10:10
Helsingin kaupunki ei ryhdy toimenpiteisiin katukerjäämisen kieltämiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta selvin luvuin keskiviikkona.
Valtuusto käsitteli kokoomuslaisen Lasse Männistön aloitetta, jossa esitettiin, että Helsinki tekisi valtiolle vetoomuksen kerjäyskiellon saamisesta järjestyslakiin. Aloitetta perusteltiin muun muassa sillä, että kerjäläisten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja ilmiöön voi liittyä järjestäytynyttä rikollisuutta, kuten ihmiskauppaa.
Aloitteen tekijöiden mukaan kerjääminen tuo mukanaan myös tavanomaista rikollisuutta ja lisää turvattomuuden tunnetta kaduilla.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kaupunginhallituksen enemmistö ovat nähneet asian toisin. Kaupunginhallituksen teettämän selvityksen mukaan kerjäämiseen ei liity organisoitunutta toimintaa eikä viitteitä ihmiskaupasta ole saatu.
Selvityksen mukaan Helsingissä oleskelee kesäisin 500–700 pääasiassa Itä-Euroopasta lähtöisin olevaa kerjäläistä. Talvella heidän määränsä on 200–300. Toimintaan liittyvät lieveilmiöt, kuten järjestyshäiriöt tai rikoslakirikokset ovat pysyneet kaupunginhallituksen mukaan suurin piirtein samalla tasolla viimeisen neljän vuoden aikana.
Kaupunginhallitus kysyi asiaa muun muassa poliisilta sekä kerjäläisten käyttämän palvelukeskus Hirundon väeltä?
Valtuustokäsittelyssä Jussi Halla-aho (ps) ehdotti Rene Hurstin tukemana, että Helsinki alkaisi vuoropuhelun valtion kanssa kerjäämiskiellon saamisesta järjestyslakiin. Ehdotus hävisi äänin 57–14 (13 tyhjää ja 1 poissa). Kerjäämiskiellon kannalla olivat VAIN perussuomalaiset sekä PIENI osa kokoomuslaisista.
Männistön alkuperäistä esitystä oli kannattanut 31 valtuutettua.
Helsingin kaupunki ei ryhdy toimenpiteisiin katukerjäämisen kieltämiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta selvin luvuin keskiviikkona.
Valtuusto käsitteli kokoomuslaisen Lasse Männistön aloitetta, jossa esitettiin, että Helsinki tekisi valtiolle vetoomuksen kerjäyskiellon saamisesta järjestyslakiin. Aloitetta perusteltiin muun muassa sillä, että kerjäläisten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja ilmiöön voi liittyä järjestäytynyttä rikollisuutta, kuten ihmiskauppaa.
Aloitteen tekijöiden mukaan kerjääminen tuo mukanaan myös tavanomaista rikollisuutta ja lisää turvattomuuden tunnetta kaduilla.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kaupunginhallituksen enemmistö ovat nähneet asian toisin. Kaupunginhallituksen teettämän selvityksen mukaan kerjäämiseen ei liity organisoitunutta toimintaa eikä viitteitä ihmiskaupasta ole saatu.
Selvityksen mukaan Helsingissä oleskelee kesäisin 500–700 pääasiassa Itä-Euroopasta lähtöisin olevaa kerjäläistä. Talvella heidän määränsä on 200–300. Toimintaan liittyvät lieveilmiöt, kuten järjestyshäiriöt tai rikoslakirikokset ovat pysyneet kaupunginhallituksen mukaan suurin piirtein samalla tasolla viimeisen neljän vuoden aikana.
Kaupunginhallitus kysyi asiaa muun muassa poliisilta sekä kerjäläisten käyttämän palvelukeskus Hirundon väeltä?
Valtuustokäsittelyssä Jussi Halla-aho (ps) ehdotti Rene Hurstin tukemana, että Helsinki alkaisi vuoropuhelun valtion kanssa kerjäämiskiellon saamisesta järjestyslakiin. Ehdotus hävisi äänin 57–14 (13 tyhjää ja 1 poissa). Kerjäämiskiellon kannalla olivat VAIN perussuomalaiset sekä PIENI osa kokoomuslaisista.
Männistön alkuperäistä esitystä oli kannattanut 31 valtuutettua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ja tässä Vihervasuridemariporukan samassa kokouksessa, 26.2.2014 tekosia:
Helsinki lopettanee ulkomaalaisten potilaiden oleskelulupien tarkastamiset
http://www.hs.fi/kaupunki/Helsinki lopettanee ulkomaalaisten potilaiden oleskelulupien tarkastamiset/a1393398629305
Veronika Honkasalo kiittelee äänestystulosta, joka hänen mukaansa kertoo, että ihmisoikeudet kiinnostavat Helsinkiä.
."Voi hyvä jumala!" huudahtaa kaupunginvaltuutettu Pia Pakarinen (kok) Helsingin valtuustosalissa.
"Veronmaksajat kiittävät", säestää puoluetoveri Harry Bogomoloff salin etuosasta.
Toisella puolella salia Sami Muttilainen (vas) kiirehtii halaamaan vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Veronika Honkasaloa.
Kello lähenee kymmentä keskiviikkoiltana, mutta Helsingin valtuustossa tunteet ovat kuumimmillaan.
Helsingin kaupunginvaltuusto on juuri päättänyt, että sosiaali- ja terveysviraston on pohdittava uudelleen käytäntöjä, joilla he hoitavat ulkomaalaisia asiakkaita.
Niukasti, äänin 40–39, syntynyt päätös tarkoittaa todennäköisesti sitä, ettei sosiaali- ja terveysvirasto voi enää jatkossa vaatia työntekijöitään kysymään ulkomaalaisilta asiakkailta oleskelulupaa.
"Tämä on tärkeä viesti valtuustolta sen suhteen, että Helsinki suhtautuu vakavasti vähemmistövaltuutetun aiempaan ratkaisuun. On myös kyse siitä, miten profiloidumme ulospäin eli, että Helsinkiä kiinnostavat ihmisoikeudet", Honkasalo sanoi päätöksen jälkeen.
Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto pyysi kesäkuussa työntekijöitään tarkistamaan ulkomaisilta asiakkailta, että heillä on oleskelulupa Suomeen. Helsinki puolustaa käytäntöä rahasyin, sillä kaupunki saa korvauksia ainoastaan palveluista, joita tarjotaan henkilöille, joilla on voimassaoleva oleskelulupa.
Honkasalo ja 35 muuta valtuutettua toivoivat alkujaan valtuustoaloitteessaan, ettei sosiaali- ja terveysvirasto vaatisi työntekijöitään kysymään ulkomaalaisilta asiakkailta oleskelulupaa.
Keskiviikkona Honkasalo toivoi valtuustossa, että Helsinki rukkaisi käytäntöjään vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'n näkemysten suuntaan.
Vähemmistövaltuutettu Biaudet'n mielestä (HS 9. .1.) viraston vaatima käytäntö on syrjivä.
Käytäntö vaatisi työntekijöitä muun muassa tulkitsemaan, ketkä asiakkaista ovat ulkomaalaisia ja ketkä eivät. Tämä johtaisi helposti siihen, että työntekijä joutuisi papereita pyytäessään arvioimaan asiakkaan kansallisuutta esimerkiksi ulkonäön perusteella.
Syrjintälautakunta on puolestaan vuoden 2012 lopussa todennut, että etninen profilointi on syrjintää.
http://www.helsinkikanava.fi/fi/kaupunginvaltuusto