Mm. ed. Gustafsson (sdp.) riehui eduskunnassa viime viikolla aiheesta koulutusmäärärahat ja luokkakoot. Kuulemma demarit olivat esittäneet viime vaalikaudella luokkien maksimikokojen kirjaamista lakiin ja Kokoomus ei ollut siihen suostunut. Mitenhän Gustafsson selittää sen, että SDP on Vanhasen hallituksessa ottanut Kokoomustakin jyrkemmän linjan? Ikäryhmät ovat vuosi toisensa jälkeen pienentyneet, joten rahaakin olisi oppilasta kohden enemmän käytetävissä, esimerkiksi luokkakokojen pienentämiseen - ainakin jos hallitusohjelman lupauksista edes yksi pitäisi.
Hallitushan lupasi, että peruskoulutuksen määrärahoja ei leikata, vaikka ikäryhmät pienenevät. Kokoomus on kysellyt tämän demarien vaalilupauksen perään vastausta saamatta. Hallitusohjelmassa ei taida kohta löytyä yhtään kohtaa, joka toteutuu tämän vaalikauden aikana.
Voidaanko tästä eteenpäin siis olettaa, että vaaleissa kansalaisille annettujen lupausten viimeinen eräpäivä on heti äänestyspäivää seuraava päivä? Siis silloin, jos lupauksen antajana on demari tai kesustalainen?
Hallitushan lupasi, että peruskoulutuksen määrärahoja ei leikata, vaikka ikäryhmät pienenevät. Kokoomus on kysellyt tämän demarien vaalilupauksen perään vastausta saamatta. Hallitusohjelmassa ei taida kohta löytyä yhtään kohtaa, joka toteutuu tämän vaalikauden aikana.
Voidaanko tästä eteenpäin siis olettaa, että vaaleissa kansalaisille annettujen lupausten viimeinen eräpäivä on heti äänestyspäivää seuraava päivä? Siis silloin, jos lupauksen antajana on demari tai kesustalainen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yleinen suuntaus on se, että sosiaalimenoja, koulutusmenoja, ja monia muita tullaan alentamaan. Samoin tuloverotusta. Jonkun verran hallitus voi vaikuttaa kehitykseen, mutta tilanne ja sen kehittyminen eteenpäin on suunnilleen sama, olkoonpa hallituksessa kuka tahansa. Lähinnä hallitus katseella seuraa ja aitiopaikalta, miten esim. työllisyys kehittyy. Kehitys riippuu kansainväilisistä suhdanteista, "markkinavoimista" . Esim. työllisyyden parantamisesta kaikki huolehtivat käytännössä suunnilleen yhtä huonosti. Kyllä nämä ministerit ja kansanedustajatkin ovat riittävän älykkäitä havaitakseen, että näillä toimenpiteillä, joita on viime aikoina tehty ja joita tehdään, ei työttömyyttä poisteta. Kokoomus välittäisi työttömyyden alentamisesta vielä vähemmän kuin nykyinen hallitus. Kyllä kokoomuksen painopiste tunnetaan, mitä etuja se ajaa ensisijaisesti. Niihin ei kuulu työttömyyden poistaminen etusijalla, riippumatta mitä sanotaan. Työttömyyden alentaminen radikaalisti vaatisi radikaaleja toimenpiteitä. Mikään hallitus ei sellaiseen kykene, mennään vanhan kaavan mukaan, vaikka tiedetään, että sillä tavalla tilanne ei korjaudu! Vieläkin pitäisi lyödä nyrkkiä pöytään, ja perustaa kansallinen hätätilahallitus, joka ryhtyisi radikaaleihin toimiin massatyöttömyyden poistamiseksi, yritysten ulkomaille muuttamisen hillitsemiseksi ja estämiseksi, ja oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi.