Toiseksi kieleksi pitää valita joko saksa, ranska, espanja, venäjä, italia, kiina, japani tai arabia.
Siitä saadaan EKn toivomaa laajuutta kielenosaamiseen.
Siitä saadaan EKn toivomaa laajuutta kielenosaamiseen.
Kielitaidot lisääntyvät pakkoruotsin romuttamisen jälkeen
Fleming x
2984
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Nojaa, slopa obligatorisk svenska bara för min del. Men inte ens du tror på det där inlägge själv. Inte kommer det att öka intresse för att läsa språk. Och man skulle enligt dej bli tvinga att välja att läsa något av dom där språken. Vad hände med fria språkval?
Lå nu fennona ha sina drömmar.
Ethän säkän usko mitä äsken ilmaisit:)
Moni suomenkielinen mielummin opiskelisi vaihtoehtoisesti englannin lisäksi saksaa, ranskaa, Espanjaa, venäjää ja ruotsia.
Englanti suvereeninen maailmankieli ja fakta että sekä suomi että ruotsi maailmanlaajuisesti marginaalikieliä!
Kun Manner-Suomessa alle 5% kirjattuja suomenruotsalaisia jotka yli 90%ti hallitsee suomea ei todellakan kaikilta suomenkielisiltä voida vaatia tavoitteellista ruotsinkielinen opiskeluu millä välttämättä ei tee yhtikäs mitään!
Jopa suomen teollisuus nykyään haluisi enemmän suurten eurooppalaisten kieli osaamista ruotsin lisäksi!
Täyttä asiaa.
Nå nog är det så att inte ökar inspirartionen att läsa språk fast obligatorisk svenska slopas. Och läs vad jag skrev, slopa, förstår du, slopa obligatorisk svenska för min del. Men nog är det lite tvångslärning om man tvingas läsa någo av följande språk. Du har bara mer allternativ att välja mellan. Men tvingad att lära sej ett främmande språk blir man ändå. Och går int allt utpå att ha fria val att göra vad man vill.
Jos ei muuta niin matematiikan lukeminen öisääntyy estottomasti niillä, joita kielet eibät kiinnosta ja jotka ovat saaneet ruotsin heivattua helvettiin.
Onhan tämäkin paljon.
...
Och man skulle enligt dej bli tvinga att välja att läsa något av dom där språken. Vad hände med fria språkval?
Lukemansa ymmärtäminen ei ole suomenruotsalaisten vahvin alue siitähän nämä PISA-tutkimuksetkin kertovat!
Vapaa Kielivalinta on juuri sitä vapaata kielten valintaa, että useammasta kielestä voidaan valita "KAKSI" kieltä joista luulee olevan ITSELLEEN hyötyä. Ei siis ole kysymys siitä mitkä ovat RKP:n mielestä hyödyllisimpiä. Vaan jokaisen OMASTA mielestä.
Tarkennetuna millaiset kielivalinnat koulut kykenee järjestämään joka varmaan riippuu kuinka pieni tai iso kunta/kaupunki kyseessä.
Joten ihan pikkukaupungissa tuskin Kiinan kieltä voi valita vaikka haluaisi mutta suurkaupungeissa se jo tänään on mahdollista.
Järjen ääni.
Miksi kirjoitit poleemiseen sävyyn mitä meidän "pitää valita?"
Ahvenanmaan (ålands) malli sopii hyvin Manner-suomen esimerkiksi - eikös:)
Siellä ollaan ajatuksella perusteltu kieli opiskelun mallia.
Väität että siellä "pitää valita" jokin kieli?
Meinaat että lapset pakotetaan?
Eikös tän palstan tyypit halua vapaavalintaa?
Vapaata kielivalintaa ei vielä ole joten ei kukaan tarkalleen voi ennustaa millainen se olisi Suomessa.
Toivonmukaan se esimerkiksi sisältäisi äidinkielen englanti yksi valinnainen kieli riippuen kunnan/kaupungin resurseista ja kunnan kielitarpeistakin ; Ruotsi, Venäjä, Saksa, Ranska.... Aika näyttää
Mutta siinähän on pakkoenglantia. Ei se käy, missä vapaa kielivalinta. Vai onko se niin että pakkoenglanti käy kun on maailmankieli.... Mutta se on kuitenkin pakko, ja sitä täällä vastutetaan kunnolla
Yleisesti tunnustettu tosiasia että englanti nyt kieli jota hyvä opiskella ja kaikki siihen motivoituneet.... Paitsi ne jotka vastustaa kaikkea jopa koulunkäyntiä ja käsienpesua ennen ruokailuu.
