Monikansallisten yhtiöiden toteutumattomat voitot Suomen maksett

Monikansallisten yhtiöiden toteutumattomat voitot voivat koitua Suomen maksettaviksi
20.2.2014 8:35 51

Taavi Soininvaara

Miltä kuulostaisi, jos tupakkayhtiö vaatisi valtiolta korvauksia menetetyistä myyntivoitoista, koska valtio rajoittaa savukkeiden mainontaa lainsäädännöllään?

Tämä saattaa pian olla totta EU-Suomessa.

Euroopan Unioni ja USA aloittivat kesällä 2013 neuvottelut kaikkien aikojen suurimman kahdenkeskisen vapaakauppa- ja investointisopimuksen solmimiseksi. Sopimuksen toivotaan valmistuvan tämän vuoden kuluessa.

Sen väitetään paitsi synnyttävän Atlantin molemmille puolille satoja tuhansia uusia työpaikkoja, myös antavan EU:n taloudelle 120 miljardin euron piristysruiskeen. EU-komissaari Viviane Readingin sanoin: "Tämä EU:n ja USA:n välinen kauppasopimus määrittää uudet maailmanlaajuiset pelisäännöt."

Minkälaiset säännöt ovat siis tekeillä? Kriitikot pitävät vapaakauppasopimuksen suurimpana ongelmana sen investointisuojaa koskevia kohtia. Ne antavat monikansallisille yhtiöille oikeuden riitauttaa sopimusvaltiossa demokratian sääntöjen mukaan tehdyn poliittisen päätöksen, mikäli yhtiö katsoo päätöksen vaarantavan nykyiset tai tulevat voittonsa.

"Eräs tupakkayhtiö vaatii parhaillaan korvauksia Australialta ja Uruguaylta, koska maat ovat pienentäneet sen voittoja markkinointirajoituksilla ja varoitusteksteillä."

Jo solmittujen vapaakauppasopimusten sisältämien investointisuojapykälien nojalla eräs tupakkayhtiö vaatii parhaillaan korvauksia Australialta ja Uruguaylta, koska maat ovat pienentäneet sen voittoja markkinointirajoituksilla ja varoitusteksteillä. Suomessa valtiolta voisi vaatia korvauksia vaikkapa maahamme pyrkivä kaivosyhtiö, jonka hankkeen ympäristöhaittoja Suomen valtio haluaisi säännellä. Vireillä on parhaillaankin parisensataa samankaltaista investointisuojaan liittyvää oikeudenkäyntiä.

Näitä riitoja ei käsitellä kansallisissa tuomioistuimissa, vaan Maailmanpankin perustamassa ylikansallisessa ICSID-välimiestuomioistuimessa. Oikeudenkäyntejä hoitaa kourallinen lakimiehiä, jotka toimivat tuomioistuinroolinsa lisäksi myös konsultteina ja juristeina samoille yrityksille, jotka nostavat kanteita valtioita vastaan. Välimiestuomioistuimen jäsenet eivät ole puolueettomia ammattituomareita, eikä heidän päätöksistään ole valitusoikeutta. Ja mikä pahinta, heidän tekemillään päätöksillä voidaan kiertää kansallisten parlamenttien säätämiä lakeja ja korkeimpien oikeuksien linjauksia.

Investointisuojasäännösten ja ICSID-välimiesmenettelyn kirjaaminen EU:n ja USA:n väliseen vapaakauppasopimukseen tulisi kaventamaan EU-valtioiden demokratiaa ja valtioiden itsemääräämisoikeutta ja supistamaan niiden kansallisten oikeusjärjestelmien valtaa.

Euroopan pankkisektori pelastettiin hiljattain konkurssilta siirtämällä liikepankkien velat käytännössä veronmaksajien kontolle. Aikooko Suomi nyt EU:n mukana antaa monikansallisille yrityksille mahdollisuuden lunastaa toteutumatta jääneitä voittojaan valtioilta?

