rakkaus, ja puhutte toistenne ohi.
Ei kannata kertoa. Jos kulissit pitää vaimosi tyytyväisenä. Joskus kulisseja tosissaan tarvitaan.
Jos ne pitää vaimosi tyytyväisenä-anna hänen pitää ne.
Teille ei välttis kävisi yhtä onnellisesti kuin meille.
Ehkä vaimosi ei pystyisi siihen mihin minun mieheni pystyi:
1.Hän myönsi OMAT virheensä, ja lakkasi syyttämästä minua.
Ymmärsi etten ole nyrkkeilysäkki, vaan en kestä ja silloin teen asioita jotka loukkaavat häntä.
Olenhan vain ihminen. Etkä sinäkään mikään enkeli ole.
No niin, miksihän se jumala ei tehnyt mitään silloin kun mies vasta taisteli(10 vuotta)sytnitaipumustaan vastaan?
Ei se jumala ovelle tule kiittämään kun sivusuhde on lempattu. Ihan yhtä hiljaa se on silloin kun on ollut tähänkin asti.
Ei se jumala kelpaa kun uskovien lyömäaseeksi.
Mitään hyötyä ei jumalast ollut tämänkään ketjun kestäessä.
"3 Siitä me tiedämme tuntevamme hänet, että pidämme hänen käskynsä. 4 Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä." (1. Joh. 2:3)
Kai tiedät, että tekosi on syntiä monellakin tasolla? Onko sinulla synnintunto? Tee välittömästi parannus synnistäsi äläkä vie Jeesuksen nimeä lokaan olemalla valehtelija!
Sinun on myös tunnustettava tekosi vaimollesi ja anottava häneltä anteeksiantoa.
Missä niin sanotaan, että vaimolekin pitää tunnustaa. Miksi pitäisi rikkoa hänen elämänsä ja perhe. Jumalaa vastaan syntiä tehdään ja hänelle synnit tunnustetaan, saadaan anteeksi, vaimon kautta kierrättäminen ei hyödytä mitään. Tietty siinä saisi omantuntonsa kevenettyä, mutta kun kerran olen leikkiin lähtenyt, niin sen myös aioin kestää, enkä aio tätä reppua heittää vaimon harteille.
Tärkeän vaimoasi koskevan asian hänelle kertomatta jättäminen on valehtelemista. Totuus ei ole valehtelijassa. Ole rehellinen! Vaimosi täytyy saada aito mahdollisuus pohtia, miten suhtautua puolisonsa huorintekemiseen. Jumalan sana tarjoaa mahdollisuuden hylätä huorintekijä. Jos pimität tekosi vaimoltasi, et anna hänelle mahdollisuutta pohtia tilannetta Jumalan sanan valossa.
Totuuden pimittäminen johtaa eksymiseen.
Joopa joo, teoria tuokin. Itse en ainakkaan haluaisi tietää, ellen sitten olisi kiusaantunut ja jatkuvasti epäilisi jotain. Se on eriasia ja silloin tilanne tietyllä tavalla vaatii ratkaisua. Mutta kuka haluaisi elämäänsä pommin, joka murskaa kaiken, jos kaikki on kerran hyvin, eikä tiedä mistään yhtään mitään. Tieto lisää tuskaa.
Ei se ole teoriaa. Valhe ei ole niinkään sanoissa ja teoissa , vaan sydämessä. Ajatteletko todella niin, että eläessäsi salatussa synnissä,et eläisi valheessa? Tuskinpa vain. Me saatamme salata vääryykisiämme onnistuneesti ihmisiltä, mutta Jumala näkee sydämeen. Etkö pidä tilannettani valheellisena: käsitän niin,että elät seksisuhteesta sekä vaimosi, että toisen naisen kanssa. Tilanteesi on taatusti ahdistava, sen ymmärrän.
Sielunvihollinen houkuttelee meidät ensin syntiin ja sitten puolustelemaan ja peittelemään tekojemme. Aadamkin puolusteli paratiisissa: vaimo, jonka minulle annoit söi, antoi minulle ja sitten minäkin söin. Meidän tulee sanoa: minä söin, minä tein synnin.
Jos haluat kuulua Jeesukselle, mikset menisi viemään asioitasi Vapahtajamme ristin juurelle vaikka jonkun hyvän sielunhoitajana kanssa? Se ei ole helppoa, mutta mitä muuta mahdollisuutta meillä Jumalan lapsilla on kuin turvautua siihen armoon, joka katuvalle syntisille on luvattu?
Tilanne on ahdistava. Se on ahdistava moraalisesti ja se on ahdistava hengellisesti. Mitään en salaa Jumalalta, ihmisiltä salaan. Mitään en peittele, enkä puolusta, vaan sanon, minä söin ja tein sen. Asioita on viety ristin juurelle jo pidemmän aikaa, mutta tilanne on nyt vain niin vaikea. En pääse irti ja vaikka teen parannusta, niin tiedän jo että lankean uudelleen. Uskon että tämä tästä vielä kääntyy, kun aika kuluu. Ehkä jotain tapahtuu, tai saan voimaa, en tiedä, mutta nyt mennään näin toistaiseksi.
Minulla, ja varmasti monella muullakin uskovalla, on vaikea ymmärtää mikä sinua niin kovasti sitoo syntiin (tapauksessasi on kysymyksessä vakava synti josta täytyy tehdä parannus) niin että et pääse siitä irti. Ymärtääkseni ihminen pääsee irti mikäli hän tahtoo. Mutta tahto täytyy tietenkin olla voimakas kun synnin voimakin on suuri. Minä en voi sinua auttaa mutta Jeesus voi. Hän antaa voiman kun Hän näkee että sinä et tahdo jatkaa synnin tekemistä. Jatka kuitenkin taistelua ja huuda Herraa avuksi. Eihän vapaa ihminen huuda vankilasta vapautta eikä kaipaa sitä. Vangit sen tekevät. Ja Herra voi vapauttaa ja viedä sinut viheröiville niityille lepäämään.
"Mutta kuka haluaisi elämäänsä pommin, joka murskaa kaiken, jos kaikki on kerran hyvin, eikä tiedä mistään yhtään mitään."
Kun kerrot vaimollesi, toimit oikein. Pommi räjähtää sitten, kun vaimosi saa kuulla asiasta joltain muulta. Niin tulee tapahtumaan, jos et itse toimi kuin mies ja kunnioita vaimoasti edes sen verran, että uskallat kertoa hänelle totuuden.
Et sinä ole huolissasi siitä, miltä vaimostasi tuntuu. Pelkään vain sitä, että joudut itse hänen vihansa kohteeksi - ja ansaitusti! Jos et kerro vaimollesi, olet ikuinen valehtelija ja tiedät kyllä, miten sinulle sitten käy. Ei auta mitän tunnustaa tekonsa Jumalalle, joka kaiken jo tietää. Vain pyytämällä vaimoltasi anteeksi noudatat Jumalan tahtoa.
Olet rikkonut Jumalan Pyhä liiton. Et voi korjata asiaa ellet puhu vaimollesi rehellisesti! Jumalan ja sinun välisi ovat asia erikseen, mutta Jumalan edessä olet tehnyt lupauksen vaimollesi.
Ihan sama mikä sen pommin räjäyttää, minä vai joku muu. Lopputulos on täysin sama ja minä en ainakaan räjäytä yhtään mitään. Varmasti löytyy joku muu, joka haluaa kylvää tuhoa ja saa nautuintoa siitä, kun pilaa toisten elämän. Jää nähtäväksi.
"Varmasti löytyy joku muu, joka haluaa kylvää tuhoa ja saa nautuintoa siitä, kun pilaa toisten elämän..."
Et kai sinä jotain toista syytä tästä?
Itse olet jo pilannut vaimosi elämäni tekemällä huorin ja jatkamalla elämää huorintekemisessä. On aika lopettaa valehtelu ja ottaa vastuu tekemisistään.
Olet ihan pihalla. Ensinnäkään en ole pilannut vaimoni elämää ja toisekseen sinä yllytät minua pilaaman vaimoni elämän. Hullunako minua pidät, että ihan muuten vain menisin kertomaan töppäilyistäni. En ole niin tyhmä
"Eihän vapaa ihminen huuda vankilasta vapautta ja eikä kaipaa sitä. VAngit sen tekevät."
Aloittajalla on iloinen suhde toiseen naiseen. Ei hän kärsi, muuten kuin että te uskovat tuomitsette ja teidän jumalanne tuomitsee.
Toki hän valitsee vapauttajakseen toisen naisen jonka kanssa näitä uskonelämään liittyviä ongelmia ei ole.
Vaimostaan ap pitää huolta koska ei halua eikä satuttaa häntä vaan antaa jatkossakin pitää illuusionsa kulissien aitoudesta.
Tunnut kaikin puolin vilpittömältä kirjoituksissasi. Uskon, että olet todellisessa taistelutilanteessa - valitettavasti et ainoastaan kiusattuna, vaan sisäisessä taistelussa myös hävinneenä ja syntielämään lähteneenä.
Me emme lankea syntiin siksi, että me ehdoin tahdoin haluamme suosia syntiä, etkä ole ensimmäinen etkä viimeinen, joka lankeaa haureellisuuteen, ei vain ajatusten vaan myös tekojen osalta. Minun ei varmaankaan tarvitse ottaa Raamatusta esille niitä Sanan paikkoja, joissa tulee ilmi, että syntielämää tietoisesti elävä uskova ei voi elää samalla Jeesuksen lähellä, vaan hän murehduttaa Pyhän Hengen ja kieltää samalla elämänsä Herran. Jeesus ei ole Herra avioliitossasi sillä alueella, jossa aviovuode pidetään saastumattomana. Hengellisen haureuden tiedostaminen tuotaa sinulle varmasti ahdistusta.
Kirjoitat tietäväsi, että lankeat kuitenkin uudelleen, mistä sinä tiedät sen? Oletko seksuaasliaddikti? Jos alkoholisti tulee uskoon ja Jeesus vapauttaa hänet viinan himosta, niin hän saattaa langeta päihteisiin, mutta kuka on se uskova, joka sanoo tietävänsä, että rupeaa vielä ryyppäämään? Voit tietää lankeavasi vain siinä tapauksessa, että mielessäsi olet jo päättänyt ja tavalla tai toisella, tiedostetusti tai tiedostamatta, valmistaudut seuraavaan lankeamiseen. Suomeksi sanottuna, olet antanut periksi synnille.
Mikä on se voima, joka vie sinut aivan kuin väkisin toisen naisen luokse seksiin? Kun lähdet, onko sinun pakko suunnata toisen naisen luokse, autolla, kävellen tai muuten, pakko ottaa häneen yhteyttä ja aivan pakko järjestää tilaisuus kahdenkeskiseen haureuteen? Kirjoitat, että "nyt mennään näin toistaiseksi ja kaikki kääntyy, kun aikaa kuluu". Huomaatko, että olet päättänyt, että nyt mennään näin ja siten ajatuksissasi valmistaudut syntiin? Varmasti elämässä tulee käänteitä sitä mukaa, kun aikaa kuluu - me vanhenemme, seksuaaliset tarpeet muuttuvat, halumme iän myötä laimenevat ja olosuhteissa saattaa tapahtua radikaalia asioita. Voimme sairastua, saatamme kuolla, avioliiton ulkopuolisen suhteesi toinen osapuoli voi vakiintua jne. Onko toinen osapuoli yksineläjä vai onko hänkin tahollaan naimisissa ja sanoooko hänkin olevansa uskova? Raamatun mukaan "haureuden henki on eksyttäväinen" - joskus rakastuminen vie ajatukseen, että entinen suhde oli lihasta, mutta tämä on Hengestä.
Kirjoitat siitä mahdollisuudesta, että saat voimaa muutokseen. Jos olet Jeesuksen oma, sinulla on Pyhä Henki ja kaikki tarvittava voima jo nyt, sillä hän on "rakkauden, rohkeuden ja voiman Henki". Varmasti elät tuskaisia vaiheita, sitä ei käy kieltäminen. Käsi sydämellä, tuntuuko väärästä suhteesta irtautuminen sinusta tuskaisemmalta vaihtoehdolta kuin tuskaiseksi kuvaamassasi tilanteessa jatkaminen? Tilanne voi olla sellainen, että nautit syntisestä suhteesta niin paljon, ettet lopulta halua maksaa siitä irtautumisen tuomaa hintaa ja jäädä ilman kiellettyä hedelmää. 1.Piet 4:1 "Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli - sillä, joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä".
Sinulla on tapahtunut jotain ennen tietoiseen syntielämään lähtemistä, mitä se on sen vain sinä tiedät. Daavid ei langennut haureuteen Batseban kanssa vasta makuukammarin puolella. Hänen kansansa ollessa sodassa hän ei ollut miestensä kanssa maata puolustamassa ja joukkoja johtamassa, vaan veltosteli palatsissaan. Hänen ei ollut pakko mennä haureuteen silloinkaan, kun hän palatsinsa parvekkeelta näki Batseban kylpevä. Tavalla tai toisella mielemme veltostelee ja antaa tietä synnin houkutuksille.
