Neuvostoliitossa toteutettuun kommunismiin kuului perinnöllisyyden vähättely ihmisen ominaisuuksien määräytymisessä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Lysenkoism
Samoin nykypäivien uskovaispiireissä mielellään ajatellaan esim. homoseksuaalisuuden olevan täysin henkilön oma valinta niin, ettei geeneillä tai sikiönkehityksen aikaisella kemikaalialtistuksella olisi osaa eikä arpaa tähän. Tämä liittyy ilmeisesti uskoon ns. vapaaseen tahtoon.
http://en.wikipedia.org/wiki/Lysenkoism
Samoin nykypäivien uskovaispiireissä mielellään ajatellaan esim. homoseksuaalisuuden olevan täysin henkilön oma valinta niin, ettei geeneillä tai sikiönkehityksen aikaisella kemikaalialtistuksella olisi osaa eikä arpaa tähän. Tämä liittyy ilmeisesti uskoon ns. vapaaseen tahtoon.
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Samoin nykypäivien uskovaispiireissä mielellään ajatellaan esim. homoseksuaalisuuden olevan täysin henkilön oma valinta niin, ettei geeneillä tai sikiönkehityksen aikaisella kemikaalialtistuksella olisi osaa eikä arpaa tähän. Tämä liittyy ilmeisesti uskoon ns. vapaaseen tahtoon."
Ei näin ajatella. Mutta ei esim. rikollisuuden mahdollistavasta geenirakenteesta ja perimästä seuraa sitä, että rikollisuutta pitää toteuttaa. En siis vertaa rikollisuutta ja homoseksuaalisuutta toisiinsa.
Mutta esitän, että erilaisista geeniperinnöistä ei välttämättä seuraa tietynlaista toimintaa. Ihmisillä on itselläänkin jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa siihen kuinka toimii. Lisäksi on olemassa ihmisen sosiaalinen konstruktio suhteessa sukupuolisuuteen. Joka tosin ei määritä sekään kaikkea siihen kuuluvaa. On olemassa monia tekijöitä, jotka vaikuttavat ja mahdollistavat ihmisen toiminnan erilaisten asioiden suhteen.
Olipa tahto vapaa tai kahlittu on ihmisten kuitenkin tehtävä enemmän niiden asioiden osalta, jotka heidän kohdaltaan ovat haasteellisimpia.
Mitä taas Neuvostoliittoon tulee, niin siellä nimenomaan eräässä vaiheessa oli oma ajattelunsa ihmisen genetiikan periytymisestä ihmisen ideologisen ajattelun ja vaikkapa maataloustuotannon suhteen.
Ettei vaan uusateismi taas yritä nostaa päätään ja selittää asiat toiselle tolalle kuin niiden reaalinen ilmeneminen edellyttää?
>>Ei näin ajatella. Mutta ei esim. rikollisuuden mahdollistavasta geenirakenteesta ja perimästä seuraa sitä, että rikollisuutta pitää toteuttaa. En siis vertaa rikollisuutta ja homoseksuaalisuutta toisiinsa.
Eikö esim kleptomaanius voi mahdollisesti olla geneettinen "perintö"
Kaikki kyllä nykyään pyritään laittamaan genetiikan syyksi. Toiset on lihavia geneettisistä syistä, toiset alkoholisteja, toiset vaikka patologisia valehtelijoita jnejne. Sen taakse on mielestäni turha piiloutua. Kaikilla meillä on taipumuksia, mutta itse me kuitenkin sen päätöksen teemme jos sallimme itsemme tehdä vääriä asioita. Puhun siis taipumuksista, enkä esim oikeista mielisairauksista.
Se on sellainen joka jokaisella ihmisellä on. On myös esitetty, että genetiikallakin olisi merkitystä asiaan, jolloin tietyntyyppinen geenien sisällä tapahtuva vaihtelu olisi merkityksellinen tekijä myös siihen, että yksilö voi ajautua tilanteeseen, jossa hän toimeentulonsa eteen toimii siten, kuin yhteiskunta on sen rangaistavaksi katsonut.
Hyvin poleeminen ja populaarisoitu artikkeli on esim ao. linkissä.
Miksi ateismissa selvistä asioista pitää aina etsiä jokin syvempi perustelu? En ole genetiikan asiantuntija. Mutta jokainen kuitenkin voi tutustua eri asioiden perusteisiin, jos ei muutoin niin popularisoitujen julkaisujen avulla. Mikä tietenkään ei taas ole tulkittavissa syväksi tiedoksi
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/jotkut_meista_syntyvat_rikollisiksi
En siis väitä, että rikokset ovat täysin ja ainoastaan selitettävissä genetiikkalla. Mutta en sulje sen vaihtoehdon mahdollista vuorovaikutusta mahdolliseen rikolliseen käytökseen.
>>Miksi ateismissa selvistä asioista pitää aina etsiä jokin syvempi perustelu?
Rikokset ovat selitettävissä lainsäädännöllä, koska rikos on lakitekninen termi.
Ja myös lainsäädäntö ja sen perustelut perustuvat johonkin?
Ei ole, mutta asiaan kuulumattomana. Ja tod.näk merkityksettömänä on esim. teismin ja ateismin rooli rikoksissa?
Koska joissain yhteiskunnissa on vaikeutettu tiettyjen teismien esiintymistä lainsäädännöllä.
Ja toisissa taas ateismi luetaan sellaiseksi, että siitä voi joutua ateismin marttyyriksi, jos siitä ei tahdo luopua.
Erilaiset yhteiskunnat eriaikoina ovat suhteutuneen kysymykseen ateismi/teismi lainsäädännönkin tasolla monella eri tavalla. Joten vertaaminen niiden kesken ei ole yksioikoinen tehtävä, niinkuin ei ateismin vaikutusalan ja vuorovaikutuksien määrittäminen muutenkaan ole.
Kun puhutaan esim. ateismin juridisesta asemasta on meidän myös siinä tehtävä selväksi se, mistä historiallisesta ajanjaksosta on kyse. Ja millaista yhteiskunnallista filosofiaan on ko. yhteiskunnassa sovellettu.
Kysyä voidaan myös esim, kummat uusivat enemmän vankeuteen johtavia rikoksia ateistit vai teistit? Ja mikä on se selittävä tekijä, joka asiasta voidaan mahdollisesti havaita? Asia on kaikenkaikkiaan monimuotoinen ilmiö, joka on erilainen erilaisissa yhteiskunnissa eri aikoina.