Yleisesti tunnustettu myös että suomessa järjettömän massiivinen ruotsinkielinen opetus kun sitä ei juurikaan muualla tarvii kuin rannikkoseudun kaksikielisissä kunnissa ja tietyissä virkatehtävissä & joissain yrityksissä. Joka kieltämättä erinomainen syy opiskella ruotsia.
Kerrotaan että Manner-Suomessa olisi peräti 15 000 henkilöä jotka ovat ummikkoruotsalaisia ja vielä jonen kylän murretta ainoastaan puhuvia vaikkapa pännaisten aseman liepeillä....
Havaittavissa myös että jos katselee maailmaa lumpeenlehden päältä ankkalammikossa näkyvyys realiteetteihin näyttää hämärtyvän potentiaalisesti...
Minä vaan toistan argumentteja mitä täällä käytetään. Ymmärrän ihan hyvin että on turha opiskella ruotsia jossain missä ei ole ruotsinkielisiä. Ja ei se pakko paljon auta siinä.
pois pakkoruotsi, on täällä ylivoimaisesti yleisin mielenilmaus.
Tottakai maamme kielipaletti laajenee ja tarkoituksenmukaistuu, kun pakkoruotsi lopetetaan. Vain svekopäättäjät eivät ole tajuavinaan asiaa.
Nettifennojen julistukset eivät vastaa faktoja.
Kielivaranto on nopeasti supistunut samaan aikaan kun tosien kotimaisen pakollisuutta on höllennetty. Lopputulos on ollut että jengi osaa englantia, mutta ei mitään muuta.
Vielä parikymmentä vuotta sitten osattiin toista kotimaista paremmin kuin nyt. Ranskaa ja saksaa (sekä latinaa, venäjää ja espanjaa) paljon paremmnin kuin nyt. Mutta englantia heikommin.
Nykyskidit eivät enään viitsi päntätä kieliä, ja kasvatuskulttuuri on muuttunut siten että skidit eivät tee sellaista mitä ei huvita pelkästään aikuisten kehoituksesta.
Toisaalta tänä päivänä kaikki maailman skidit oppivat ja opiskelevat ja harjoittelevat englantia nuorista asti. Siitä tulee kaikkien yhteinen ja kohtalaisen hyvin osaama vieras kieli, joilloin muita vieraita kieliä ei tarvita.
Se aika voidaan panostaa paikallisiin kieliin ja äidinkieleen. Tai kokonaan toisiin aineisiin.
Nettifennot, joilla harvemmin on hyvä kielipää, ovat lukinneet itsensä monikielivarantomantraansa. Ei siksi että se olisi hyvä ennuste tulevista tarpeista, vaan siksi että se on heidän ainoa asiallinen perustelu toisen kotimaisen pakollisuuden höllentämiseksi.
Muiden ongelmien ohella valinnaisuus on lähiaikoina liki mahdoton ajatus myös taloudellisesti.
"Siitä saadaan EKn toivomaa laajuutta kielenosaamiseen."
EK puhuu nykytarpeista. Heidän mukaan ruotsi on vasta toiseksi tärkein kieli suomenkielisille. Mutta kuolutusmalleja pitää sunnitella tulevaisuutta ajatellen. Kaikki viittaa siihen että tulevaisuudessa englanti on kaikkien aika hyvin hallitsema yhteinen vieras kieli. Silloin heikompia vieraita kieliä ei tarvita.
Manner-Suomessa alle5% kirjautuneita suomenruotsalaisia joista yli 90% hallitsee suomen kieltä!
Suomessakin saa käyttää järkeä esimerkiksi pohtia eri kielien oppimismotivaatiota vaikkapa EU näkökulmasta.
Suomi sekä Ruotsi marginaalikieliä verattuna vaikkapa saksaan ja ranskaan..... ja toiseen naapuriin Venäjään.
Ahvenanmaan kieliperusteluja vois myös pohtii, miksi siellä poistettiin marginaalinen pakkosuomi.
Jokainen toki voi katsella maailmaa omalta lumpeenlehdeltä ankkalammikossaan...
Ja viisastella mielin määrin jos sellaista tarvetta ilmenee:)
Valinnaisheikkous kirjoitti: "Kielivaranto on nopeasti supistunut samaan aikaan kun toisen kotimaisen pakollisuutta on höllennetty. Lopputulos on ollut että jengi osaa englantia, mutta ei mitään muuta."
Pakkoruotsia ei suinkaan ole höllennetty, ainoastaan pakkosuomea Ahvenanmaalla. Tietenkin on totta, ettei ruotsia enää tarvitse suorittaa yo-kirjoituksissa. Mutta se on silti pakollinen aine ja vie tunteja, joita koululainen voisi käyttää johonkin sellaiseen vieraaseen kieleen, johon tuntee suurempaa kiinnostusta kuin ruotsiin. Tavoitteena ei tulisi olla koululaisten turhauttaminen.
Väitätkö muuten, että lisäämällä pakollisen ruotsin tunteja suomalaisten koululaisten kielitaito kohenisi? Epäilenpä tuota suuresti. Monilta yksinkertaisesti puuttuu motivaatio ruotsin opiskeluun, ja se on tunnustettava. Ei kannata lyödä päätä seinään.
Valinnaisheikkous: "Vielä parikymmentä vuotta sitten osattiin toista kotimaista paremmin kuin nyt. Ranskaa ja saksaa (sekä latinaa, venäjää ja espanjaa) paljon paremmnin kuin nyt. Mutta englantia heikommin."
Tuo on totta. Englannin ylivalta on osaltaan näivettänyt muiden kielten opiskelua. Mutta jos pakkoruotsi saataisiin pois niin, että ruotsin tilalle voisi valita toisen kielen, niin ranskan, saksan ja venäjän opiskelijoiden määrä kasvaisi.
Valinnaisheikkous: "Toisaalta tänä päivänä kaikki maailman skidit oppivat ja opiskelevat ja harjoittelevat englantia nuorista asti. Siitä tulee kaikkien yhteinen ja kohtalaisen hyvin osaama vieras kieli, jolloin muita vieraita kieliä ei tarvita."
En aivan usko tuohon. Myönnän, että miltei kaikkialla on englantia osaavia henkilöitä, mutta ranskaa, espanjaa, saksaa ja venäjää tullaan kyllä jatkossakin puhumaan. Suuret kielet eivät noin vain kuole. Jos aiot myydä ulkomailla jotakin, niin on syytä käyttää asiakkaan kieltä. Itse opiskelen ensi syksystä lähtien portugalia, jotta saisin olympiamatkastani Rioon enemmän irti. Osaan jonkin verran espanjaa, joka auttaa. Tiedän, että auttavakin portugalin taito parantaa mahdollisuuksiani kommunikoida paikallisen väestön kanssa.
Valinnaisheikkous: "Se aika voidaan panostaa paikallisiin kieliin ja äidinkieleen. Tai kokonaan toisiin aineisiin."
Olen toista mieltä. Tarvitsemme sellaisia henkilöitä, jotka osaavat muitakin suuria kieliä kuin englantia. Niistä on meille suomenkielisille suhteessa suurempi hyöty kuin hyvin pienestä ruotsin itämurteesta. Joillekin tilanne voi olla toinen, mutta he voivat halutessaan valita ruotsin.
Valinnaisheikkous: "Nettifennot, joilla harvemmin on hyvä kielipää, ovat lukinneet itsensä monikielivarantomantraansa. Ei siksi että se olisi hyvä ennuste tulevista tarpeista, vaan siksi että se on heidän ainoa asiallinen perustelu toisen kotimaisen pakollisuuden höllentämiseksi."
Se ei ole pelkästään meidän fennomaanien perustelu, vaan myös ahvenanmaalaiset ovat käyttäneet tuota samaa perustelua muuttaessaa suomen siellä vaihtoehtoiseksi aineeksi. Pakkoruotsille ei vielä tähän mennessä ole esitetty yhtään todella painavaa perustelua. Jos nimittäin olisi, niin olisimme kyllä kuulleet siitä jatkuvasti.
Valinnaisheikkous: "Muiden ongelmien ohella valinnaisuus on lähiaikoina liki mahdoton ajatus myös taloudellisesti."
