Kaikki ovat syntiä tehneet, ihminen on syntymästään lähtien syntinen, vain Jeesus eli synnittömän elämän jne.
Ylläolevat on usein kuultuja hokemia joilla jotkut ihmiset vähättelevät ja piilottelevat pahoja tekemisiään. Voiko uskoon tullut lopettaa synnin tekemisen totaalisesti? Jos ihmisessä vaikuttaa pyhä henki niin miten ihmeessä hän voisi rikkoa Jumalan tahtoa tai käskyjä? Jalostuuko ja herkistyykö omatunto uskoon tullessa?
Kymmenessä käskyssä on mainittu esim. tappaminen ja varastaminen, jotka on aina olleet tuomittavia jo maallisessakin oikeuskäytännössä. Jos minulla on jotain edes yhtä lähimmäistäni vastaan niin olenko taivaskelpoinen? Jos Jumala katsookin tämän lähimmäiseni sellaiseksi jonka haluaa sinne taivaaseen, niin miten minä sitten sinne mahtuisin? Ajattelenko, että pelastutaan sitten molemmat mutta toivottavasti ei olla siellä taivaassa naapureina. Ei taitaisi onnistua, tai en ainakaan jaksa uskoa. Ei kai se Jumalankaan armo siinä tapauksessa riittäisi.
Mieleeni tulee monia ihmisiä joiden kanssa en halua olla missään tekemisissä ja useat näistä ovat adventisteja. Hetkinen, hehän ovat kaikki adventisteja kun nyt tarkemmin mietin! Joko minulla on jokin asennevamma ja/tai olen joutunut pettymään entisiin uskoviin ystäviin ja kavereihin. Tosin he ovat kaikki vähintään toisen polven adventisteja eivätkä mitään uskoon tulleita (tyly yleistys). Mikä minut on saanut heistä erkaantumaan? Jos sinulla on vastaava tilanne niin hoida se kuntoon jo tänään, taivaspaikka voi olla pienestä kiinni!
Ylläolevat on usein kuultuja hokemia joilla jotkut ihmiset vähättelevät ja piilottelevat pahoja tekemisiään. Voiko uskoon tullut lopettaa synnin tekemisen totaalisesti? Jos ihmisessä vaikuttaa pyhä henki niin miten ihmeessä hän voisi rikkoa Jumalan tahtoa tai käskyjä? Jalostuuko ja herkistyykö omatunto uskoon tullessa?
Kymmenessä käskyssä on mainittu esim. tappaminen ja varastaminen, jotka on aina olleet tuomittavia jo maallisessakin oikeuskäytännössä. Jos minulla on jotain edes yhtä lähimmäistäni vastaan niin olenko taivaskelpoinen? Jos Jumala katsookin tämän lähimmäiseni sellaiseksi jonka haluaa sinne taivaaseen, niin miten minä sitten sinne mahtuisin? Ajattelenko, että pelastutaan sitten molemmat mutta toivottavasti ei olla siellä taivaassa naapureina. Ei taitaisi onnistua, tai en ainakaan jaksa uskoa. Ei kai se Jumalankaan armo siinä tapauksessa riittäisi.
Mieleeni tulee monia ihmisiä joiden kanssa en halua olla missään tekemisissä ja useat näistä ovat adventisteja. Hetkinen, hehän ovat kaikki adventisteja kun nyt tarkemmin mietin! Joko minulla on jokin asennevamma ja/tai olen joutunut pettymään entisiin uskoviin ystäviin ja kavereihin. Tosin he ovat kaikki vähintään toisen polven adventisteja eivätkä mitään uskoon tulleita (tyly yleistys). Mikä minut on saanut heistä erkaantumaan? Jos sinulla on vastaava tilanne niin hoida se kuntoon jo tänään, taivaspaikka voi olla pienestä kiinni!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hei,
Tämä on asiallinen kysymys.
Ihminen uskoon tullessaan on "uusi luomus" josta vanha minä on kadonnut.
ihmiselle jää kaksi persoonallisuutta joista toinen on vallalla sen mukaan missä hengellisessä tilassa ihminen on. Jos luopuu Jumalan johdosta, on sama vanha-aatami jo viikossa kuin ennen uskoon tuloa.
Synti ei ole kevyt asia. Kuitenkin baanalta liukastelua sattuu, kts, San 24:16.
Tuollainen on kuitenkin aina prosessi eikä ihminen ehdi käytännössä juuri tuota suurempaan lukumäärään vaikka tuo 7 on vertauskuvallinen ilmaisutapa.
Raamatun uskon suurmiesten erehdyksistä ja sivuraiteista Raamattu kertoo avoimesti. > Mutta aikanaan he palasivat järjestykseen, mutta koulu ei ole aina mitään lystiä, kyllä se koulua on; Ilm 3:14-21.
Synti ei ole leikin asia. kun uskovainen lankeaa tapahtuu se aika reippasti usein, eikä paluu järjestykseen käy hetkessä siis. Asia ei ole vähäpätöinen.
> Jumalan Henki puhuttelee itse jokaisen kun aika on kypsä, vrt; Hebr 1:14, 4:14-16, 8:1-2, mm.
Ihminen pyhittyy uskossa niin että elää arkipäivisinkin Jumalan mielen mukaan kaikessa maallisessa askareessaan, Hebr 12:14 ja 14:12 > nuo elementit hengellisen uskon peruspilareina kannattaa muistaa.
Olemme tekemisissä Jumalan kanssa- ei naapurin Reiskan- kaupan Pirkon- tai Lissun juttujen kanssa.
''
Yst.t. Jari Laurila
No, asennevammahan tuossa paistaa, eli liha ei ole löytänyt sitä anteeksiannon merkitystä. Siinäpä sitten tuomisijanakin on samalla viivalla.
Olisiko Sana mitannut näin näköalasi?
Hei,
Anteeksi, minkälaisesta "asennevammasta" on kysymys ?
Yst. t. Jari
- Vilpittömyys. Pelastus tulen läpi? -Paavalin sanat: 1 Kor 3:9-23.
Paavalin sanat 1 Kor 3:9-23; -Pelastus ”tulen läpi” ?
Paavali puhuu perustuksesta joka on Jeesus Kristus.
Uskovat ovat Jumalan työtovereita, ”Jumalan peltoa ja –rakennus.” Perustukselle rakennetaan erilaisista materiaaleista. -Kultaa, jalokiviä, hopeaa, puuta, heiniä ja olkia käytetään rakennuksien materiaaleina. Tuomiopäivä paljastaa miten rakennukset kestävät. Tuomiopäivä tuo tulen tullessaan. Se jonka rakennus kestää saa palkan. Se taas jonka rakennus palaa kärsii vahingon, "mutta itse hän pelastuu, mutta kuin tulen läpi.” (1 Kor 3:10-14, 2 Tim 2:20-21)
”Se taas jonka rakennus palaa kärsii vahingon. Itse hän tosin pelastuu, mutta kuin tulen läpi.” (1 Kor 3:15)
Paavali käyttää tässä ajan akateemista opetustapaa. Vertauksin opettaminen oli sen ajan opetusmetodi.
Ihmisten ”rakennusaineet” ovat erilaiset. Ihminen voi uskoa asioihin jotka eivät kuitenkaan kerran kestä.
Kaikki synti ei ole kuolemaksi, eikä ”kaikentietäväisyys” ole täydellisyyttä. Jokainen vastaa oman tietonsa määrän suhteen Jumalan edessä itse käsi sydämellä. Toinen asia voi olla toiselle synniksi ja toiselle ei ole. (1 Joh 5:16-21)
Täydellisyys on rakkautta mieluimmin kuin kaikentietäväisyyttä. (Matt 22:36-40) Jumala ei vaadikaan ihmiseltä täydellistä teologian tuntemusta. (Luuk 12:47-48) Yksimielisyys ei ole että jokainen olisi aina samaa mieltä joka asiassa vaan yhteyttä Herrassa. Kaikki erimielisyys teologiassa ei ole harhaoppia. Harhaoppia on Kristuksen ja Jumalan moraalisiveyslain korvaaminen jollakin muulla auktoriteetilla. ”Lusikoilla ja kauhoilla annetaan ja saadaan.” Ihminen uskossakin kuitenkin erehtyy monin tavoin ja muuttaa mieltään ja arvojaan elämänsä aikana. (Jaak 3:2) Hurskas ja oikea opettaja voi kompastua ja langeta mutta noustakin taas. ”Vaikka vanhurskas seitsemästi kaatuisi hän nousee jälleen.” (San 24:16)
Jumalaa ei voi pettää eikä ihmisen ole viisasta pettää itseään. Jumala näkee ihmisen ”sydämen” tietoisuuden lopun alusta ja alun lopusta. Ihminen kuitenkin tekee itse elämänsä ratkaisut. (Matt 10:16-31, Luuk 8:16-18)
Tärkeää on että perusta on Jeesus Kristus. Kristus on kallio. Kallio on perustus joka kestää. (1 Kor 10:4, Luuk 6:48)
Täydellisyys on rakkautta ja vilpittömyyttä. Rakkaus on Jeesus Kristus. Jeesuksessa Kristuksessa ihmisen sydän uskossa taipuu lähemmäksi Kristusta. (Room 12:9-11, 1 Piet 1:13-25)
Ihminen voi pelastua vaikka käsitykset uskosta olisivat puutteellisia kun ihminen on kokosydäminen (Hebr 12:14, Ilm 14:12) ja vilpittömän rehellinen omassatunnossa Jumalan edessä kukin uskonsa ja saamansa valon mukaan.