Kirjoittaja on kirjailija, joka työskenteli aiemmin rahoituslaitoksissa ja teollisuuden johtotehtävissä.
1<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Ei ainoastaa tupakkayhtiöt. Samaan voisi vedota esimerkiksi ydinvoimalan omistajatahot.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Suuret sanelee kirjoitti:

Monikansallisten yhtiöiden toteutumattomat voitot voivat koitua Suomen maksettaviksi
20.2.2014 8:35 51

Taavi Soininvaara

Miltä kuulostaisi, jos tupakkayhtiö vaatisi valtiolta korvauksia menetetyistä myyntivoitoista, koska valtio rajoittaa savukkeiden mainontaa lainsäädännöllään?

Tämä saattaa pian olla totta EU-Suomessa.

Euroopan Unioni ja USA aloittivat kesällä 2013 neuvottelut kaikkien aikojen suurimman kahdenkeskisen vapaakauppa- ja investointisopimuksen solmimiseksi. Sopimuksen toivotaan valmistuvan tämän vuoden kuluessa.

Sen väitetään paitsi synnyttävän Atlantin molemmille puolille satoja tuhansia uusia työpaikkoja, myös antavan EU:n taloudelle 120 miljardin euron piristysruiskeen. EU-komissaari Viviane Readingin sanoin: "Tämä EU:n ja USA:n välinen kauppasopimus määrittää uudet maailmanlaajuiset pelisäännöt."

Minkälaiset säännöt ovat siis tekeillä? Kriitikot pitävät vapaakauppasopimuksen suurimpana ongelmana sen investointisuojaa koskevia kohtia. Ne antavat monikansallisille yhtiöille oikeuden riitauttaa sopimusvaltiossa demokratian sääntöjen mukaan tehdyn poliittisen päätöksen, mikäli yhtiö katsoo päätöksen vaarantavan nykyiset tai tulevat voittonsa.

"Eräs tupakkayhtiö vaatii parhaillaan korvauksia Australialta ja Uruguaylta, koska maat ovat pienentäneet sen voittoja markkinointirajoituksilla ja varoitusteksteillä."

Jo solmittujen vapaakauppasopimusten sisältämien investointisuojapykälien nojalla eräs tupakkayhtiö vaatii parhaillaan korvauksia Australialta ja Uruguaylta, koska maat ovat pienentäneet sen voittoja markkinointirajoituksilla ja varoitusteksteillä. Suomessa valtiolta voisi vaatia korvauksia vaikkapa maahamme pyrkivä kaivosyhtiö, jonka hankkeen ympäristöhaittoja Suomen valtio haluaisi säännellä. Vireillä on parhaillaankin parisensataa samankaltaista investointisuojaan liittyvää oikeudenkäyntiä.

Näitä riitoja ei käsitellä kansallisissa tuomioistuimissa, vaan Maailmanpankin perustamassa ylikansallisessa ICSID-välimiestuomioistuimessa. Oikeudenkäyntejä hoitaa kourallinen lakimiehiä, jotka toimivat tuomioistuinroolinsa lisäksi myös konsultteina ja juristeina samoille yrityksille, jotka nostavat kanteita valtioita vastaan. Välimiestuomioistuimen jäsenet eivät ole puolueettomia ammattituomareita, eikä heidän päätöksistään ole valitusoikeutta. Ja mikä pahinta, heidän tekemillään päätöksillä voidaan kiertää kansallisten parlamenttien säätämiä lakeja ja korkeimpien oikeuksien linjauksia.

Investointisuojasäännösten ja ICSID-välimiesmenettelyn kirjaaminen EU:n ja USA:n väliseen vapaakauppasopimukseen tulisi kaventamaan EU-valtioiden demokratiaa ja valtioiden itsemääräämisoikeutta ja supistamaan niiden kansallisten oikeusjärjestelmien valtaa.

Euroopan pankkisektori pelastettiin hiljattain konkurssilta siirtämällä liikepankkien velat käytännössä veronmaksajien kontolle. Aikooko Suomi nyt EU:n mukana antaa monikansallisille yrityksille mahdollisuuden lunastaa toteutumatta jääneitä voittojaan valtioilta?

Kirjoittaja on kirjailija, joka työskenteli aiemmin rahoituslaitoksissa ja teollisuuden johtotehtävissä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu