Professorilta erilainen näkemys: "Ei ole lainkaan selvää, että julkisen sektorin kuristaminen on ratkaisu"
Talouselämä
26.2.2014 17:40päivitetty 26.2.2014 17:40
Aalto-yliopiston kansainvälisen kaupan professori Pertti Haaparannan mukaan ei ole lainkaan selvää, että julkisen sektorin kuristaminen olisi oikea ratkaisu.
”Haluan vain sanoa sen, että Suomessa jälleen väitetty kaikkien ongelmien olevan rakenteellisia, voi olla harhaanjohtava. Ja vaikka ne olisivatkin rakenteellisia, ei ole lainkaan selvää, että niihin reagoiminen julkista sektoria kuristamalla olisi oikea ratkaisu. Jos ongelmat olisivatkin rakenteellisia, niin niiden ratkaisu saattaa edellyttää suuriakin julkisia investointeja. Niiden luonteva rahoittamiskeino on lainanotto”, Haaparanta kirjoitta blogissaan.
Haaparanta siteeraa blogissaan muun muassa Evi Pappan yhdessä Dimitrios Bermperogloun ja Eugenia Vellan kanssa tekemää tutkimusta siitä, miten eri tavalla toteutetut julkisten menojen karsimiset vaikuttavat kokonaistuotantoon ja työttömyyteen.
”He ovat sitä mieltä, että valtion ja koko talouden velkaantumisongelmat ovat pidemmän ajan tärkeimmät hoidettavavat asiat. Lyhyellä ajalla he kuitenkin pitävät tärkeimpänä ongelmana talouden saamisen jaloilleen ja tuotannon kasvun. Siksi he ovat kriittisiä sellaista politiikkaa kohtaan, jossa korostetaan politiikkaa, joka kasvattaa yksityistä ja julkista säästämistä, he kannattavat elvytyspolitiikkaa”, Haaparanta selvittää.
Haaparannan mukaan finanssipolitiikan kiristäminen voi alentaa pitkän ajan työvoiman tarjontaa alentamalle työhönosallistumisastetta ja siksi julkisten menojen raju karsiminen voi siis estää myös pitkän ajan kasvua.
Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.
Tilaa uutiskirje
”Raskaimmat vaikutukset tulevat julkisen sektorin työllisten vähentämisestä, pienimmät julkisen sektorin palkkojen alentamisesta (sen vaikutukset voivat olla jopa positiivisia), julkisten kulutus- ja investointimenojen supistamisen vaikutukset ovat kahden muun väliltä”, Haaparanta toteaa.
Lue Haaparannan blogi kokonaisuudessaan täältä."
________________________
Mutta mitä tekee hallitus, on suuri kysymysmerkki. Onko niin, että asioita vitkutellaan niin kauan, kunnes sadaan uusi hallitus joka ottaisi tämän homman hoitoonsa. Jos hämä asiat menevät nykyhallituksen piikkiin, niin putous seutaa putousta ja Demarit kuin Vassaritkin kokevat elämänsä putouksen, jota ei voi verrata TV:stä tulleeseen ohjelmaan, jossa parannetaan koko ajan.
Nyt on Jutta saamassa niskalenkin Rinteestä ja se lisää tyytymättömyytta sen vasemmansiiven osalta, joka nyt jo on kutistunut kuin "pyy maailman lopun edessä"
Jos Vasemmistoa johtaisi jämäkkä työläistaustainen henkilö, niin puolue jättäisi uppoavan laivan ja kiinnittäisi huomionsa siihen, miten nostaa puolue ylös suosta ja jättäisi tuon homo ja moni-arvo höpötyksen vaikka vihreille, se asia sopii vihreille, mutta ei työläisperäiselle kansalle, jonka maa on nyt sellaisessa muutosryöpyssä, että oksat pois!
Talouselämä
26.2.2014 17:40päivitetty 26.2.2014 17:40
Aalto-yliopiston kansainvälisen kaupan professori Pertti Haaparannan mukaan ei ole lainkaan selvää, että julkisen sektorin kuristaminen olisi oikea ratkaisu.
”Haluan vain sanoa sen, että Suomessa jälleen väitetty kaikkien ongelmien olevan rakenteellisia, voi olla harhaanjohtava. Ja vaikka ne olisivatkin rakenteellisia, ei ole lainkaan selvää, että niihin reagoiminen julkista sektoria kuristamalla olisi oikea ratkaisu. Jos ongelmat olisivatkin rakenteellisia, niin niiden ratkaisu saattaa edellyttää suuriakin julkisia investointeja. Niiden luonteva rahoittamiskeino on lainanotto”, Haaparanta kirjoitta blogissaan.
Haaparanta siteeraa blogissaan muun muassa Evi Pappan yhdessä Dimitrios Bermperogloun ja Eugenia Vellan kanssa tekemää tutkimusta siitä, miten eri tavalla toteutetut julkisten menojen karsimiset vaikuttavat kokonaistuotantoon ja työttömyyteen.
”He ovat sitä mieltä, että valtion ja koko talouden velkaantumisongelmat ovat pidemmän ajan tärkeimmät hoidettavavat asiat. Lyhyellä ajalla he kuitenkin pitävät tärkeimpänä ongelmana talouden saamisen jaloilleen ja tuotannon kasvun. Siksi he ovat kriittisiä sellaista politiikkaa kohtaan, jossa korostetaan politiikkaa, joka kasvattaa yksityistä ja julkista säästämistä, he kannattavat elvytyspolitiikkaa”, Haaparanta selvittää.
Haaparannan mukaan finanssipolitiikan kiristäminen voi alentaa pitkän ajan työvoiman tarjontaa alentamalle työhönosallistumisastetta ja siksi julkisten menojen raju karsiminen voi siis estää myös pitkän ajan kasvua.
Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.
Tilaa uutiskirje
”Raskaimmat vaikutukset tulevat julkisen sektorin työllisten vähentämisestä, pienimmät julkisen sektorin palkkojen alentamisesta (sen vaikutukset voivat olla jopa positiivisia), julkisten kulutus- ja investointimenojen supistamisen vaikutukset ovat kahden muun väliltä”, Haaparanta toteaa.
Lue Haaparannan blogi kokonaisuudessaan täältä."
________________________
Mutta mitä tekee hallitus, on suuri kysymysmerkki. Onko niin, että asioita vitkutellaan niin kauan, kunnes sadaan uusi hallitus joka ottaisi tämän homman hoitoonsa. Jos hämä asiat menevät nykyhallituksen piikkiin, niin putous seutaa putousta ja Demarit kuin Vassaritkin kokevat elämänsä putouksen, jota ei voi verrata TV:stä tulleeseen ohjelmaan, jossa parannetaan koko ajan.
Nyt on Jutta saamassa niskalenkin Rinteestä ja se lisää tyytymättömyytta sen vasemmansiiven osalta, joka nyt jo on kutistunut kuin "pyy maailman lopun edessä"
Jos Vasemmistoa johtaisi jämäkkä työläistaustainen henkilö, niin puolue jättäisi uppoavan laivan ja kiinnittäisi huomionsa siihen, miten nostaa puolue ylös suosta ja jättäisi tuon homo ja moni-arvo höpötyksen vaikka vihreille, se asia sopii vihreille, mutta ei työläisperäiselle kansalle, jonka maa on nyt sellaisessa muutosryöpyssä, että oksat pois!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus alustuksena kiitos
Tämän palstankin pyynnöstä Timo Soini on kutsunut koolle ulkoasiainvaliokunnan
Erkki Tuomiojan toimet EU:n ulkoasianneuvostossa eivät ole kansan mielestä
riittäviä
Myös suomalainen päätöksentekokoneisto on pantava pyörimään
toteaa Soini
http://timosoini.fi/2014/03/ulkoasianvaliokunta-koolle-pyynnostani/
Tule kysymään tästä ja monista muista asioista tänään kello 12
Tohtori Halla-aho on paikalla ja tarjoaa kahvit myös
/////////////////////////////////// P E R U S S U O M A L A I S E T ////////////////////////////////////
////////////// liike suomalaisten puolesta, oikeudenmukaisuuden puolesta //////////////
TERVETULOA
TULE TAPAAMAAN TOHTORI-JUSSIA TÄNÄÄN KELLO 12
Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfo
Arkadiankatu 3 - Helsinki
Maanantaina 3.3. klo 12 – 13.30 Kansalaisinfossa ovat paikalla Jussi Halla-aho, Pirkko Ruohonen-Lerner ja Maria Tolppanen. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista! Tilaisuuden järjestäjä: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Venäjä on ilmoittanut varaavansa oikeuden ”suojella venäläisiä intressejä ja venäjän kielen puhujia” myös maan rajojen ulkopuolella. Suomeen on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana muodostunut merkittäviä venäläisiä intressejä.
Siksi tohtori Jussi Halla-aho on tehnyt halliukselle seuraavan kirjallisen kysymyksen
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/halla-aho-miten-suomi-reagoi-venajan-ulkopolitiikkaan/
- Venäjä loukkaa alueellista koskemattomuutta ja kansainvälistä oikeutta suorittaessaan sotilasoperaatioita Ukrainan maaperällä. Venäjä on ilmoittanut varaavansa oikeuden ”suojella venäläisiä intressejä ja venäjän kielen puhujia” myös maan rajojen ulkopuolella. Suomeen on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana muodostunut merkittäviä venäläisiä intressejä. Venäjän ulkopolitiikan muuttuessa yhä aggressiivisemmaksi Suomi on ajanut alas puolustustaan ja vältellyt keskustelua sotilaallisesta liittoutumisesta, Halla-aho muistuttaa ja kysyy hallitukselta:
- Katsooko hallitus, että merkittävien venäläisten intressien muodostuminen Suomeen, yhdistettynä Venäjän ulkopoliittiseen doktriiniin, Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, kansallisen puolustuskyvyn heikentymiseen ja Suomen venäläisväestön kohtelua koskevaan propagandaan venäläisessä mediassa, luo näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa uhkakuvia ja antaa aihetta harkita esimerkiksi ulkomaalaisten kiinteistökauppoja koskevaa lainsäädäntöä, Suomen turvallisuuspoliittisia ratkaisuja tai puolustusvoimien rahoitusta uudelleen?