Ei jaksa murehtia

Minä en ole murehtinut moneen vuoteen ettei ole töitä, ennemmin olen onnellinen siitä ettei ole.
Onneksi on niitä jotka tekevät pienellä palkalla.

Minä ainakin nautin siitä että voin tehdä omia asioita, mennä minne haluan ja koska haluan, nukkua sillon kun nukuttaa, ei kiirettä minnekkään.

Kunhan on ruokaa, koti ja rahaa, niin muut asiat ovatkin toteutuvia unelmia.

On kiva talvipakkasella olla sisällä, mennä ulos joas haluaa, kesällä taas olla ulkona ja rannalla päivät pitkät.

Työttömyys on aikaa jota en antaisi pois, jos olisi töissä en olisi näin menevä ja innokas esim harrastuksiin. Olisin aina väsynyt ja pahalla tuulella, nyt on ihanaa nauttia vaan olosta ja tekemisisitä, jos ei huvita sitten on vaan.

Tätä aikaa en antaisi pois.

Joidenkin ihmisten arvon mittää työpaikka, minun arvon mittaa mielenrauha, onnellisuus, rauhallisuus, oma aika ja se että voin määrätä omasta ajan kulusta ja tekemisistä.

Vettä taitaa tulla kraanasta ja kaupasta saa vielä ruokaa, mikäpä siinä. Vielä ylellisytenä sähkötkin, oletan. Ei mitään syytä murehtia.

mnäkinn olenn tyytön

Pistää miettimään ja
menee naama vakavaksi ku ajattelee Täydellisen filosofiaa.
Oikeassa on kaveri.