(1 Piet 3:8-17, Ps 34) Fariseukset olivat oppineita mutta eivät vilpittömiä. (1 Piet 2:1-3, Luuk 16:10-15, 12:1-3)
”Autuaita ovat puhdassydämiset. He saavat nähdä Jumalan.” (Matt 5:8)
”Autuas se ihminen jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään ja jonka sydämessä ei ole vilppiä.” (Ps 32:2)
Paavali vetoaa että tämän maailman viisaus on hulluutta Jumalan temppelin näkökulmasta, ja että ihminen tulee ensin hulluksi ennen kuin voi olla viisas. Uskon ratkaisujen kriisiajat, uskoon herääminen ja radikaali arvomaailman muuttuminen saa ihmisen vaikuttamaan tasapainottomalta "hullulta." Maailman silmissä usko on hulluutta. (1 Kor 3 jakeet 16-19) Jumalan temppelin eli ihmisen turmelevat joutuu turmioon. Jumala tietää jokaisen ajatukset. "Herra tietää viisaiden ajatukset, Hän näkee ne turhanpäiväisiksi." (jae 20)
”Kun pidän käskysi silmieni edessä en joudu häpeään. Vilpittömin sydämin minä kiitän Sinua kun opin tuntemaan oikeamieliset päätöksesi. Minä noudatan Sinun käskyjäsi –Älä koskaan minua hylkää! Miten nuorukainen pysyy oikealla tiellä? Siten että noudattaa Sinun sanaasi. Koko sydämestäni minä kysyn Sinun tahtoasi, älä anna minun eksyä käskyjesi tieltä” (Ps 119:6-10)
Jumalan vanhurskaus tulee niiden osaksi jotka uskovat Kristukseen. Jumalan kansa koostuu vilpittömistä ihmisistä. (Jes 63:7-10)
Jokainen on syntiä tehnyt ja Jumalan kirkkautta vailla. (Room 3:23)
- Ero tahalliseen synnin harjoittamiseen ilman tarvetta muutokseen suhteessa erehdykseen ovat kokonaan eri asioita.
Ihminen ei saa olla kristittynä synneissään, vaan synneistään erossa ja parannuksessa.
Siunausta
Jari Laurila
- Onko uskovaiset täydellisiä ja synnittömiä?
Onko uskovaiset synnittömiä ja täydellisiä ?
Jeesus kehotti olemaan taivaallisen isän tavoin täydellisiä.
”Olkaa siis täydellisiä niin kuin taivaallinen isänne on täydellinen.” (Matt 5:48)
Jeesus oli täydellinen ja ainoa synnitön. (Hebr 4:14-16, 2:18, 2 Kor 5:21)
Onko mahdollista saavuttaa täydellisyys ja synnittömyys? (1 Joh 3:2,3-10, 1 Joh 2:3-6)
Ihminen kuitenkin erehtyy, jokainen on syntiä tehnyt ja Jumalan kirkkautta vailla. (Jaak 3:2, Room 3:23)
Uskovainen tunnustaa että ei omassa voimassaan voi olla koskaan täydellinen. (Fil 3:12, 1 Joh 1:8-10) ”Synnittömyys” merkitsee kieltäytymistä tahallisesta synnin teosta ja tekemään parannusta. (1 Joh 1 luku, Mark 16:15-16, Apt 16:31, Room 10:8-14) Täydellisyys merkitsee rakkautta. Rakkaudessa kasvaa. (Joh 13:34-35, Mark 12:28-34, Jaak 1:25-27, Jaak 2 luku, 5 Moos 5:1-22, Room 3:20, 7:22, 2 Tim 3:14-17) Kristitty seuraa Jeesusta. (Jaak 1:1-18)
Uskon ja pyhityksen seurausta: (Hebr 12:14)
”Enää en elä minä vaan Kristus elää minussa. Sen elämän jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani.” (Gal 2:20)
”Me kaikki jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra joka on Henki.” (2 Kor 3:18)
Jeesus Kristus antoi esikuvan täydellisyydestä. Hengellinen uskovainen ihminen muuttuu rakkaudessa lähemmäksi esikuvaansa. Rakkauden vaikuttimet vallitsevat jos oikein.
