Onks kukaa muu käyny nyt kävelykadulla pällistelemässä? kävin meinaan eilen pitkästä pitkästä pitkästä aikaa kävelemässä sen läpi ja sinnehän oli tupsahdellut kauppoja kuin sieniä sateella! prisman päätyyn oli ilmestynyt joku naisten liike trend jotain, pentikin viereen oli tullut pääkallo logolla falltex niminen tais olla ja kauppakujalle oli kanssa tullut jotain! pitäisköhän ruveta liikkumaan hieman useammin! onko kenellekkään muulle käynyt sama vai olenko ainut?! mutta pakko kyllä sanoa MAHTAVAA että jannenkadullekkin tulee jotain uutta!
Jannenkatu DEAD OR LIFE?!
hege2
2205
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ja mikä parasta, Jannelta on vain pari minuuttia junalle ja siitä parikymmentä minuuttia Mannerheimintielle.
Mahtavaa!
http://aijaa.com/udR90G
http://aijaa.com/GvQrOp
Benjamin Freedman syyttää kirjassaan heimoveljiään kasaarialkuperänsä tahallisesta salaamisesta, jotta nämä saisivat kristityt uskomaan, että heidän alkuperäinen kotimaansa olisi Palestiina, vaikka se todellisuudessa onkin jossain Keski-Aasiassa.
http://aijaa.com/9TYkHn
KENRAALI PATTON:
Minä tunnen sanonnan "Kadonneista Israelin heimoista" sovellettavan heimoihin jotka katosi -- ei siihen juutalaisten heimoon mistä nämä nykyiset huoranpenikat ovat kotoisin, se on kuitenkin minun henkilökohtainen mielipiteeni että tämä on myöskin kadonnut heimo -- kadottanut kaiken säädyllisyytensä.
http://aijaa.com/xiFpq6
http://aijaa.com/WJqk6V
Sattui olemaan Yom Kippur juhla, joten ne kaikki oli kerääntyneet suureen puiseen rakennukseen, jota he kutsuivat synagogaksi.
Kenraali Eisenhowerin oli määrä pitää puhe heille. Menimme sisään synagogaan, jonne oli kerääntynyt maailman suurin joukko haisevaa ihmiskuntaa, jonka olen koskaan nähnyt.
Päästyämme noin puoliväliin ylös, tuli kenraalia vastaan päärabbi, jonka päässä oli Englannin Henrik VII tyylinen karvahattu ja päällä voimakkaasti kirjailtu saastainen messupaita.
http://aijaa.com/R5lKlV
Haju oli niin hirveä, että melkein pyörryin, ja itse asiassa, vielä kolmen tunnin päästä tämä kuvottava ajatus vaivasi minua, enkä kyennyt syömään lounastani.