Vapaa kielivalinta ei tietenkään tarkoita sitä, että koululaisen olisi mahdollista opiskella aivan mitä tahansa vierasta kieltä. Hän ja hänen vanhempansa tekevät esivalinnan, ja sitten katsotaan, mitkä kielistä näyttäisivät saavan kylliksi opiskelijoita, jotta kieliryhmä saadaan kasaan. Sen jälkeen kukin koululainen tekee lopullisen valinnan. Tällä hetkellä saksan- ja ranskanopettajat ovat alityöllistettyjä, eikä heitä välttämättä tarvita kovin paljon lisää pakkoruotsin poistuessa. Espanjan ja venäjän osalta opettajia tarvitaan varmaan lisää. Se, että moni koululainen saa mahdollisuuden opiskella jotakin haluamaansa kieltä ruotsin asemasta, tulee lisäämään opiskelumotivaatiota, ja se tuo kyllä järjestelmän muutokseen käytetyt rahat ajan mittaan moninkertaisesti takaisin. Yleensäkin monipuoliseen kielitaitoon satsaaminen on hyvä investointi.
Valinnaisheikkous: "EK puhuu nykytarpeista. Heidän mukaan ruotsi on vasta toiseksi tärkein kieli suomenkielisille. Mutta koulutusmalleja pitää suunnitella tulevaisuutta ajatellen. Kaikki viittaa siihen että tulevaisuudessa englanti on kaikkien aika hyvin hallitsema yhteinen vieras kieli. Silloin heikompia vieraita kieliä ei tarvita."
EK:n tutkimuksessa ruotsin osaaminen oli kylläkin yksityisissä yrityksissä vasta kymmenenneksi halutuin kielellinen valmius. Tietenkin kunnallisella puolella on toinen tilanne, ja lisäksi on huomattava, että tällä hetkellä ainakin kaikissa hiemankaan suuremmissa yrityksissä on kyllä joku ruotsia suhteellisen hyvin osaava. Koska tarjontaa on melko paljon, niin siksi ruotsin osaaminen ei ole kovin ratkaiseva valmius rekrytointitilanteessa. Venäjän, kiinan ja portugalin osaajia on Suomessa harvassa. Tästä EK on huolissaan, ja siksi se on jo vuosia vastustanut pakkoruotsia.
Fleming x kirjoitti: "Toiseksi kieleksi pitää valita joko saksa, ranska, espanja, venäjä, italia, kiina, japani tai arabia.
Siitä saadaan EKn toivomaa laajuutta kielenosaamiseen."
Tarkoitit varmaan sitä, että se ensimmäinen vieras kieli olisi englanti, mikä lieneekin realistista, joskaan englanninkaan ei tarvitse olla muodollisesti pakollinen kieli, vaan ainostaan suositeltava. Jos sitä ei valitse, niin sitten pitää tietenkin valita jokin toinen vieras kieli.
Listasi vaihtoehtoisista toisista kielistä on hyvinkin realistinen, joskin tuolle listalle täytyy tietenkin lisätä ruotsi. Se tulisi todennäköisesti olemaan suomenkielisten koululaisten joukossa eniten valittu kieli englannin jälkeen.
On ennenkaikkea tärkeää opiskella sivistyskieliä tämän metsäläisten kielen ruotsin sijaan.
Lisäksi maahanmuuttajien kotikielten ylläpito-opetus on laadittava vahvaksi ja jos mahdollista osin nettipohjaiseksi, jotta maahanmuuttajalapsi ja -nuori voi missä osassa Suomea tahansa osallistua tähän opetukseen.
Näin kehitetään kieltenopetusta ylipäätään ja lisätään mahdollisuuksia kaikkialla.
Ruotsissa yhteisen englannin lisäksi kaikilla on toinen vieras kieli, jonka voi valita koulukohtaiselta lautaselta. Kaikilla on tarjolla saksa, ranska ja espanja: Ruotsissa luetaan siis kieliä näin
- kaikilla englanti (yhteinen)
- ranskaa 14,3%
- espanjaa 33,1% (erityisesti poikien suosiossa)
- saksaa 18,4%
Lisäksi kouluilla on koulukohtaisia valintoja, esim. venäjä, kiina, arabia,...
Noin kolmasosa oppilaista ei lue toista vierasta kieltä vaan sen sijaan joko lisää ruotsia, lisää englantia tai omaa kotikieltä. Näin saadaan monikielistyvässä ja paljon maahanmuuttajia kutsuneessa maassa kaikille vahva peruskielitaito, jota tarvitaan jatko-opinnoissa sekä rakennettaessa maahanmuuttajataustaisen kohdalla perheyhteyttä, identiteettiä ja kulttuuria.
...
...
...