SAILAS, HALLITUS PAKOILEE

Sailas on puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti. Miten hallitus suhtautuu tähän eläkkeellä olevaan, mutta neuvojaan yhä jakelevaan osaajaan?

Hallitus noudattaa eläkeuudistuksen valmistelussa hallitussopimusta. Jokaisella on tietysti oikeus arvostella sitä, mitä hallituspuolueet ovat sopineet hallitusta kasattaessa, mutta tapana on pitää sopimuksista kiinni, elleivät kaikki osapuolet halua yhteisellä päätökselä muuttaa sopimusta. Demartihan asettivat jo hallitusneuvotteluissa kynnyskysymykseksi sen, ettei eläkeiän nostamista tulla esittämään kuluvalla vaalikaudella. Siksi on luontevaa, että asia on annettu työmarkkinajärjestöjen valmisteluun. Poliittisesta valmistelusta vastaa sitten seuraava hallitus, joka ei tietenkään ole vielä millään tavoin sitoutunut mahdollisesti tulevaan esitykseen. Nykyinen hallitus on asettanut tahtipuikot tässä asiassa yli vaalien, mutta se on tietysti aina toiveajatteluun rinnastettavaa, kun puhutaan vaalien jälkeisestä ajasta.

Asiassa on vaikea nähdä mitään vastuun pakoilua. Kysehän on vain tavasta toimia tässä asiassa. Työmarkkinajärjestöthän eivät voi säätää mitään uutta eläkelakia, vaan sen tekee aikanaan eduskunta hallituksen esityksestä. Hallitukset asettavat tärkeissä kysymyksissä aina valmistelevia työryhmiä ja työmarkkinajärjestöt voidaan nähdä eläkeuudistuksessa yhtenä tällaisena. Ei hallitus ole missään kuuluttanut, että se hyväksyy järjestöjen tekemän esityksen sellaisenaan.

Hallitus noudattaa asiassa myös Jukka Pekkarisen työryhmän suosituksia. Ryhmän puheenjohtaja Pekkarinen korosti selvityksen julkaisuvaiheessa sitä, että uudistusta ei pidä tehdä hätiköiden, koska se vaikuttaa usean vuosikymmenen päähän. On siis tärkeää tehdä ajan kanssa huolellinen valmistelu, missä otetaan huomioon kaikki pitkän aikavälin tunnetut ja perustellusti oletetut muutokset.

Huonossa taloustilanteessa on vaikea uskoa, että mikään hallitus ryhtyy kovin nopeisiin muutoksiin. Esim. mahdollinen eläkeiän nostaminen tapahtuneet portaittain ajan kanssa. Jos eläkeiän alarajaa nostettaisiin esim. vuonna 2018 kerralla kaksi vuotta, se tarkoittaisi työttömyyslukujen pahaa rumenemista vlittömästi. On vaikea uskoa, että tuleva Kepuhallitus haluaisi asioiden näyttävän hallituskauden lopussa siltä, että työttömyys on kasvanut monta prosenttia.

Itse uudistuksen sisällöstä veikkaisin, että lähtökohdaksi asetaan ns. Barrin malli, missä luovutaan superkarttumista ja siirrytään varhennusvähennysajatteluun. Eläkeikä sidottaneen jollain aikavälillä elinaikaodotteeseen. Vaatimuksia erilaisesta eläkeiästä fysistä työtä tekeville ja muille tullaan ehkä esittämään, mutta se tekisi järjestelmästä niin monimutkaisen, että sellainen tuskin onnistuu. Jo yksi se, että erilaisiin työuriin voi sisältyä sekä raskaiat fyysisiä työvaiheita että kevyempää tomistotyötä, tekee tällaisesta erittäin hankalasti ratkaistavan asian.