”Minä annoin teille esimerkin että te tekisitte saman minkä minä tein teille.” (Joh 13:15)
-Jeesuksessa Kristuksessa ihminen voi olla täydellinen. Jeesuksen täydellisyys luetaan ihmisen hyväksi. ”Hän on yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi täydelliseksi ne jotka pyhitetään.” (Hebr 10:14) -Hebr 10:16-17,26) (Fil 3:14-15, Room 8:29)
Ihminen on vajavainen ja täydellisyys onkin nähtävä Kristuksen rakkauden ja ristin valossa. (Kol 2:8-10) Jeesukselle Kristukselle kuuluu kaikki ansio sillä Kristuksen lahja vanhurskaus ristin uhri luetaan ihmisen hyväksi. (2 Kor 5:17-21, Apt 13:38)
”Uudesti uskossa syntynyt” ihminen omistaa uuden luonteen. Vanha luonne on kadonnut.
”Niinpä emme arvioi ketään pelkästään inhimilliseltä kannalta. Vaikka olisimmekin tunteneet Kristuksen pelkästään inhimilliseltä kannalta emme enää tunne. Jokainen joka on Kristuksessa on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle! Kaiken on aikaan saanut Jumala joka Kristuksen välityksellä on tehnyt meidän kanssamme sovinnon ja uskonut meille tämän sovituksen viran. Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille heidän rikkomuksiaan, meille hän uskoi sovituksen viran.” (2 Kor 5:16-19)
Ihminen ei enää kapinoikaan sisimmässään Jumalan tahtoa vastaan. Synti tulee vastenmieliseksi asiaksi. Jeesuksessa on syntien anteeksianto aina. Synti on aina vakava asia. Synnille ei ole mitään muuta puolustusta koskaan kuin Jeesus Kristus, ja puolustus koskee vain niitä jotka hylkäävät syntinsä.
(1 Joh 3:4-10, 4:8, Rom 6:15-23, Hebr 10:26-27, Jes 1:18, San 24:16)
Lopullinen täydellisyys saavutetaan Kristuksen tullessa. (Joh 3:1-2, 1 Tess 5:23.
”Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. Kristukseen joka oli puhdas synnistä Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme vanhurskauden.” (2 Kor 5:20-21)
”Oikeamielisten tie on kuin aamun kajo joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka.” (San 4:18)
”Kristus ei mennytkään ihmiskäsin tehtyyn pyhäkköön joka on vain todellisen pyhäkön kuva, vaan itse taivaaseen ollakseen nyt Jumalan edessä puhumassa meidän puolestamme.” (Hebr 9:24)
> Room 8 luku.
Jokaisen on itse solmittava rakkaussuhde Jeesukseen Kristukseen ihmisiin katsomatta. Pyhäkön Ylipappi ja enkelit kuulevat. Aamen.
(Hebr 1:14, 8:1-4)
Jumalan siunausta
Jari Laurila
Kiitos Jari hyvistä raamatunpaikoista. Näistä löytyy monia vastauksia pohdintoihini. Oma raamatunlukuni on jäänyt, joten siinä mielessä opettajiakin tarvitaan. Kirkoissa yms. organisaatioissa kaikki muu turhuus usein peittää alleen olennaisen. Toki uskovaisuus pelkkänä harrastuksena ei ole huonoimmasta päästä, mutta sen suomista mahdollisuuksista ymmärtää vain harvat.
Kuka on synnistää vapaa? Adventistit tietenkin, koska täyttävät kaikki käskyt pitämällä sapatin!