Missäpäin maailmaa on tarvittu supisuomalaisia pollerakuunoita n. 1646 vuonna Kustaa Adolfin kuoltua Lutzenissa tätä ennen. Ei oikein istu tarinoihin hakkapeliitoista nämä pollerakuunat.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rakuuna_(sotilas)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_II_Aadolf#Kolmikymmenvuotinen_sota
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rakuuna_(sotilas)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_II_Aadolf#Kolmikymmenvuotinen_sota
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kuinka polle saatiin kovaa laukkaa syöksymään Frizien päälle?
http://www.elvijapaulilappalaisensukuseura.fi/historiaa/html/ruotsin_armeijan_taktikka_ja_a.html
Käyttöön otettiin puolalaisten aikoinaan mongoleilta omaksuma raju rynnäkkö, jossa myös hevonen toimi taisteluvälineenä ja vihollisen kanssa käytiin käsikähmään teräasein.
loppui 1648. Suomalainen ratsuväki osallistui viimeisinä sotavuosina mm. Prahan valtaukseen.
Käytettiinkö noihin aikoihin pollerakuunoita vanhaa vainolaista vastaan. Mikä oli tilanne Venäjän rajalla Viipurin suunnalla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruptuurisota
mm. Karjalan ratsurykmentti. Se ei juuri ollut Saksassa mukana.
1640 Palveluksessa oli 824 savolaista, joista yksi pataljoona Väinänsuussa, ja toinen Saksassa Driesenissä.
Ratsuväki oli Sleesissa ja lienee ollut toisessa Leipzigin taistelussa 1641.
1642 Saksaan lähti Alexander Gordonin skvadroona, jossa kahdessa komppaniassa savolaisia oli 203 miestä.
Savon jalkavakeä järjestettiin uudelleen. 304 karkuria, joista 70 kuopiolaisia, 41 pieksämäkeläistä, 37 sääminkiläistä.
1644 Rakuunarykmentti Itä-Suomesta, rykmentin everstiluutnantti Albreht Ridder, majamesteri kapteeni Philip Sass.
1645 Savosta rakuunakomppaniassa 73 miestä. Iisalmi 18, Sulkava 14, Puumala 10.
Ratsuväki lähetettiin Ruotsiin Tanskan sotaan, jota johti sotamarsalkka Kustaa Horn.
1648 Neljä savolaiskomppaniaa vartioi Mindeniä Weserin varrella ja toiset neljä Drieseniä Taka-Pommerissa.
Viipurin ratsurykmentti siirrettiin Saksaan.
Westfalenin rauha.
1649 Savolainen jalkaväki pääsi kotiin.
1650 Ratsuväki kotiutettiin.
http://hannutaanio.lausas.org/text/sotavaki.html
Mitä tapahtui itärajallamme kun mennään ajassa taakasepäin 1555 vuoteen, viitekehys?
Luikkivatko suomalaiset metsiin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_Venäjän_sota
Vuonna 1471 novgorodilaiset kärsivät tappion Moskovan ruhtinaskunnan joukoille Šelonjoella käydyssä taistelussa, ja vuonna 1478 kaupunki alueineen liitettiin Moskovan Venäjään. 1480–1490-luvuilla kaupungin vastarinnan nujertamiseksi sieltä karkotettiin noin 7 000 pajaria, pappia ja kauppiasta, joiden tilalle tuotiin moskovalaisia lääninherroja ja uudisasukkaita.
Kuinka suuri osa Kustaa Adolfin armeijasta oli tykistöä?
Breitenfeldin taistelussa ruotsalaisilla oli tuplasti enemmän tykkejä edessä kuin saksalaisilla. Satakunnan tykistörykmentti oli etulinjassa.
"Satakunnan tykistörykmentti oli etulinjassa."
Ei ollut sellaista rykmenttiä edes olemassa.
Vuonna 1618 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf antoi käskyn Karjalan TykistöRykmentin perustamisesta.
"Käyttöön otettiin puolalaisten aikoinaan mongoleilta omaksuma raju rynnäkkö, jossa myös hevonen toimi taisteluvälineenä ja vihollisen kanssa käytiin käsikähmään teräasein."
Mongoolien taktiikka luonnollisesti sopi hyvin suomalaisille, sillä ovathan mongoolit suomalaisten sukulaiskansa.
Suomalaiset eivät ole mongolien sukulaiskansaa sen enempää kuin muutkaan eurooppalaiset.
Raju päällekäyminen opittiin kovan läksyn kautta puolalaiselta "siipiratsuväeltä" eli "enkelihusaareilta". He käyttivät siipien muotoisia viittoja,jotka täydessä laukassa havisivat kuin siivet.
Suomalaisilla on Euroopan kansoista eniten mongooliperimää, mikä on luonnollista, koska suomalaiset eivät ole kaukaasialaisia, vaan uralilainen kansa.