Daavid teki lopulta haureuden ja miessurman järjestämien jälkeen totisen parannuksen Jumalan edessä ja koki tuskissaan, että "sinua ainoaa vastaan minä olen rikkonut". Näin syntinen kokee: jumalasuhteeni on vaarassa mennä hukkaan, se on nyt kaikkein keskeisintä. Daavidista Jumala antaa hyvän todistuksen: minun mieleni mukainen mies. Tapahtui mitä tahansa, lankeamme kuinka syvälle tahansa, Jeesuksen risti lopulta riittää niin Daavidille, sinulla kuin minullekin. Huudatko sinä Herraa avuksesi silloin, kun haureuden houkutus nousee mieleesi - sitä ainoaa auttajaa ja johdattajaa, joka meillä on. Huudatko hänelle "Herra auta, en pääse irti!".
Yhtä asiaa et ole kertonut ja kysyn sitä vielä näin lopuksi: oletko rakastunut tuohon toiseen naiseen? Voimakas rakastuminen on valtava voima. Sekään ei kuitenkaan tapahdu vain yhdellä silmäyksellä, vaan tunnetta aletaan ruokkia enemmän ja enemmän, kunnes seksuaalinen himo on ottanut vallan.
Kuka on se uskova joka sanoo tietävänsä, että lankeaa? Sellainen uskova, joka on uskonsa alumetreiltä joutunut kamppailemaan tiettyjen syntitottumustensa kanssa, joista ei koskaan ole kokonaan vapautunut, vaikka halu tähän olisi ollut. Lankeemuksen voi ennustaa, kun katsoo mitä historiassa on tapahtunut. Vaikka kuinka lujasti on päättänyt, miljoonannen kerran, ettei enää lankea ja silti lankeaa, niin silloin voi sanoa, että lankean joka tapauksessa tähän samaan syntiin ennemmin, tai myöhemmin.
Syntiin valmistaudutaan. Silloin kun himo tule raskaaksi, alkaa synnissä kiinni oleva etsiä mahdollisuutta toteuttaa himonsa. Tämäkin on tavallaan ihan normaalia, vaikka sen ääneen sanominen ja tunnustaminen tuntuu karulta. Siinä tilnateessa tämä uskoon tullut, joka haluaisi olla vapaa synnistä, rakastaa tätä syntiä hetkellisesti niin paljon, että hakee sille täyttymyksen. Tämän jälkeen hän katuu ja vihaa sitä mitä on tehnyt.
Nainen on yksinäinen, eikä ole uskossa. En pidä suhdetta oikeana, vaikka olenkin rakastunut ja myös hän.
Olet oikeassa, että minulle on tapahtunut jotain ennen lankeamista. Se on pitkä tarina, tai sanoisinko pitkä taistelu, jonka hävisin. Taistelu kesti noin 10 vuotta.
Siellä taas kaksinaamainen vätys puolustelee tekoaan, ei muka pysty lopettamaan suhdettaan toiseen naiseen välittömästi! Vain puolustelua, koska tosiasiassa hän nauttii suhteestaan ja haluaakin sitä jatkaa ja elää näin.Hän pelkää vaimolleen kertomista, koska vaimo joko hakisi eron, jolloin omaisuus , asunto, auto yms. menisi jakoon..Tai kenties vaimo antaisi anteeksi , mutta vaatisi miestä lopettamaan suhteen heti, ja jatkossa tietäisi seurata miehensä puuhia tarkemmin, jolloin ei olisi mahdollisuuksia pettää....
Ja ukko muka vielä uskovainen!!Kyllä teidät rentut ja teidän valheet tiedetään...Niin eikös tee hyvää tuo vieras nainen munalle, eihän hänestä toki voi lluopua.....))
Yritä keskustella niin, että et samaistu vaimooni, tai ota asiaa muuten liian henkilökohtaisesti. Olet vihainen ja haluat lyödä ja ragaista minun. Ymmärrän toki reaktion ja senkin, jos minua ei pidetä uskovaisena. Suurin osa uskovaisista ajattelee, ettei tällainen hankilö voi olla uskossa. No sitähän minä itsekin olen miettinyt.
Omaisuuden jakoa en pelkää, enkä sinällään mitään muutakaan, mutta en haluaisi vahingoittaa perhettäni, lapsia ja vaimoa. En halua tuottaa heille surua ja tuskaa. Siksi en kerro koskaan.
Etkö todellakaan halua vahingoittaa vaimoasi:::)) Sen olet kylläkin jo tehnyt,, uskova et todellakaan ole.ja toivon sydämestäni että vaimosi saa tietää petoksesi.Entäpä jos ystävättäresi itse sen hänelle kertoo.?
Taidat sittenkin olla myös pelkuri.ei todella ole kyse ettet halua vahingoittaa vaimoasi, sen tiedät itsekin.Olet tietoisesti valinnut pahimman mahdollisen tavan vahingoittaa ja loukata häntä, ja sen olet tehnytkin USKOVANA AVIOMIEHENÄ JA PUOLISONA.!HÄPEÄ!
tOSIASIASSA PELKÄÄT RAUKKMAISESTI RAUKKAMAISEN TEKOSI SEURAUKSIA..:))
Kirjoitit; "Siksi en kerro koskaan. "
Oletko pohtinut miten tämä kaikki voi vaikuttaa jos ET kerro?
Nyt tunnut ajattelevan vain niin, että lopputulos on parempi jos ei kerro, mutta onko kuitenkaan lopulta aivan näinkään?
Hankala olisi nähdä, että asia ei vaikuttaisi, jos sen vain sisällensä sulkee ja salaa....
Entä oletko pohtinut sitä, että jos salaa ja sen peittää ja se tulee kuitenkin myöhemmin ilmi, onko lopputulos silloin parempi verrattuna siihen, että pelaisi avoimin kortein?
Ilman Herralta tulevaa synnintuntoa et näe asiaa synniksi. Tuosta vaimolle kertomisesta, jos kerrot, niin vaikka ei tulisikaan avioeroa ja saisit anteeksi niin se asia on teidän välissä koko loppu elämän, avioelämää jatkettaessa se asia on vaimollasi mielessä aina vaikka hän olisikin niin hyväluonteinen, että ei muistuta sinua siitä. Asia on toinen jos vaimosi ajattelee, että hällä väliä ja voi olla itsekin toisten kanssa.
Synnin tekeminen ja jatkaminen tuottaa kuoleman uskonelämälle.
Synti on synti, sitä ei tarvitse puolustella eikä päätä silitellä että voi sinua pikku-reppanaa, kuten aloittja sääliä täältä hakee.Synti täytyy tunnustaa, sekä vaimolle ttä Jumalalle. Neuvomme väärin, jos uskovina muuta sanomme.jeesus armati syntisen naisen , tähän vedotaa.Tämä nainen ei tiettävästi ollut uskossaentuudestaan kuten aloittaja.Jeesus armahti ja sanoi "älä enää syntiä tee".Mitä pitäisi sanoa aloittajalle, joka tieten tekee syntiä, ja haluaa sitä tehdä jatkossakin.
Syntinen nainen katui, aloittaja ei tunnu edes katuvan, koska kuulemma ei voi lopettaa syntielämäänsä!!Mikähän lienee syy ettei pysty lopettamaan??!!Oma nautinnonhallu tietenkin!!
Synti tuhoaa perhe-elämän ja tekijänsä, tämän jokainen aloittajan tielle lähtenyt tietää.
Katuminen ja lopettaminen ovat kaksi eri asiaa. Lopettamisen aika tulee, katuminen on päivittäistä. Jeesus ei armahda vain uskosta osattomia, vaan hän on erityisesti uskovien vapahtaja ja armahtaja.
Ahaa....)) Oletpa todella muokannut sanaa omaan korvasyyhyysi sopivaksi...::))
Jumala ei vanhurskauta uskovia.
Jumala vanhurskauttaa jumalattoman.
Niin minun Raamatussa, kuinkas sinun?
Sitten:
1.Timoteuksen kirje:
4:10 "Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien. Tätä käske ja opeta."
Tämä viestini on saanut miinuksia. Ehkä ne johtuvat väärinymmärtämisistä. Mutta minun Raamatussa lukee että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman. Ei Hän siis vanhurskauta jo uskossa olevia. He ovat jo vanhurskautettuja ja siksi vanhurskaita. Jumala vanhurskautti meidät uskovat ennen kuin olimme uskoviksi tulleet. Hän vanhurskautti meidät jumalattomina, ei hyvinä onnistuneina kilvoittelevina uskovina. Hän vanhurskautti meidät heti kun uskoimme Jeesukseen Kristukseen. Room 3. luku, lukekaa jos ette usko minua.
Ensimmäinen kirje Timoteukselle 4
Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan,
joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien..
Kyllä ap on ihan oikeassa. Minä en ymmärrä kaltaisiasi kivittäjiä, kaiveleppa sydäntäsi, tuskin sekään niin puhdas on, ettet pelastusta tarvise. ?
Jos olisimme täydellisiä ei Jeesuksen ristinuhria tarvittaisi.
Evankeliumi Matteuksen mukaan 9
12. Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
13. Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria'. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."
Ja mitä Jeesus sanoi langeneelle naiselle:
Evankeliumi Johanneksen mukaan 8
Niin Jeesus sanoi hänelle: "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee".
Esität erittäin hyviä havaintoja tuosta kivitetytyksi tuodusta naisesta. Hän katui niitä syntejä, joissa hän oli elänyt ennen Jeesuksen kohtaamista - hän sai armon ja rohkaisun saada elää uutta, toisenlaista elämää. Kuinka kierosti me joskus luemme Raamattua - meidän pitäisi suosia ja katsoa syntielämää sormiemme läpi, sillä muuten me olemme toistemme kivittäjiä! Olet täysin oikeassa siinä, että ainoa syy elää haureuden synnissä on siitä saatava itsekäs nautinnon halu. Kuinka vaikea tilanne onkaan, kuinka pahasti olemme synnissämme kiinni, ainoa syy elää haureudessa on siitä saatu himon itsekäs tyydytys. Tässä olet täysin oikeassa.
Katumus ja parannuksen teko näkyvät meidän elämässämme - jos sanamme ja elämämme ovat ristiriidassa, tekomme huutavat enemmän. Valheellisisten julistajien erottamiseen Jeesus antaa kaksi merkkiä. Toinen on se, että me tunnemme heidät heidän hedelmistään - heidän elämässään on jotain salattua syntiä ja synnin suosimista. Miksi salattua - jos se olisi ilmeistä, he eivät koskaan voisi toimia kristillisissä seurakunnissa kuin valkeuden enkelit. Toinen merkki on se että he eivät puhu ahtaasta portista ja kaidasta tiestä. Kaidalla elämän tiellä me kiellämme "itsemme", elämisen omien halujen ja himojemme mukaan - me otamme joka päivä ristimme ja seuraamme Jeesusta.
Voimme ymmärtää syntistä, mutta synnin puolusteluun emme saa missään määrin lähteä. Erityisesti ja aina tämä koskee meidän omaa elämäämme - kaikki me olemme heikkoja ja lankeilemme monin tavoin, mutta synnissä rypemiseen ja suosimiseen meillä ei ole minkäänlaista oikeutta.
Ei ole aloittaja uskossa,siitä voitaneen olla yhtä mieltä, vaikka "silti uskossa" väittääkin olevansa.Ei peri huorintekijät Jumalan valtakuntaa, näi n se vaan Sana sanoo ja tässä totuudessa pysytään täällä."Menkää pois, en ole koskaan teitä tuntenut" Sanoo Herra!
Valheveli on, samaan linjastoon kuuluu näiden humalassa törttöilevien yms. saarnaajien kanssa.
Ei peri huorintekijät Jumalan valtakuntaa, siinä sinä olet Sanan kanssa samoilla linjoilla. Mutta Jeesuksen kohdannut syntinen perii Jumalan valtakunnan vaikka olisikin ollut paha huorintekijä. Muistat syntisen naisen joka oli tavattu itse teossa kun teki aviorikoksen. Hänen ympärilleen kerääntyi joukko "onistuneita hyviä" uskovia. He olivat lukeneet Sanaa. Sana sanoi heille että "kivittää pittää tuommoinen". Niin he nostivat kiviä kivittääkseen pahan ihmisen.
Mutta (taas tuo mutta) Jeesus käveli esille ja syntinen pääsi Jeesuksen eteen (Hänessä on Jumalan armo ja rakkaus ruumiillistunut). Sitten yllätys, yllätys..... Hän osoittikin kivittäjät yhtä syyllisiksi ja synnillisiksi kuin tuo huorintekijä jota he olivat tuomitsemassa. Vain synnittömällä oli oikeus tuomita syyllinen. Kivittäjistä ei löytynyt yhtään synnitöntä ihmistä. Niin he kaikki lähtivät pois heittäen kivensä maahan. Paikalla oli yski synnitön jolla oli valta tuomita avionrikkoja. Mutta se yksi synnitön armahti,. JA IHMISEN POJALLA ON MAAN PÄÄLLÄ VALTA ANTAA SYNTEJÄ ANTEEKSI.
Varokaamme ettemme asetu kivittäjien riveihin. Armahtakaamme lähimmäisiämme kuitenkaan totuudesta tinkimättä. Totuus ilman rakkautta ja armoa ei ole totuus. Totuus, armo ja rakkaus kulkevat aina käsi kädessä. Jeesus Kristus on totuus. Hänessä on armo ja rakkaus. Siksi nämä kolme elementtiä täytyy löytyä ihmisestä jotta hän olisi Jumalan asialla.
Tässä ei ole kysymyksessä synnin hyväksymisestä eikä sen puolustamisesta. Tässä on kysymyksessä Raamatun ilmoitus ja uskoisin, Jumalan tunteminen. Fariseukset eivät tunteneet Jumalaa. He tunsivat ainoastaa Jumalan antaman lain; "avionrikkoja kivitettäköön". Mutta nyt heidän edessään ja keskuudessaan kulki Hän joka oli heille lain antanut. Siksi Jeesus Kristus on lain yläpuolella, suurempi kuin laki. Mitä tämä on?
Laki ja sen täyttäminen ei voi pelastaa ihmistä. Sen tekee armo ja rakkaus Kristuksessa Jeesuksessa. Laki on annettu Mooseksen kautta. Armo ja totuus Herran Jeesuksen Kristuksen kautta, ja Hänessä. Hänessä tuli armo ja totuus sekä Jumalan rakkaus.
Nyt Jeesuksessa ja Hänen kauttaan laki kohtaa armon ja rakkauden. Kristuksessa laki menettää tehtävänsä. Laki ohjaa ja kasvattaa ihmistä Kristukseen. Tämä jotta ihminen tulisi Jumalalle kelpaavaksi uskosta Jeesukseen Kristukseen. Kristus Jeesus on lain loppu ja sen täyttymys jokaiselle uskovalle. Koska armo ja rakkaus on suurempi kuin laki, armo voittaa synnin.
Room 5:18-21 "Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi; sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi. Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi, että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta."
Huoripukit EIVÄT ole uskossa.Ei koskaan.Ei pidä puolustella syntiä, vai onko Jaikalikin salasuhde synneissä kiinni?! Enpä ihmettelisi.
Rauhoitu hyvä ihminen. Miksi niin kiire tuomitsemaan ja miksi olet aivan kiihdyksissä. Ei tuo ole oikea asenne, eikä se ole Jumalan mielen mukainen tapa lähestyä ketään ihmistä. En ole kaikkia aloittajan viestejä lukenut, mutta lyhyellä tutkimisella huomaan, että hänellä on kova halu säilyttää uskonsa Jeesukseen. Lisäksi olen havaitsevinani, ettei hän ole puolustellut syntiä, vaan tunnustaa sen ja se että hän kirjoitti tänne, voi olla hänen hätä huutonsa. Ehkä ei ole ketään kenelle kertoa ja vaikuttaa siltä että hän on jotenkin neuvottomassa tilassa. Otsikko jolla hän aloittaa on, "miten tästä"... eteenpäin.
Jaikali jossain viestissään sanoi, että aihe on vaikea ja ansaitsisi oman aloituksensa, jossa siitä keskusteltaisiin. Olen samaa mieltä, että aihe on vaikea, eikä helppoja vastauksia ole. Aloittajan tapauksessa en osaa sanoa nyt juuta, enkä jaata. Voin todeta, että elämä ei ole linjassa Jumalan tahdon kanssa, mutta senhän aloittaja jo tiesikin, joten ei sitä tarvitse hänelle kertoa. Huomaan, että hän pitää kiinni Jumalan armosta ja tarttuu siihen kuin hukkuva. Minä en valitettavasti voi sanoa tältä seisomalta, että mikä on hänen sielunsa tila. Se jää Jumalan arvioitavaksi. Hänen on tuomio ja minä omasta puolestani haluan rohkaista aloittajaa, en tekemään syntiä, vaan jatkamaan siitä mihin kerran jäi.
Jotain on tapahtunut joskus ja sen mikä meni pieleen, tietää vain kyseinen henkilö itse. Aina on mahdollista aloittaa alusta ja puhtaalta pöydältä. Haluan omalta osaltani olla nostamassa, en lyömässä. Haluan katsoa rakastaen, en syyttäen ja jos olisin rinnallasi, niin jäisin siihen hiljaa. Istuisin siinä ja odottaisin, että koska veli on valmis taas jatkamaan. Näin uskon myös Jeesuksen tekevän. Hän tietää syyt, hän näkee sen mitä me emme ja tietää, miksi olet siinä missä nyt olet. Vaikka olet nyt lyöty, niin muista yksi asia. Jumala voi kääntää tappionkin voitoksi ja siksi sanonkin, että saatana ei ole pelkästään häviää, vaan tupla häviäjä. Sekin, missä hän luulee onnistuvansa, missä hän voi sanoa, että minä onnistuin kampittamaan, lävistin sinut, olet maassa. Sekin voi kääntyä voitoksi, jos vain suostut nousemaan ja jatkamaan. Mitään ei ole lopullisesti hävitty.
>>> Aina on mahdollista aloittaa alusta ja puhtaalta pöydältä. Haluan omalta osaltani olla nostamassa, en lyömässä. Haluan katsoa rakastaen, en syyttäen ja jos olisin rinnallasi, niin jäisin siihen hiljaa. Istuisin siinä ja odottaisin, että koska veli on valmis taas jatkamaan. Näin uskon myös Jeesuksen tekevän.
Kiitos Psalmi ja Jaikal. Teillä oli hyviä ajatuksia, samoin "tiedät kyllä" nimimerkki kirjoitti aika hyvin. Uskon että asiat järjestyvät ja saan voimaa nousta uudelleen.
Olet oikeassa siinä, että Kristuksen oma ei koskaan saa lyödä tahi tuomita.
Tuomio ei kuulu ihmisille, vaan yksin Jumalalle.
Kenenkään meidän ei siksi siis koskaan tule tuomita, ei edes synnistä, sillä jokainen meistä on syntiä tehnyt.
Mutta uskovan tehtävä on varoittaa, ohjata, jopa nuhdella ja kertoa Herran Tiestä ja tahdosta! Myös silloin kun toinen uskova lankeaa, on kanssaveljien velvollisuus nimenomaan varoittaa synnin seuraamuksesta jotta veli nousisi lankeamuksestaan parannukseen!
Jumala varoittaa Sanassaan voimakkain sanoin heitä, jotka eivät valjien kompastuessa varoita heitä siitä, mikä synnin seuraamus Jumalan Sanan mukaan on. Se ei ole tuomitsemista, ei "kanssa kulkijan lyömistä", vaan rakkautta lähimmäistään kohtaan!
Vrt. ( Hes. 3:20-21 )
Sillä todellinen lähimmäisen rakkaus ohjaa ja kertoo veljilleen sen, mikä vääryydestä Jumalaa kohtaan, Jumalan ilmoituksen ja oikeudenmukaisuuden tähden on seuraava ja todellinen lähimmäisen rakkaus ei siis jätä lähimmäistään varoittamatta!
Se rakastaa veljeään ja sydämensä pohjasta toivoo hänen tekvän parannuksen ja kaikessa Jumalan tahdon ja Totuuden!
Todellinen lähimmäisen rakkaus kantaa veljiensä surua ja kärsimystä ja lankeamuksissa ohjaa, varoittaa ja nostaa, joskus jopa nuhdellen heitä ylös kaikessa Jumalan tahtoon ja Totuuteen kaikessa!
Ketjun aihe on raskas ja vaikea, hyvin vaikea, sen jokainen varmasti ymmärtää.
Mutta sen lääke ei koskaan voi olla mikään muu kuin yksin se, että tekee Jumalan tahdon! Tekee sen mitä Herra Jeesus itse tässä tilanteessa tekisi!
>>>Mutta uskovan tehtävä on varoittaa, ohjata, jopa nuhdella ja kertoa Herran Tiestä ja tahdosta! Myös silloin kun toinen uskova lankeaa, on kanssaveljien velvollisuus nimenomaan varoittaa synnin seuraamuksesta jotta veli nousisi lankeamuksestaan parannukseen!
Varoitus on paikallaan silloin, jos sen takana on Jumalan Henki. Silloin se myös tekee tehtävänsä. Varoittaa voi myös silloin, kun ihminen ei näe mitä on tekemässä ja mihin menossa. Aloittajan tilanne on nyt se, että hän kyllä tietää kaikki asiat ja siksi varoitukset voivat toimia lyöntinä. Ne eivät hyödytä mitään ja maassa makaavan lyöminen johtaa pian siihen, ettei hän enää nouse.
Hyvin selväsanaisesti, ytimekkäästi ja totuuden mukaisesti sanottu.
Muistan omasta uskoon tulostani ihan ratkaisevan asian.
Olin jättäytynyt mutta en kokenut yhtään mitään. Vihollinen puhui minulle omaa saarnaansa ja minä poloinen olin jo uskomassa sen, sillä niin totuuden mukaiselta ja uskottavalta se vaikutti. Minähän koin tunnemaailmassani juuri niin kuin Saa.tana sanoi minulle. Niin sen täytyy sitten olla totta. Mutta sitten tuli tuo kuuluisa "MUTTA"!!!
Herra Jeesus Kristus tuli palvelijansa kautta ja antoi minulle pelastavan SANANSA. Minä päätin uskoa Jeesuksen Sanan ja ottaa kiinni tuosta Sanasta. Otin näin kirjaimellisesti kiinni Jeesuksen viitan liepeestä. JEESUKSEN SANA NOSTI MINUT SAATANAN VALHEEN AVANNOSTA. Minulla ei ollut mitään muuta mistä ottaa kiinni. Ilman Jeesuksen Sanaa minä olisin hukkunut Saa.tanan valheeseen. En olisi pelastunut ilman Jeesuksen (Jumalan) Sanaa.
Saatanan valhe minulle oli: "Jeesus ei ottanut sinua vastaan. Kaikki on nyt loppu.
Jeesuksen Sana oli: "Sitä, joka minun luokseni tulee, sitä minä en heitä ulos. Tämä ilta on uuden elämäsi alku pelastettuna Jumalan lapsena"
Minulle myös tapahtui Jeesuksen Sanan mukaisesti. Minä sain jäädä Jeesuksen luokse ja minä sain uuden elämän. Siitä hetkestä alkoi elämä. Eikä niin kuin Saa.tana sanoi että se päättyi siihen iltaan ja että olin kadotettu ihmisparka.
Mitä minä opin tästä elämäni mullistavasta tapauksesta ja Sanasta? Jumalan Sana toimii elämässämme kun me uskomme sen ja otamme sen vastaan ja päätämme toteuttaa sitä elämässämme.
Meille tapahtuu niin kuin Jeesus on meille sanonut. Ei kannata jäädä kuuntelemaan sielunvihollisen juttuja. Kannattaa kuunnella Jumalaa.
Tämä uskoon tuloni yhteydessä kokemani tapaus löytyy todistukseni loppupuolelta http://www.jaikal.se/48683125
http://www.youtube.com/watch?v=9bxc9hbwkkw&feature=related
Tervetullutta rohkeutta olla tuomitsematta ja lyömättä. Kukaan meistä ei voi tietää aloittajan tilannetta, sitä millainen se loppujen lopuksi on ja mitä itse kunkin elämässä on ollut ja on tällä hetkellä. Mie en halua tuomita. Vaan, kuten kirjoitit, ennemminkin istua hiljaa, odottaa ja antaa tilaa tuskalle, kivulle, epäröinnille. Ihmissuhteet eivät ole helppoja eikä ratkaisut ole aina yksinkertaisia. Sitä ihmisen elämä on. Eikä Jumala meitä hylkää. Hän on kärsivällinen ja armahtavainen. Olkaamme siis myökin.
Jaikal, miten tämä sinun kertomuksesi liittyy aloittajan aiheeseen? Sä puhut aina vaan itsestäsi.
"Tuska, kipu, epäröinti" Mä luulen että suhde uuteen naiseen ei ole tuollaista. Ilman uutta puolisoa se olisi tuskaa kipua ja epäröintiä. Mutta ei ole nyt.
Voimia ei oikein siis ole nousuun, kylläkin syntielämän jatkamiseen.:::)))Sait varmaan hakemaasi sääliä ja säälittelyä, huva,huva.
Miten se olikaan?; Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa, rohkaiskaa alakuloisia ja herjatkaa alas painettuja taisteluissa olevia veljiänne. Niinkö???
Room 12:9 Olkoon rakkaus vilpitön, kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni.
12:10 Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.
12:11 Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa.
12:12 Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät.
12:13 Pitäkää pyhien tarpeet ominanne; harrastakaa vieraanvaraisuutta.
12:14 Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko.
12:15 Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.
12:16 Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itsemielestänne viisaita.
12:17 Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä.
1 Tess 5:14 Me kehoitamme teitä, veljet: nuhdelkaa kurittomia, rohkaiskaa alakuloisia, holhotkaa heikkoja, olkaa pitkämieliset kaikkia kohtaan.
5:15 Katsokaa, ettei kukaan kosta kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää aina tekemään hyvää toinen toisellenne ja kaikille.
5:16 Olkaa aina iloiset.
5:17 Rukoilkaa lakkaamatta.
5:18 Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.
5:19 Henkeä älkää sammuttako,
5:20 profetoimista älkää halveksuko,
5:21 mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on;
5:22 karttakaa kaikenlaista pahaa.
No en tullut hakemaan sääliä, vaan kerroin tilanteeni. Olen ajautunut tilanteeseen, jollaista en olisi ikinä uskonut kohdalleni. Olen monta kertaa miettinyt, että miten ihmeessä tässä pääsi näin käymään. Jos minulle olisi kerrottu vaikka vuosia sitten, että ajaudun tähän, en ikinä olisi uskonut. Olisin voinut lyödä vaikka omaisuuden vetoa, että minä en lankea tällä tavalla. Monesti kun aamulla herään, mietin ensimmäisenä tätä tilannetta. Itku ei ole kaukana, kun tajuan missä jamassa olen ja mitä on tullut tehtyä, tai mitä voi vielä olla edessä. Sääliä en kaipaa vähääkään, en myöskään lyöntejä, mutta ymmärrän toki jos joku haluaa kivittää. Nythän siihen on tilaisuus, kun ihan itse teosta on tavattu ja tunnustanutkin vielä. Näitä asioita ei kuule oikein voi mennä kertomaan kenelle tahansa. En tunne ketään, jolle voisin kertoa, joka ymmärtäisi, osaisi auttaa ja osaisi pitää vieläpä suunsa kiinni.
Entä jos otat vastuun teoistasi?:))))Miten tässä näin pääsi käymään ja silti jatkat huoraamistasi?? Miten tosiaan noin pääsi käymään, muiltako kyselet, kyllä itse tiedät, ja itse olet tekosi tehnyt.Muiden pitäisi selitellä.Aikuinen ukko ja viitsiikiin täällä itkeä, miten näin pääsi käymään!!Näin se käy kun muna ohjaa....:))
Ja vielä "kivittämisestä" puhuu kuin suurempikin marttyyri tai uskon sankari!!Ihan itse teosta tavattu ja tunnustanutkinvielä, salli mun nauraa.....Kuka sinut on itse teosta tavannut, nyt menee jo liioitteluksi itsesäälissäkin.....:::))
Itse tasit tulla tänne oma-aloitteisesti kertomaan, ja tunnustamisesta älä edes puhu!Juurihan itse kerroit ettet ikinä tule edes vaimollesi kertomaan, mitä tunnustamista on omaa omaatuntoaan ja syyllisyyttään helpottaakseen täällä "tunnustaa" nimettömänä ja nimimerkin takaa.Silläkö vaiennat toiset, jotka yrittävät sanoa että ole väärällä tiellä, että he nyt muka kivittävät-...
He-heh tuota pikku marttyyriä ja uskon "sankaria" "Ihan itse teosta tavattu ja tunnustanutkin vielä...::)))Ompa jätkällä itsesääli korkealla, siitä ihan kymmenen pistettä....
Vaikuttais siltä että et ole uskossa ja siksi kirjoitat niin kuin kirjoitat.
Jos olet uskossa, sinulla on parannuksen paikka. Uskosta osattomalta ei odotetakaan eivä varsinkaan vaadita mitään hengellistä ymmärtämistä eikä rakkautta.
Mutta herää kysymys joka tapauksessa: Miten sinä kohtelisit ja puhuttelisit aloittajaa jos hän tulisi kotiisi ja te keskustelisitte hänen tilanteesta kahdenkesken? Nauraisitko ja pilkkaisisitko häntä vasten naamaa? En usko että edes ateisit ryhtyisivät pilkkaamaan niin kuin sinä tässä nyt nauraen pilkkaat lähimmäistäsi. Netissä on helppo anonyyminä puhua mitä sylki suuhun tuo mutta kuiteski, vähän vastuuta näihin nettikirjoitteluihinkin. Ajatteletko sinä että sinun pilkkaamiset ovat nostamassa ihmistä suosta. Minun mielestäni sinä olet sanoillasi polkemassa lähimmäistäsi suohon. Kuka teistä on synnitön, se heittäköön ensimmäisellä kivellä.
http://www.youtube.com/watch?v=zweKn3TOJvM
Tilanne on Jumalan sallima, että löytäisit Jeesuksen Kristuksen eläämääsi todellisena pelastaja. Nyt elät pelkässä uskonnollisuudessa ja se ei vie taivaaseen. Monesti tarvitsemme elämäämme vaikeuksia, että joudumme nöyrtymään ja etsimään Herran tahtoa. Tämä hetki on sinun hetkesi tehdä parannus ja kääntymys. Vihollinen haluaa valehdella ja pitää sinut loukussa syntiin, mutta Sinulle on annettu avaimet vapautukseen Jeesuksen Kristuksen kautta. Ota se askel. Uskontaival ei tule olemaan helppoa näinä aikoina, mutta Jeesus pitää sinusta huolen.
Voin kuvitella tilanteesi, kun olen avioliitossa kokenut tilanteesi vastakkaiselta puolelta eli vaimoni jäi kiinni pettämisestä. Olin valmis antamaan anteeksi, mutta hän ei ja synti piti hänet koukussaan.
Lue raamattua päivittäin ja rukoile. Lähempänä Jeesusta tulet synnintuntoon.
Aivan samat asiat sanoisin.Miksi ei saisi sanoa?! Minulla ei ole mitään hävettävää, vaan tekijällä.Minun ei tarvitse tuntea syyllisyyttä toisten teosista, saati otttaa niitä kantaakseni.Hän on tehnyt väärin sekä vaimoaan, perehttään , naisystäävänsä ja muita palstalaisia kohtaan.vain hänellä on parannuksen paikka, eikä suinkaan minulla kuten yrität minua syyllistää puolustellen itseäsi!!
En ottaisi kotiini ollenkaan hänen kaltaistaan huorintekijää, miksi pitäisi?
Baarit ovat täynnä noita ulisisjoita, miksi itseään uskovana pitävältä pitäisi tuollaista sietää?
Muhun ei myöskään tee rikollisten toimet vaikutusta.Turha siinä onJukka Raitasen ulista kuka on viaton, sääliä kerjäten
Tottakai on suuri ero linnassa istuvan rikollisen ja normi, kunnon kansalaisen välilläJotainhan pitää tehdä linnaan joutuakseen, ja näistä saa tottakai kantaa vastuun ja kantaa rangaistuksensa, syyllistämättä toisia.Kyllä kai teidänlaiset pistäisi toiset, syyttömät puolestaan linnaan omista rikoksistaan ,jos se vain olisi mahdollista.
Aivan varmasti pillkkaisin myös kahden kesken.Sanoisin ihan samat asiat, ja sanonkin.Näitä ukkoja ei kenenkään tarvitse sääliä.
Miten jos murhamies kertoo tappaneensa vaimonsa, ja kertoo että on uskossa, mutta aikoo jatkaa murhaamista, kun" ei vielä voi lopettaa."
Teitä uskon varjolla rikollisia puolustelevia löytyy aina.Liekö oma tausta sama, minulle ei ole joten sympatiaa ei täältä heru.
Jokainen kantakoon itse vastuunsa ja kärsiköön tekojensa seuraukset.
Näin tekstistäsi että sinä et ole uskova. Näin oikein. Sinä et tunne armahtavaa Jumalaa koska et elä Hänen kanssaan. Jeesus ymmärtää ihmistä ja armahtaa katuvaa syntinsä tunnustavaa ihmistä. Jeesus tahtoo nostaa langenneen. Olemme kaikki, sinä ja minä mukaan lukien, langenneet enemmän tai vähemmän. Usein me ihmiset tuomitsemme lähimmäisemme sen mukaan mikä päälle näkyy. Tuomitsemme ehkä ihmisen jonka Jumala armahtaa tai on jo armahtanut. Me jopa nautimme siitä kun saamme osoittaa toista sormella ja nostaa vähän itseämme; "Minä ainakaan en ole tuollainen". Niin olen osoittanut olevani vähän parempi kuin tuo toinen.
Jumalan tunteva Hänen kanssaan elävä ihminen ei voi tuomita, Hän armahtaa kuten Jumala. Jos on itse saanut paljon anteeksi, voi armahtaa ja rakastaa toista ihmistä. Mutta "hyvä ihminen" on myös hyvä tuomari.
Ihminen itse vastaa Jumalalle tekosistaan onko hän näytellyt ja pelleillyt Jumalansa edessä vai onko ollut tosissaan. Me emme näe ihmisen sydämeen, Jumala näkee. Sydämen tila on tärkein, ei se mitä päälle näkyy.
Tässä ketjussa käsitellään langenneen ongelmaa hänen näkökulmasta käsin. Tavoitteena tulee olla langenneen nostaminen lankeemuksesta. Mitä lääkettä mielestämme langennut tarvitsee, sitä jokainen meistä kirjoittajista pyrkii jakamaan. Näin ajattelen ja uskon.
Mutta on myös niitä jota tahtoisivat polkea langenneen vielä alemmaksi. Sellaiset ihmiset lyövät ja kovaa. Kituvasta haavoittuneesta lähimmäisestä kun päästään helpoimmalla eroon lyömällä hänet kuoliaaksi. Ei tule sitten jälkihoitoongelmia. Tätä käytäntöä toteutetaankin sodissa vihollissotilaiden kohdalla. Mutta omia sotilaita pyritään hoitamaan terveiksi koska heitä rakastetaan.
>>En tunne ketään, jolle voisin kertoa, joka ymmärtäisi, osaisi auttaa ja osaisi pitää vieläpä suunsa kiinni.
"Mutta omia sotilaita pyritään hoitamaan terveiski koska heitä rakastetaan."
Just niin. Te uskovaiset olette sotilaita. Sairasta.
Jutteleppa suoraan Isälle, eiköhän siihen ratkaisu löydy. Tehty mitä tehty, sitä et saa murehtimalla tekemättömäksi.
Tuolla joku kirjoitti mitä Jeesus sanoi langenneelle.
Kenelläkään ei ole rohkeutta kertoa mitä Jeesus sanoo huorintekijälle.
Kenties hekumassaan ovat hekin unohtaneet.
Jeeskusen sanat ovat hyvin yksiselitteiset asiassa.
Muistaako sivuston "uskovat" kymmentä käskyä ollenkaaan?Tuskinpa.Keksitään mitä ihmeellisempää veruketta ja selitystä tilanteelle ja sen jatkamiseksi.
"Älä tee huorin.
Älä himoitse lähimmäisesi puolisoa...
Huorintekijät eivät peri Taivasten valtakuntaa...
Parempi on mennä jalkapuolena Taivasten valtakuntaan kuin huorintekijänä...
Entä psalmien ja sananlaskujen varoitukset "vieraasta vaimosta" ym. monet, monet muut Raamatunkohdat.
Aloittaja kertoo olevansa "uskossa"(todellisuudessa EI ole) Onkos hän vähääkään lukenut Raamaatua tai yleesnsäkään kuunnellut Jumalan sanaa? Vaikuttaa sille ettei.
Täällä meidän pitäisi yrittää säälitellä häntä, sekä keksiä verukkaita huorintekoon, jota ei kuulemma vielä malta lopettaa...
Ehkä se loppuu äkistikin.Jumalalla on valta, eiklä hän salli nimeään pilkattava.Loppu saattaa olla erilainen kuin aloittaja kuvittelee...
Yksi lähimmäinen on uponnut suohon Vieressä seisoo joukko miehiä ja naisia. Osa miettii kuinka kauan se siinä jaksaa ja koska se painuu sinne kokonaan ja hukkuu suohon. Osa miettii että olipa tyhmä kun suohon käveli ja siinä seisten nauravat ja pilkkaavat häntä.
Sitten on yksi osa katselijoista joilla on huoli lähimmäisestään. He miettivät miten miehen saisi ylös suosta. He toteavat että lyömällä häntä kepillä, hän ei varmaankaan nouse ylös. Ei myöskään hänen päälleen sylkeminen auta miestä ollenkaan. Ei nauraminen eikä pilkkaaminenkaan nosta miestä ja pelasta häntä. Mutta jospa hänelle ojentaisi kättä pitempää, ehkä se auttaisi. Niin he ryhtyvät etsimään sopivaa kättä pitempää nostovälinettä. Läydettyään parhaaksi toteamansa vahvan kepin joka kannattaa miestä niin ettei hän huku he ryhtyvät pelastustoimiin.
Sivusta seuraajat nauravat ja pilkkaavat nyt pelastajia. Aika tyhmiä ihmisiä kun eivät lyöneet häntä kepillä päähän ja painaneet häntä sinne suohon. Itsehän hän oli sinne mennyt niin ottakoon nyt seuraamukset.
" Niin, näin vain pääsi käymään...."
" No, syntiä me kaikki teemme joka päivä...."
" Ihmisellä ei ole aina voimaa ja mahdollisuutta tehdä parannusta."
Minusta aloittaja jollain tavoin ulkoistaa tekemänsä rikkomuksen uskollaan.
Tämä on mielestäni sitä väärää hengellisyyttä, jossa omat väärät valinnat laitetaan vain pahan piikkiin, aivan kuin olisimme joitain aivottomia marionettinukkeja.
Jos täysin uskosta osaton kykenee valitsemaan oikein tällaisessa tilanteessa, miten ei sitten uskova ihminen,
jolla on jopa mahdollisuus saada Jumalalta voimaa kiusauksen vastustamiseksi??
Mielestäni tällainen on Jumalallisen voiman vähättelyä.
Kaikista karmeinta on, että aloittaja ns. tunnustaa tietävänsä, että toimii väärin, mutta silti ei uskalla luvata, etteikö tilanne jatkuisi ja tähän tullaan juuri silloin, kun ei haluta tunnustaa, että minä ihminen itse valitsen, ketä haluan palvella!
>>>"" mutta tilanne on nyt vain niin vaikea. En pääse irti ja vaikka teen parannusta, niin tiedän jo että lankean uudelleen. Uskon että tämä tästä vielä kääntyy, kun aika kuluu. Ehkä jotain tapahtuu, tai saan voimaa, en tiedä, mutta nyt mennään näin toistaiseksi. "
"Niin, näin pääsi vain käymään."
Ap kertoi että taisteli pettämistaipumuksensa kanssa 10 vuotta.
Tilanne on siis jatkunut kauan, ja nyt hän on löytänyt jonkun jonka kanssa voi olla oma itsensä ja pettää.
En arvosta sitä toista naista yhtään.
Monet ketjun viestit ovat uskovaisilta jotka kehoittavat kertomaan totuuden vaimolle, ja sekä uhkauksia seuraamuksista jumalan nimissä.
Ihan typerää.
Miksi sinä tähkis sanot että aloittaja on kaivossa? Hänellä on ILOINEN suhde toiseen naiseen eikä hän ole kaivossa eikä edes kaivon reunalla.
Hän on 10 vuotta halunnut tehdä tämän, taistellut itseään vastaan. Hänen aviolittonsa on pelkkä kulissi.
Ei ole mitään järkeä alkaa taisteluun kulissien vuoksi.
Johan ap taisteli 10 vuotta.
Olet vahvasti tyhmistynyt, väittämällä ettet halua vahingoittaa perhettäsi salailemalla elämääsi! OLET JO VAHINGOITTANUT JA MITÄ PITEMPÄÄN JATKAT, SEN SUUREMMAT VAHINGOT!
Heitä tulee vahingoittamaan ei ainoastaan huoraamisesi, vaan se, miten he eivät nähneet ja huomanneet epärehellisyyttäsi!
"Valhe tappaa sielun", vanha sananlasku, olet jo pitkällä sillä tiellä. Näitä on ja tällaisia olen tavannut. Heistä on tullut sokeita elämälleen ja teoilleen. He eiv'ät kykene asettumaan kärsijöiden asemaan.
Jumalahan on armollinen, mutta tahallisen synninteon ja vääryydenharjoittamisen suhteen ehdoton!
Nyt on paras kertoa asiasta heti vaimolle. Hänellä on oikeus saada päättää itse, haluaako olla kaltaisesi miehen kanssa naimisissa. Kipin kapin tunnustamaan omat teot, kanna niistä vastuu!
Ajattele, että vaimollasi olisi toinen mies. Haluaisit kai tietää asiasta?
Tuollaiset asiat tulevat aina ilmi ennemmin tai myöhemmin. Viimeistään sitten, kun salarakas ei enää jaksa salailla asiaa.
Niin kauan kun et tunnusta syntejäsi, et saa niitä anteeksi. Jokainen päivä, jolloin annat valheen jatkua, on loukkaus vaimoasi, salarakastasi ja Jeesusta kohtaan.
Nyt kerrot vaimollesi ja tarjoudut sen jälkeen poistumaan kotoanne. Vaimosi tarvitsee myös tukea - jospa joku hänen ystävistään voisi tulla kotiinne asumaan joksikin aikaa, jotta vaimosi voi toipua traumasta? Lasten kanssa paikkaat välit myöhemmin, tärkeintä on katsoa, että vaimosi jaksaa heistä huolehtia tämän kriisin keskellä. Sukulaisille ja muille kertomista ei kannata tässä vaiheessa edes miettiä, vaimon jaksaminen on nyt pääasia, sillä se heijastuu myös lapsiin.
Vaimoasi tulee loukkaamaan kaikkein eniten se, miten pitkään tätä on jatkunut hänen selkänsä takana. Siksi sinun tulee kertoa hänelle nyt heti! Kertomisen hetkellä alkaa jo prosessi kohti parantumista. Siitä alkaen voi jättää menneen taakseen ja lopulta katsoa tulevaan.
Olet rikkonut Jumalan sanaa vastaan, kanna siitä nyt todella vastuusi.
Vähän mietin, että onko siinä mitään järkeä tunnustaa vaimolle. Satutan sillä vain perhettäni ja pilaan heidän elämänsä. Jumala antaa synnit anteeksi, kun niitä katuu ja ne tunnustaa. Tuskin vaimolla on siihen mitään veeto oikeutta
Et sinä kertomalla satuta perhettäsi. Sen sinä teit rikkomalla Jumalan edessä solmitun liiton. Jumala antaa sinulle anteeksi, kun tunnustat tekosi Hänelle.
Vaimoasi kohtaan sinun pitää kuitenkin olla reilu. Olet jo vienyt häneltä avioliiton, joka perustuu rehellisyyteen. Aiotko vielä viedä häneltä itsekunnioituksenkin? Hänellä on todella oikeus saada päättää, haluaako sinut enää miehekseen.
Jos et nöyrry, pyydä anteeksi ja kanna vastuuta teoistasi, et voi itsekään odottaa anteeksiantoa.
Et halua kertoa vaimollesi, koska silloin joutuisit kohtaamaan virheesi. Pakenet ja selittelet, ettet muka halua satuttaa toisia. Jos et halua satuttaa vaimoasi, et petä häntä. Niin se vain on. Sinä satutit, nyt kerrot sen hänelle ja annat hänelle sen kunnioituksen, jonka hän lastesi äitinä ansaitsee.
Takuulla hän saa tästä tietää joka tapauksessa. Salarakkaat usein levittävät juttuja vapaasti - varsinkin, jos haluavatkin virallistaa suhteensa.
Olet jo virheesi tehnyt, nyt on aika alkaa korjaamaan tilannetta. Ensimmäinen askel on se, että kerrot reilusti vaimollesi tapahtuneesta. Sitten pyydät Jumalalta anteeksi Hänen käskyjensä ja Hänen asettamansa liiton rikkomista.
On totta, että syntejä teemme kaikki, mutta emme suinkaan noin suuria. Toivoisitko omia lapsiasi kohdeltavan niin kuin sinä kohtelet vaimoasi? Toivotko itseäsi kohdeltavan niin?
Jo tänään pitää sinun puhua vaimosi kanssa!
"Et sinä kertomalla satuta perhettä"...
Aika naivi kommentti tuo... et taida elämästä ja ihmisuhteista paljoa tietää. En pelkästään satuttaisi, vaan syöksisin heidät sellaiseen kriisiin, että sitä voisi kuvata sanalla helvetti. Tällaisista kriiseistä kaikki eivät nouse koskaan jaloilleen ja usein ne johtavat jopa itsetuhoisiin ajatuksiin, tai peräti tekoihin. Et kertomalla satuta perhettäsi, on todella harkitsematon kommentti ja suoranainen vale.
Kirjoitat myös, että on aika korjata virhe... kertomalla se. Kuule rakas ystäväni, näitä virheitä kun ei voi korjata. Se on sama, kun ajaisi auton lunastuskuntoon ja perhe olisi siitä hyvästä kriittisessä tilassa teho-osastolla. Yritä se sitten jotenkin korjata. Ei se kuule enää korjaannu, joten taidan mieluummin välttää tämän kolarin.
Valhe on myös synti ja tietoinen valheessa eläminen on tällöin tietoista synnissä elämistä.
Jumala antaa kyllä kaikki synnit anteeksi kun niitä armoon vedoten, Golgatan ristin voittoon uskoen Herralta anoo ja tekee niistä parannuksen.
Mutta kuinka Herra voisi antaa anteeksi syntiä josta ei tee parannusta ja ei tahdo luopua?
Kun Matteus, publikaani, kohtasi Herran Jeesuksen, ei hän pelkästään lopettanut synnin tekoa vaan teki tekemästään synnistä myös parannuksen maksamalla takaisin jokaiselle keneltä oli riistänyt.
Kun Jeesus armahti porton naisen, muiden vaatiessa hänen kivitystään, sanoi Jeesus jokaisen meidän olevan syntisiä ja sen tähden kenelläkään meillä ei ole oikeutta tuomitsemiseen. Portolle hän antoi ansaitsemattoman armon!
Ja nyt kun Hän oli armahtanut hänet, suunnattomalla armollansa, ilman porton ansioita, Hän sanoi portolle, että hänen syntinsä on anteeksi annetut. Mene äläkä enään syntiä TEE.
Portto oli vapaa, mutta voi häntä jos hän jälleen olisi tietoisesti mennyt itsensä samaan ikeeseen sitomaan, jatkanut syntielämäänsä. Silloin armo olisi käynyt hänen osaltaan halvaksi.
Herra Jeesus armahtaa kyllä haureuden synninkin, Hän on Golgatalla maksanut ne kaikki. Häneen vedoten voimme uskossa olla siis varmoja, että veriruskeatkin synnit Hän totisesti on voimallinen armahtamaan!
Mutta eihän ole oikein jatkaa synnissä saatuaan uskossa armon Elon Herralta?
Uskovina meidän tulee luottaa siihen, että kun katsomme Häneen, teemme Hänen tahtonsa myös silloin kun sattuu ja on raskasta, ja silti yksin Häneen luottaen teemme Totuuden, voimme luottaa että Hän ei hylkää, ei jätä omiansa yksin vaan kantaa vanhurskasta! Sitoo Hänen haavansa, pyyhkii pois kyyneleet, kantaa yli vaikeimpina aikoina, tukee, kuuntelee, turvaa ja huolehtii!
Elämän vaikeuksien edessä on hyvä pysähtyä ja kysyä, mitä Herra Jeesus tekisi, mikä Hänen tahtonsa on ja rukoilla Herran puoleen, jotta Hän antaisi voiman tehdä kaikessa Hänen tahtonsa mukaan!
Siunausta sinulle, olkoon Herra sinulle armollinen ja kantakoon Hän niin sinut kuin perheesi yli kaikkien vaikeuksien!
Luota yksin Herraan, kaikessa.
"Aika naivi kommentti tuo... et taida elämästä ja ihmisuhteista paljoa tietää. En pelkästään satuttaisi, vaan syöksisin heidät sellaiseen kriisiin, että sitä voisi kuvata sanalla ********."
Tiedän elämästä ja ihmissuhteista paljonkin. Elettyä elämää on jo takana melkoisesti ja työni puolesta olen kuullut mitä erilaisimpia kohtaloita.
Ajoit kolarin sinä päivänä, kun jätit liiton vaimosi kanssa. Perheesi tulee vielä kärsimään joka tapauksessa, kun kaikki tulee ilmi. Usein näissä tapauksissa salarakas kyllästyy olemaan vain toinen nainen ja ottaa yhteyttä vaimoon. Tai sitten joku näkee teidät yhdessä jne.
Minusta sinä olet naiivi, kun luulet, että pääset tästä kuin koira veräjästä. Sinun itkusi ei ole minkään arvoinen, jos et kerro vaimollesi totuutta. Miksi hän on mielestäsi niin halpa, että häntä saa pettää ja kohdella kuin vajaaälyistä? Miksei hän saa aikuisena kohdata elämän totuuksia ja päättää itse, miten aikoo vastaisuudessa toimia?
Olet niin lapsellinen, että kohtelet vaimoasikin kuin lasta. Anna hänelle edes sen verran arvokkuutta, että kerrot hänelle totuuden itsestäsi. Ajan myötä hän antaa sinulle anteeksi. Ei kukaan jaksa vihata koko elämäänsä toista ihmistä. Aikaa se kuitenkin vaatii.
Kolarivertaus oli hiukan ontuva - ellet tarkoittanut, että olisit tahallisesti ja harkitusti ajanut sen kolarin. Tahallisesti nimittäin tuhosit avioliittonne, tuskin kukaan aseen kanssa pakotti irstailuun ja huorintekemiseen.
Aloittaja teki väärin, koittaa paikata sitä valehtelulla ja kaivautuu aina vain syvemmälle syntiin. Hän on hylännyt Jeesuksen, mutta voi Hänet löytää uudelleen, jos puhuu vaimonsa kanssa ja anoo anteeksiantoa sekä häneltä että Jumalalta.
Minkä teet väärin lähimmäistäsi kohtaan, sen teet väärin Jumalaa kohtaan.
Olet tehnyt huorin Jumalaa vastaan.
Ymmärrän, ettei vaimolle kertominen ole helppoa. Tee se kuitenkin heti. Etkö huomaa, ettei nyt ole enää väliä onko se sinulle vaikeaa vai ei. Sinun on se tehtävä. Sinun vikaasi tämä kaikki on, ei kenenkään muun. Sinun täytyy tehdä kaikki se, minkä voit vaimosi hyväksi nyt. Hänelle kertominen on vaimollesi hyvä asia, usko pois. Ja lapsillesi myös. Ei heidän tarvitse elää tuollaisen miehen kanssa!!!
Kehoitat minua tuhoamaan liittoni ja perheeni. Sinulla on valtava tarve laajentaa tämä asia koskettamaan myös perhettäni, joka on kokonaan asian ulkopuolella. Mikä ihmeen logiikka sinulla tässä oikein on?
Kuka hyötyy tunnustuksesta?
Mikä on se syy, miksi minun tulee kertoa uskottomuuteni perheelleni? Vaatiiko Jumala kertomaan ja ellei, niin miksi sinä vaadit?
Sinun mielestäsi perheesi on kokonaan asian ulkopuolella. Koita nyt hyvä mies ymmärtää, ettei vaimosi ole missään nimessä tämän asian ulkopuolella. On suuressa määrin hänen asiansa, missä hänen miehensä huoraa. Koitat nyt vain suojella itseäsi ja vähät välität toisista.
Jumala vaatii rehellisyyttä. Jos et sitä tiedä, et ole uskossa. Kuvittelet, että saat vaimosi selän takana tehdä mitä tahansa. Jos minä loukkaisin vaimoani noin, kertoisin asian hänelle heti ja antaisin hänen tehdä siitä omat päätöksensä. Olen mennyt hänen kanssaan vihille, sillä rakastan häntä ja lupasin Jumalalle pysyä hänen rinnallaan niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Jumalalle! Etkö sinä tehnyt samaa lupausta?
Sitä paitsi: huolehdit kovin siitä, mitä olet tehnyt Jumalan edessä, mutta et lainkaan kanna huolta siitä, mitä olet tehnyt vaimollesi. Se ei ole oikein. Alkaa tuntua siltä, että hänen olisi parempi erota sinusta, sillä selvästikään et anna hänelle sitä turvaa ja luottamusta, joka avioliitossa tulee olla. Hän ansaitsee parempaa. Ja lapsesi myös.
Laita vielä se Raamatun kohta jossa kerrottaan, ettei syntejä saa anteeksi ellei tunnusta niitä myös ihmisille.
" Mikä on se syy, miksi minun tulee kertoa uskottomuuteni perheelleni? "
Mieti miten itse reagoisit jos vaimollasi olisi vastaava suhde ?
Suhde ei ole tässä se pointti vaan se kun ap kertoo että halusi tätä viimeiset 10 vuotta.
Minä en haluaisi sellaista miestä.
Suhteen voisin sulattaa mutta sitä että 10 vuotta on haaveillut muista en sulattaisi sillä se tekee asista mahdottoman sopia.
Siinä vain pidettäisiin taas kulissia pystyssä kun sydän olisi muualla.
Avioliittosi on jo rikottu. Se ei enää ole kahden ihmisen pyhä liitto. Vaimosi haluaa varmasti sen tietää - etkö itsekin haluaisi tietää, jos hänellä olisi toinen mies? Olen samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa: sinun on ehdottomasti kerrottava asiasta vaimollesi nyt heti, Jumalan silmien edessä. Ja sitten tarjoat hänelle apua ja tukea, rauhaa ja aikaa niin paljon kuin hän niitä tarvitsee.
Olet teoillasi vienyt perheeltäsi perusturvan, joka syntyy kahden toisiaan rakastavan aikuisen välisessä liitossa. Se oli Jumalan lahja teille.
Jos et kerro vaimollesi, syyllistyt lisäksi valehtelemiseen, väärän todistuksen antamiseen. Huorin olet jo tehnyt. Ala jo äkkiä korjaamaan tekemiäsi virheitä. Tee se vaimosi tähden, hän ansaitsee tietää totuuden. Älä enää ajattele vain itseäsi ja omia tunteitasi. Jumala odottaa silnulta rehellisyyttä.
Ymmärrän toki näkökantanne rehellisyydestä, mutta joskus kuitenkin mietin, että kannattaako olla tyhmän rehellinen. Ei vaimoni siitä tiedosta mitään hyödy, sen paremmin kuin minä itsekään. Tehty mikä tehty, eikä se muutu siitä tekemättömäksi kertomalla. Päin vastoin, saan sillä aikaan vain vahinkoa. Tästä voisi kertoa monta esimerkkiäkin, sekä pienemmässä, että suuremmassa mittakaavassa.
Meillä jokaisella on noita "lukemattomia esimerkkejä, sekä pienemmässä ja suuremmassa miuttakaavassa" tilanteista joissa huorinteko tulee ennemmin tai myöhemmin ilmi.
Aloittaja on hieman lapsellinen, eikä järin älykäskään ainakaan teksteistä päätellen,paljon fraaseja ja dramatiikkaa....:))Ei , synti on maukasta, ei siitä toki voi luopua, salassa pitäen sitä on helppoa jatkaakin...Voi-voi, sääliksi käy vaimo-rukkaa.Tätähän miehet pelkäävät, että vaimo saa nämä pikku seikkailut ilmi.
Ei ole aloittajalla haluakaan tehdä parannusta.Siinäpähän ihmettelee tilannettaan.Turhaa hänen kanssaan on asiaa jankata, ei hän pääse asioissa eteenpäin.
Synnintekijä tehköön syntiää ja saastukoon edelleen.
Mitä on uskovalla tekoa pimeyden kanssa.Näin on. Rypeköön aloittaja huoruudessaan, meillä uskovilla on muutakin tekemistä kuin jankata jonninjoutavaa, aloittaja aloittaa aina uudelleen saman asian pyörittelyn ja jankkaamisen.
Kyllä haluan tehdä parannuksen.
Ei kanssani tarvitse jankata, se on ihan vapaaehtoista keskustella tässä ketjussa ja toki "teillä uskovaisilla", kuten asian ilmaisit, on paljon parempaakin tekemistä, kun miettiä minun, tai ylipäätään kenenkään ongelmia.
"Kyllä haluan tehdä parannuksen."
Siihen on kolme askelta:
1. Kerro vaimollesi totuus ja pyydä hänelta anteeksi.
2. Pyydä Jumalalta voimaa pysyä tästä lähtien kaukana huoruudesta ja valehtelusta.
3. Pyydä lapsiltasi anteeksi, kun he ovat siihen kypsän ikäisiä.
Onko sinulle tytärtä? Nythän olet sitä mieltä, että hänen tuleva aviomiehensä saa pettää häntä aivan vapaasti, kunhan ei vain sitä vaimolleen kerro. Eikö vain? Niin toimii sinun mielestäsi hyvä aviomies...
Vaimosi tulee vielä tietämään kaiken. Nämä asiat tulevat aina ilmi. Paras olisi kuulla tästä huorintekijältä itseltään.
Nyt suojelet vain omia tunteitasi. Rikot Jumalaa vastaan kohtelemalla vaimoasi kuin roskaa.
Luuk 12:2 Ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi
Uskovan sydän tuntee murhetta, surua ja katumusta tehtyään jotain, mikä on väärin Jumalan silmissä, tallattuaan maahan Jeesuksen Kristuksen. Mitä sinä sydämessäsi tunnet?
Jos todella haluat tehdä parannuksen, niin mitä vielä mietit? Viimeinen tilaisuus siihen voi olla minä hetkenä hyvänsä.
Aika erikoiset askeleet parannukseen ja syntien anteeksi saamiseen. Minun käsitykseni on hiukan erilainen. Aioin tehdä parannuksen ja pyytää Jumalalta syntejäni anteeksi. Ei siihen vaimoa ja tytärtä tarvita.
Jumala paljastaa kaiken minkä haluaa, niin sinun kuin minunkin elämästä. Siitä ei tarvitse meidän huolta kantaa.
Eikö? Miksi sitten levittelet "huoliasi" vai pitäsikö sanoa huoriasi meidän luettavaksi ja kommentoitaviksi::::)))))
" Ymmärrän toki näkökantanne rehellisyydestä, mutta joskus kuitenkin mietin, että kannattaako olla tyhmän rehellinen "
Itseasiassa syy ei ole tuo, vaan se, että haluat jatkaa SYNNISSÄ ELÄMISTÄ. Siksi haet puollusteluja teollesi.
On homojakin joka halua olla uskossa ja väittää olevansakin oman mielen mukaan kun ne vaan saa jatkaa synnin tiellä niin kuin aloittaja himossa.
Jaikal kirjoittaa oikein suurella kun se on ainoa mitä hän tunnustaa. --> JA IHMISEN POJALLA ON MAAN PÄÄLLÄ VALTA ANTAA SYNTEJÄ ANTEEKSI.
Katsos tän hän ei halua mitenkään tuoda ilmi että syntyis toivo synnintekijöille.
JA IHMISEN POJALLA ON MAAN PÄÄLLÄ VALTA OTTAA POIS SYNTEJÄ JA PUHDISTAA IHMINEN KOKONAAN.
Sinun mielestäsi teidän avioliittonne on siis sellainen, että kumpikin saa pettää toista kunhan ei vain jää siitä kiinni. Niinhän sinä toimit. Vaimollasi on toki aivan samat oikeudet kuin sinulle.
Annattepa hienon mallin lapsillenne!
Mihin aloittaja pyrkii, ilmeisellä trollillaan?
Hän kertoo ettei aio lopettaa suhdetta, myös ettei aio kertoa asiasta vaimolleen.Mitä hän odottaa keskustelijoilta? Tukea ja hyväksyntää syntielämälleen?`
Keskustelu pitäisi linkittää Kotisataman kristilliselle deittipalstalle, esimerkiksi millainen on uskova aviopuoliso ja isä..::)))
Mihin sinä pyrit kommenteillasi? Anna asian olla jos ei kiinnosta, tai koet asian loukkaavaksi. Itsehän tässä teet jatkuvia nostoja ketjulle. En ole pyytänyt tukea syntielämälleni, se on jo tehty selväksi. Itse vääristelet asioita ja kierrät ympärilläni kuin rakkikoira.
Sinä huorintekijä älä yritä muita syyllistää.Huomaa että kierrät kannaltasi epämiellyttävät kysymykset....:)))Siis, mihin pyrit aloituksellasi?
Tottakai kiinnostaa, keskustelu jossa uskova aviomies ja isä kertoo huolistaan:::))))
Jos ei halua tukea ja hyväxyntä siihen syrjähyppyyn niin mitä sitten haetaan?? Lohdutusta kentes ??
Ehkä aloittaja etsii ymmärtäviä armahtavia ihmisiä jotka lyömisen sijasta tarjoavat jotakin konkreettista josta ottaa kiinni ja jonka avulla sitten jaksaisi nousta ja kulkea Herran kanssa.
Aloituksellani en pyrkinyt mihinkään erityiseen, halusin vain jakaa tarinani.
Siis juuri näin
Siis ?? Pelkäätko nyt meitäkin niin kuin vaimo ja sivuvaimo enemmän kuin Jumala ?? Ei uskovainen silleen elää. Siis lopetta puolustaminen ja tee täyttä totta..
Et voi hetkeään jatkaa tuolla tavalla jos olet järkevä ja on vähän itsesiankaikkinenuojeluvaisto jäljellä vielä?
Siis puolustat tilanne tuossa ylhällä noin vaikka synnin mitta voi täytyä millä hetkellä tahansa ??
Kirjoitit --> No, syntiä me kaikki teemme joka päivä ja jos satut kuolemaan, kun olet sanonut pahasti jollekin, ajatellut rumia asioita, tai jotain muuta heikkouteesi liittyvää, niin miten käy. Ihmisellä ei ole aina voimaa ja mahdollisuutta tehdä parannusta. Uskon Jeesukseen, rakastan Jeesusta, roikun kiinni hänessä, en halua hylätä jne... Hylkääkö Jumala?
Sinun tulee nyt ensin puhua vaimosi kanssa ja yhdessä sovitte, miten tästä jatketaan. Välittömästi laitat välit poikki toisen naisen kanssa. Konkreettista apua löytyy, kunhan nyt ensin mietitte onko tämä avioeron paikka vai ei. Siinä sinun on nyt annettava päätäntävalta vaimollesi, jota olet pettänyt.
Parisuhdeterapiastakaan ei ole mitään apua, jos et osaa olla rehellinen. Osaatko?
Konkreettista apua on se, että vaimollesi kerrottuasi poistut kotoanne esim. hotelliin tai sukulaisten luo vähäksi aikaa ja annat vaimollesi mahdollisuuden pohtia asioita. Sinähän olet itsellesi antanut tätä ajatteluaikaa jo vaikka kuinka paljon, mutta vaimoasi pidät pimennossa, kun on totuuden puhumisesta kyse.
Kyllä sinun ihan itse täytyy alkaa tätä sotkua selvittelemään konkreettisesti - ei vain rukoilla, vaan myös toimia. Vähitellen asiat muuttuvat kohti parempaa. Et ole ainoa mies, joka on unohtanut perheensä ja liittonsa. Jonkinlaista vertaistukeakin voisit siis saada.
Mutta hyvä ihminen - kyllä huoli kohdistuu nyt enemmän vaimoosi ja lapsiisi. Älä siis juuri nyt murehdi omaa olotilaasi ja omia tunteitasi, vaan tee se, mikä on oikein.
Miksi vaimon kanssa? Kuka niin vaatii... sinä?
Ei sitä tarvitse kenenkään vaatia. Sinä voisit tietysti sitä vaatia itseltäsi.
Yhdessä vaimosi kanssa päätätte avioliitostanne. Yhdessä, ei niin että sinä yksin huoraat ja tuot kotiin kaikki taudit. Jo laki määrää, että vaimosi saa tässä tilanteessa halutessaan avioeron.
Avioliitto yhdistää miehen ja naisen yhdeksi. Sinä olet tästä yhteydestä paennut ja Jumala tietää sen. Hänestä olet paennut.
"Avioliitto yhdistää miehen ja naisen yhdeksi."
Siitä on näiden kohdalla jo vuosikymmeniä.
"Sinä olet tästä yhteydestä paennut, ja Jumala tietää sen."
Ap kertoi taistelleensa tätä syntitaipumustaan vastaan 10 vuotta. Ekan kerran se tapahtui sydämessä ja silloin se oli pettäminen.
Ap on ollut epärehellinen vaimolleen jo kauan, kauan... ja vaimo ei tiedä että heillä on vain kulissiliitto vaan on onnellinen. Yhtä onnellinen kuin monta vuotta aiemminkin. Mikään ei ole muuttunut, nyt ap vain toteuttaa sitä mitä on halunnut jo kauan.
Minun aviomieheni on sellainen ettei hän katsokaan muita. Toki siis katsoo mutta ei ole pettämishalua. Me puhumme näistä asioista usein ja siitä tiedän.
"Hänestä olet paennut."
Julmalanne on joskus sellainen että sitä pitääkin paeta. Ylivoimainen vastustajana.
Siksihän te uskovat häntä aseenanne käytätte ja usein voitatte sodan ja näin meillä on taas yksi uskonnon uhri lisää.
Vaimoaan se pelkää.
aloittaja, puhut että sinulla ei ole VOIMAA pysyä erossa tästä naisesta. Et sinä tarvitse voimaa siihen että otat puhelimen käteen ja soitat ja kerrot että pysy poissa elämästäni, älä ota ikinä enää yhteyttä, tämä on nyt ohi. Suljet luurin. Enemmän voimaa sinä tarvitset siihen että salailet, ajat sen luo, ja teet mitä teetkin. Se se vasta kysyy voimaa.
Yleensä tällaset jutut loppuu siten että rakastajatar soittaa vaimollesi ja kertoo kaiken, tai vaimosi saa selville muulla tavalla.Ero on väistämättä edessä. Ainoa mitä voit pelastaa vielä nyt on kasvosi, jos lopetat itse suhteen ennen kun jäät kiinni.Jos et tee niin, niin olet ikuisesti lastesi ja koko suvun edessä mätämuna. Saat kuulla koko lopunelämääsi lapsiltasi ja tutuiltanne millainen olet kun juttu on paljastunut ja ero tullut, ja mitä olet tehnyt heille. Olet menettänyt täysin luotettavuutesi lastesi silmissä ja pilannut suhteesi heihin.He ei enä voi kunnioittaa sinua isänä, tai esikuvanaan, tai uskovana. Nämä juorut kulkee, sinut todennäköisesti erotetaan jopa seurakunnastasi.
Ja oliko se sen väärtti? No ei todellakaan!
Ainut mitä voit pelastaa on kasvosi.
Olen samaa mieltä kanssasi ja muutenkin hyvä kirjoitus.
Onkos sulla salasuhde miehen vai naisen kanssa?
Lähestyn aloittajaa evankelistana ja kysyn: missä vietät iäisyytesi, jos kuolet tänä päivänä?
Ota Jeesus vastaan syntiesi sovittajana ja elämäsi Herrana! Luota Jeesukseen, joka sanoi aviorikoksesta tavatulle naiselle: "Mene äläkä enää tee syntiä."
Sinäkin olis syytä lukea tämän etä tiedät mitä tekee sinua Voimallinen !! ---->
Mitä on synti? So. Jumalan lain rikkominen. Mitä on Jumalan laki?
So. Jumalan tahto, ihmisen elämään, että Jumalan valtakunta toteutuisi?
Kuka sen lain toteuttaa? So. Jumalan Pyhä Henki meissä, se on voimana.
Jumalan tahto on PYHÄ, vanhurskas ja pyhä, sekä hyvä, ja myös virheetön.
Lihallinen ihminen, se ei pysty toteuttamaan Jumalan lakia, se on mahdottomuus.
Siksi tarvitaan se iso H-n sana Henki. Se on Voima. ja Voimana.
Sanot, että toinen osapuoli ei ole uskossa ja on yksinäinen. Sanot olevasi rakastunut häneen. Perheesi antaa sinulle sen statuksen, joka näyttää olevan sinulle tärkeää, etkä halua menettää sitä, mutta kuitenkin haluat nauttia sinuun rakastuneen ihmisen tunteista ja käytät hänen tunteitaan hyväksi, kantamatta uskovaisena ihmisenä, vastuuta hänestä, eli haluat syödä vain rusinat pullasta. Sinä olet uskovainen ja olet vastuullinen sen vuoksi ja sinä olet naimisissa ja olet vastuussa sen vuoksi. Toivottavaa on, että jäät kiinni ihan sen vuoksi, että se pakottaa sinun edes tämän asian osalta rehellisyyteen ja vastuunkantoon tunteistasi, sekä perhettäsi, että yksinäistä ihmistä kohtaan. Vaikka sinä pääsisit, kuin koira veräjästä ja suhteesi loppuisi ennen paljastumistaan, niin luultavasti jatkaisit edelleenkin jonkun muun kohdalla samoin.
Toivottavasti aloittaja on jo miehistynyt ja puhunut vaimolleen siitä, minkälaisessa avioliitossa hän elää. Oli melko huolestuttavaa, että mies aikoo pyytää anteeksi vain Jumalalta, vaikka hän on rikkonut vaimoaan vastaan. Jumala kyllä armahtaa sitten, kun on avioliitosta tehty taas liitto, jossa asioista päätetään yhdessä.
Voi olla, että vaimosi tahtoo nyt erota. Se on hänen oikeutensa. Sinä jätit hänet jo, kun menit toisen naisen luo.
Säälin tuota toista naistakin. Hänelle tilanne on sietämätön. Käytät häntä hyväksesi. Jos et itse ole vieläkään tekojesi mittainen mies, tämä toinen nainen saattaa vielä kertoa vaimollesi. Hyvä mies, anna hänelle mahdollisuus löytää kumppanikseen mies, jonka kanssa hän voi mennä naimisiin ja jakaa elämänsä avoimesti ja hyvillä mielin.
Mistä tiedät, että toisen naisen tilanne on sietämätön? Ei hän ole ollut täällä kertomassa elämästään, tilanteestaan, ajatuksistaan tai tuntemuksistaan. Yhtä hyvin hän voi olla tyytyväinen elämäänsä. Yritän vain sanoa sitä, ettei meistä kukaan voi loppu pelissä tietää mitä itse kunkin elämässä on.. Siksi miusta on hassua, että täällä puhutaan tuon toisen naisen elämästä ihan kuin tietäisimme siitä jotain.
Edelleen yhdistät syntien anteeksi saamisen vaimooni. Olen toki rikkonut hänen luottamuksensa, mutta Jumala on se joka antaa synnit anteeksi. On kokonaan eri asia, mitä kerron, tai jätän kertomatta vaimolleni. Jos vaimoni jotenkin hyötyisi tiedosta, niin kertoisin, mutta kuten hyvin tiedämme, ei tämä tieto ole hänelle hyväksi.
Tytön sääliminen on turhaa. Hän tietää tarkasti mitä tekee ja on osansa valinnut. En ole vahingoittanut häntä mitenkään ja olen ollut hänelle rehellinen alusta saakka. Hän on myös täysin vapaa tekemään mitä ikinä huvittaa. En ole sitoutunut, enkä ole luvannut mitään ja päin vastoin. Olen sanonut että etsii hyvän miehen niin pian kuin mahdollista.
Sinähän juuri se säälittävä olet, sillä et mitenkään suostu tajuamaan, että näyttelet kaikille muuta mitä olet. Olet siis tekopyhä. Menet perheesi ja vaimosi suojiin, kun tarve vaatii, ettet joutuisi vastuuseen ns. tunteistasi ja kyllä se todellakin on niin, jos minä rikkoisin naapurini omaisuutta, niin kyllä minun pitäisi se omaisuuskin korvata tälle naapurille, vaikka kuinka olisin rukoillut jo itselleni synninpäästön. Käytät edelleenkin omahyväisesti kaikkia hyväksesi ja olet katunut, etkä ole kenellekkään mitään velkaa. Tuo juuri on tekopyhyyttä. Vaikka kuinka väität, ettet ole vahingoittanut tyttöä, niin uskoivaiseksi itseäsi kutsuvana todella olet antanut hänelle uskosta todella samanlaisen kuvan, kuin katoliset papit aikoinaan, niille joita hyväksikäyttivät, eli kaapusi alla olet tekopyhä.
Sanot, että olet uskossa ja näin ollen olet uskotonta pahempi. Ihmettelenkin joutuuko sinuun rakastunut tyttö katsomaan sinun katumusharjoituksiasi, sillä ei auta vaikka tekisit kuinka monta "ave mariaa", jos jo silloin päätät tekeväsi saman uudestaan. Sanot, että tyttöä ei tarvitse sääliä, sillä hän on osansa valinnut, etkö sitten sinä? Makaat hänen kanssaan ja sitten sanot, että hae itsellesi hyvä mies. Jos sellainen löytyisi, niin menitkö sitten sinne siunailemaan. Voisin hyvin kuvitella. Voisitko milloinkaan kuvitella, että perheesi lukisi näitä sinun itserakkaita, omahyväisiä kirjoitelmiasi. Kyllä Sanassa sanotaan "mene, äläkä enää syntiä tee". Vaikka ihmiset tekevät tahattomasti syntiä sanoillaa ja ajattelemattomilla teoillaan, niin se on kuitenkin eri asia, kuin tahallinen.
Aloittaja tekee syntiä tahallisesti ja harkitusti. Kyllä hän itsekin varmasti ymmärtää, ettei auta vain anella anteeksiantoa Jumalalta, vaan täytyy lopettaa synnin tekeminen.
On täysin pelkurimaista olla kertomatta vaimolle siitä, että avioliitton on rikottu. Jos asiasta ei puhuta, ei asiaa voida korjatakaan. Ja sitten on vielä tämä toinen nainen. Häntä aloittajan ei tule enää tavata ollenkaan. Vain siten nainen pystyy vapautumaan synnistä.
Luuleeko aloittaja olevansa uskossa? Miksei häntä sitten huoleta lainkaan se, ettei hän voi pelastua kun jatkaa synnin tekemistä?
Jos aloittaja lopettaa toisen naisen tapaamisen, niin onko asia sitten asia? Mie oon miettinyt sitä, mikä alunpitäen on johtanut siihen, että alkaa tapaamaan toista.. Noin niinkuin yleensäkin, ei vain tässä tapauksessa. Onko perheessä/avioliitossa jotain sellaista ettei se enää täytäkään kaikkia tarpeita, toiveita, läheisyyttä tms. Miten ihmiset ylipäätään ajautuu tilanteeseen, että hakee jotain jostain muualta? Mie ainakin yksin asuvana ihmisenä kaipaan todella paljon läheisyyttä, ihmisen kosketusta, hellyyttä.. mistä mie sitä saisin, kun ei ole puolisoa eikä kumppania? Täytyykö miun tyytyä vain tähän vaikka niin suuresti kaipaan toisen ihmisen läheisyyttä? Entä jos onkin puoliso, mutta ei saakaan läheisyyttä? Täytyykö silloinkin vain tyytyä osaansa?
Tuli kirjoitusvirhe..
Siispä kysyn uudelleen: Jos aloittaja lopettaa toisen naisen tapaamisen, niin onko asia sitten ok?