Suomalaiset herättivät kolmikymmenvuotisessa sodassa kauhua kuten mongolit keskiajalla Euroopassa.
Perimässämme voi olla hitunen mongoleiltakin,mutta olemme eurooppalainen kansa ilman mitään epäselvää.
Suomalaiset joukot olivat 30-vuotisessa sodassa melko vähäisessä roolissa muualla paitsi satusetä Topeliuksen Välskärin kertomuksissa.
Kts.esim. Jussi T. Lappalainen " Sadan vuoden sotatie". Jyväskylä 2001.
He olivat osa Ruotsin monikansallista armeijaa.
Ruotsin sotahistorioista on vaikea löytää edes mainintaa suomalaisista joukoista.
Saksalaista historioista eil öydy senkään vertaa,
"Perimässämme voi olla hitunen mongoleiltakin,mutta olemme eurooppalainen kansa ilman mitään epäselvää."
Näinhän nimenomaan ei ole:
Geenitieto avaa uuden ulottuvuuden — suomalaisilla on erityisasema alan tutkimuksessa
Suomalaisten perimä on niin ainutlaatuinen, että maailmanlaajuisissa geenitietokannoissa meidät on irrotettu kokonaan omaksi luokaksi. Tämä erikoisuus sekä hyvät terveysrekisterit ja näytekokoelmat ovat tarjonneet tutkijoille ison edun. Suomalaistutkijat ovat olleet jo vuosikymmeniä maailman kärjessä.
Geneettisissä tietokannoissa maailman väestö on jaettu kahdeksaan luokkaan: afrikkalaiset, latinot, eurooppalaiset poissulkien suomalaiset, askenaasijuutalaiset, itä-aasialaiset, suomalaiset, etelä-aasialaiset ja muut.
Siis emme ole mongooleja,vaan suomea puhuvia eurooppalaisia.
Suomalaisilla on Euroopan kansoista eniten mongooliperimää.
Geneettisissä tietokannoissa maailman väestö on jaettu kahdeksaan luokkaan: afrikkalaiset, latinot, eurooppalaiset poissulkien suomalaiset, askenaasijuutalaiset, itä-aasialaiset, suomalaiset, etelä-aasialaiset ja muut.
Rakuunat ovat ratsastavia kiväärimiehiä, jotka normaalisti taistelevat jalkautuneina. Hakkapeliitat olivat taktiikaltaan lähinnä husaareja eli ratsain taistelevia miekkamiehiä. Tosin heillä oli myös pistoolit.
Rakuunoiden koulutus oli helpompaa ja nopeampaa, koska hevosia ei käytetty taistelussa ja joukkojen perustaminen ja huolto oli halvempaa, koska hevosten ei tarvinnut olla varsinaisesti sotahevosia, vaan huonommatkin, tavalliset hevoset kelpasivat.
https://ifunny.co/picture/hakkapeliitta-finnish-hakkapeliitat-hakkapeliitta-were-finnish-light-ava-ry-employed-Y5ZCSdMe4
Ilmiselviä muskettisotureita!
Niitä juuri!
Jostain syystä muskettisoturit esitetään historiallisisa romaaneissa ja elokuvissa suurina miekkamiehinä,kun he nimenomaan olivat jalkautuneita pyssymiehiä.
Siis Dumas'n romaanisarjassa. Siinä he kuuluvat Ranskan kuninkaan henkikaartiin, joka oli luonnollisesti perehtynyt kaikkiin aseisiin, vaikka pääase musketti edustikin sen ajan huipputekniikkaa. Miekka oli tärkeä ase 1800-luvun puoliväliin asti, jolloin keksittiin rullarevolveri ja takaaladattava makasiinikivääri, eivätkä sotilaat enää tarvinneet kylmää asetta tyhjennettyään kerran laukeavan tuliaseensa.
Kunka paljon tykistöä 1600 luvun armeijat käyttivät?
Kustulla oli parhaina päivinä vain 50 tykkiä, sitten oli muskettisoturien satulapiiskat.
Pitkäpiippuinen musketti korvasi aiemmin käytössä olleen hakapyssyn. Musketin kuula pystyi lävistämään jopa metallilevyn, mutta itse ase oli painava ja kömpelö käyttää.
Musketti painoi 7–9 kiloa, minkä vuoksi sen piippu piti ammuttaessa asettaa haaratukeen. Kokenut musketööri pystyi laukaisemaan ja lataamaan aseensa uudelleen 30–60 sekunnissa.
Musketin kaliiperi oli vielä1600-luvulla 20 mm eli sama kuin nykyisin kevyimmällä tykillä.
Laukaistessa se potkaisi niin rajusti, että miehet kovassakin taistelussa huusivat päällikölleen,ettei Jeesuksen nimessä käskisi ampua kolmatta kertaa peräkkäin lyhyessä ajassa.
Lisäksi epätasaisesti palava mustaruuti poltti miesten kasvot pakanamaan kartan kaltaisiksi.