Käsittääkseni aloittaja ei ole antanut ymmärtää sellaista, vaan suhde on alkanut yllättävästä rakastumisesta, eikä avioliitossa oleviin hankaluuksiin, mutta jos olisi niin kuin epäilet, niin sittenkin rehellisyys olis parempi vaihtoehto. Eli on syytä tyytyä, jos ei halua luopua avioliiton antamasta statuksesta, joka näyttää aloittajalle olevan erittäin tärkeä.
En ole halunnut selitellä syntiä. Synti on synti, vaikka siihen olisi syynsäkin, tai asioita jotka siihen ovat johtaneet. Lyhyesti nyt kuitenkin se, että jos kotona olisi kaikki kunnossa, tai edes pääosin kunnossa, niin tuskin olisin tässä. Paljon on korjaantunut, mutta harmi vain että liian myöhään. Jos yli 20 vuotta kärsii ja kokee vääryyttä, romhtaa ja sitten kotona herätään todellisuuteen. Alkaa muutos, niin sitä vain miettii, että miksi ei voinut muuttua aiemin, miksi piti ajaa päin seinää ennen kuin huomaa että toinen on ihan loppu
Jos avioliitto on 20 vuotta ollut kärsimystä ja vääryyden kokemista, niin on surullista, että olette edelleenkin yhdessä. Mielestäni olisitte erottessanne pelastaneet molempien elämän ja myöskin lasten, sillä ei ole hyväksi lapsille elää sellaisessa tilanteessa.Uskossa tai ei.
Sulla on kulissiavioliitto.
Olette vaimosi kanssa onnettomia liitossanne. Sivusuhteesi on laastari haavaan.
Mutta toimiva laastari vai mitä?
"Jos yli 20 vuotta kärsii ja kokee vääryyttä, romahtaa ja sitten kotona herätään todellisuuteen."
Puhut jostain muusta kun uudesta naisestasi. Hän on tuskin ollut sinulle mitään noin negatiivista kuin mitä vaimosi kanssa on ollut. Romahdus ja todellisuuteen herääminen.
"Toinen on ollut ihan loppu."
Miltä sinä koet vaimoasi suojeltavan sillä tekstistäsi käy ilmi että hän on hyvin onneton jo nyt?
Jätä se usko-sana siitä alusta pois niin sit on jotain tolkkua jutussasi !
Kauhean pitkä ketju ja kaikki viestit ovat jeesuksesta ja jumalasta ja tuomion sanoja.
Jos itse olisin samassa tilanteessa kuin sinä, ap niin en ainakaan tällä palstalla uskaltaisi kertoa koska sen nyt tietää että helluntailaiset tuomitsevat.
Moni on sanonut sinulle että kerro vaimollesi ja aloita sen jälkeen taistelu avioliiton puolesta ilman tätä vierasta naista.
Se ei kuulosta kovin houkuttelevalta. Ensit romuttaisit suhteesi vaimoosi ja sen jälkeen yrittäisit saada suhdetta kuntoon. Ilman mitään takeita siitä että suhde korjaantuisi sulla koskaan.
Lisäksi menettäisit sen onnen mikä sinulla on ollut löydettyäsi toisen naisen.
Kirjoitit että teillä on ollut vaimosi kanssa ennenkin ongelmia. Mutta et syytä vaimoasi teostasi.
Nyt kun sinulla on voimavarana tuo toinen nainen niin nyt olisi hyvä hetki ottaa ne käsittelemättömät ongelmat vaimosi kanssa jollain lailla esiin.
Voisit yrittää itsesi syyttämisen sijasta korjata avioliitto, syventää sitä.
Tähkäpää kirjoitti että oikea auttaja puhelee kaivossa olijalle kaivon reunalta sen sijaan että menisi itsekkin kaivoon.
Sinulla on iloinen suhde jonkun naisen kanssa. Et sinä ole missään kaivossa.
Mutta olkoon ne tähän johtaneet syyt minkälaisia tahansa ne olisi hyvä selvittää. Yritä.
Yksi mitä minä en ymmärrä on tuo uskosi, ja käsityksesi Jumalasta. Koet Hänet syyttävänä ja uskovaiset vahvistavat tuota mielikuvaasi, vaatimalla Jumalan nimissä sinulta aivan kohtuuttomia. ETtä kertoisit vaimollesi, jättäisit toisen naisen ja alkasit loppuelämän kärsimyksen.
En usko että Jumala sitä sinulta haluaa. Jos kerrot vaimolle ja jätät naisesi niin Jumalako haluaisi sinun kärsivän tästä lopun ikää.
Älä kerro. Älä ota eroa. Vaimo ei tiedä, hän on varsin onnellinen ja hänellä on näin mies joka pitää hänestä huolta.
Se on huolenpitämistä että haluaa toisen olevan onnellinen. Niin kuin sinä haluat lapsesi ja vaimosi olevan onnellinen.
Tuo hairahduksesi...myös minä olen hairahtunut mutta olen lopettanut suhteen lyhyeen, sillä minulla on omatunto. En kutsu sitä jumalaksi kuten sinä.
Meillä meni mieheni kanssa silloin huonosti, ja hän oli väkivaltainen.
Sen jälkeen kun mieheni lopetti väkivallan meidän suhde parani, ja en enää petä.
Monesti sellaiset naiset jotka on olleet koko aikuisikänsä naimisissa ovat keskivertoa onnellisempia...kuten sinun vaimo...mutta koska he eivät ole kohdanneet vastoinkäymisiä heidän tapansa on monesti tuomita ja olla kovia ja ymmärtämättömiä.
Johonkin tällaiseen olet vaimossasi pettynyt?
Haluat kuitenkin pitää häntä, hänen virheistään huolimatta, pitää hänet tietämättömänä ja ONNELLISENA.
Hän tuskin ansaitsee sitä mutta lapsesi ansaitsevat kyllä.
En usko että tässä on kaksi pahista, sinä ja vieras nainen ja yks täydellisyys: vaimosi.
Hän ei osaisi käsitellä tätä asiaa, kertomisesta tulisi teille vain lisää ongelmia.
Elä elämääsi ja pidä salarakkaasikin. Sinulla on lisäksi perhe. Olet saanut paljon.
Kiitä sitä Jumalaasi.
Toivon sinulle kaikkea hyvää, ja armoa nyt kun sitä tarvitset.
Vaikka uskovaiset eivät sinua armahda, vaimosi ei armahtasi, niin minä armahdan. Uusi tyttöystäväsi armahtaa.
Armoa sinä tarvitset.
Ei se välttämätta ole myöskään vaimon vika, jos avioliitto ei onnistu ja kumpikin on tahollaan pettynyt ja onneton. Edelleenkin mielestäni on surullista, että tuollaista kulissia on jatkunut noin kauan, sillä ihmettelen jos se on saatu lapsilta salattua. Olisi rehellisempää, että kulissit sortuisivat ja tekisit totta uudenkin suhteesi kanssa, sillä olisi varmaan helpompaa myös lapsillesikin, sillä eivät hekään ihan pieniä voi olla. En usko, että vaimokaan voi olla, tietämättömänäkään onnellinen. Usein taloudellinen tilanne on sellainen, että jatketaan kulissien ylläpitoa, mutta jos ne kulissit ovat niin tärkeät ja arvokkaat, niin pitää sitten vain olla heikkoudessaan niin vahva ja valita kulissit. Ei rehellisenä ihmisenä voi sekä syödä kakkua, että säästää. Valinta on sinun.
"Ei se myöskään ole vaimon vika, jos avioliitto ei onnistu ja kumpikin on tahollaan pettynyt ja onneton."
Ilmeisesti kyse on vuosikymmeniä kestäneestä avioliitosta. Ainakin mies kertoo taistelleensa taipumuksiensa kanssa 10 vuotta.
Hän ei "uskalla"kertoa vaimolleen. Aijai... ties mikä justiina hänellä siellä on.
Ja uusi nainen niin ihana niin ihana.
Ettei pysty luopumaan ...ihan vielä. Joskus sitten. Mutta"justiinalle"ei kerro sittenkään.
Tässä on vähän sarkasmia... tarkotus vähän herätellä Miestä.
Mun eka liitto oli sellainen että sain mieheltä talon, ja auton. Appi kuoli ja mies tahtoi eron sekä samalla vähän pestä rahaa anopin kanssa jotten minä en olisi saanut osuutta appiukon rahoista.
Auto oli apin minulle hankkima ja mies möi sen ja antoi minulle 1000 euroa. Voi kun olin onnellinen: sain tuhannella eurolla auton joka oli minun, eikä kukaan voinut sitä minulta viedä.
Mutta se oli vain halpa romu.
Kulissit meni. Taloa ei perikunta eikä kukaan muukaan tullut takaamaan.
Jouduin vuokralle, yksin.
Minulla oli ollut kulissiliitto ja nyt ymmärsin että minä hyvänen aika tarvitsin ne kulissit!
Tiesin mieheni seikkailuista mutta olihan meillä talot ja lapset ja avioliitto, kallis sormus sormessa.
Kyllä aloittajan vaimo on onnellisessa asemassa - edelleenkin.
Nyt olen löytänyt uuden miehen kenen kanssa olen ollut 9 vuotta, kohta 10 v. Meillä ei ole rahaa, mutta hänen avullaan olen päässyt ymmärtämään mitä on rakkaus.
Ei voi mitään...olisi kuitenkin kiva jos meillä olisi kumminkin auto. Se tuhannen euron romu jonka kulissien sortumisen jälkeen -meni rikki.
Sellaisia liitoja on varmasti monia, mutta nykyään on henkilökohtainen onni täkeämpää. Mielestäni oli parempi ratkaisu rikkoa kulissit, kuin jatkaa petoksessa elämistä, mutta kaikilla ei ole voimia tuohon ja olen sitä mieltä, että silloin kun ihminen joutuu ahtaalle paikalle Jumalansa edessä, niin on pakko tehdä totta ja valita. On valinta sitten kumpi tahansa, mutta yhtäaikaa kummassakin on onnettominta elämää.
Ilman Jumalaa ap varmaan tukahduttaisi omantunnon äänen ja perustaisi uuden perheen naisensa kanssa.
Itse kulisseissa eläneenä ja niistä luopumaan joutuneena tiedän että se miksi niin haluaa-kaikesta huolimatta-elää on toisten ihmisten mielipiteet.
Toisille ihmisille esitetään että kaikki on hyvin, vaikka kahden kesken on kurjaa.
Jos ap valitsisi uuden naisen hän ei voisi enää esittää sitä showta että"kaikki on hyvin, olen onnistunut elämässä."
Silloin kaikki paljastuisi ja ap olisi ihan alaston ihmisten edessä.
Tämä ketju antaa hänelle varmaan jo vähän esimakua siitä. Hän ei aio luopua kulisseista sillä hän ei kestä sitä.
Ymmärrän hyvin.
Aloittaja ei ole enää ihan nuori ja tietänee ihan hyvin, että jokaisella on oma elämänsä ja ihan omat huolensa kanettavinaan. Jos ihminen koko ajan elää muiden ihmisten arvostelujen varassa, on sekin varsin surullista, sillä jokaisen on elettävä oma elämänsä ihan itse. Uskon, että hänellä on itsellä sen verran kohtuulliset ajatukset itsestään, ettei ole muiden muuttuvien ajatusten varassa. Omat arvot, niin taloudellisessa ja oman rakentamansa statuksen vuoksi. Ehkä ei loppujen lopuksi halua alkaa alusta uudessa suhteessa. Haluaa vain tunteita, mutta ei vastuuta niistä ja avioliiton taakse pääsee vetäytymään.
Sari on ihminen joka on nähnyt myös elämän varjopuolet. Kaikki ei aina suju niin mallikkaasti kuin toivoisi ja aina kulissit eivät pysy pystyssä, tai jos pysyvät niin sitten voi käydä kuten minulle, että niitä alkaa pönkittämään jollain väärällä.
Tunnen useita, joilla on näin ja moni näistä myös tietää tilanteeni. Kukaan ei ole tuominnut, joskaan kukaan ei ole kehunutkaan, että hyvä poika. Täytyy osata tunnustaa se mikä on pielessä, mutta elää silti sitä tilannetta, josta ei pääse ulos. Luottaa siihen että Jumala kuitenkin näkee ja johtaa näissäkin kuvioissa. Ulospääsy löytyy, ehkä se maksaa, ehkä se tekee kipeää, en tiedä ja aika näyttää.
Vaimolle en silti aio kertoa.
Nonni. Näin se usein onkin, että moni muu tietää ja vasta viimeksi vaimo. Luulisin kuitenkin, että tuollaisen suhteen vaimo jossain kohtaa tajuaa, mutta ehkä sitä toivotkin. Toivot, että joku toinen taho tekee ratkaisut puolestasi. Et todellakaan ole ainoa, jonka avioliitta rakoilee, sitähän todistavat avioero tilastotkin. Pitäisikö sun vaimo parkas tehdä ratkaisu sinun puolestasi?