Kiusa se on pienikin kiusa

ja vahingonilohan on se vilpittömin ilo.

Vuorotyömiehen näkemys. Näin kellon ympäri työtä tekevänä tehdasmiehenä, pienipalkkaisena mutta rehellisenä ja vaatimattomana työmiehenä nielin oluenmyynnin rajoituksen aamuyhdeksään. Että väliäkö tolla? Aamuseitsemältä kun töistä pääsi niin aamusta ajoi ennenmuinoin kaupungille kauppaan, osti päivän ruuat ja illaksi olutta. Sitten työmiehelle sanottiin, että olutta saa vasta aamuyhdeksältä. No, ei siinä mitään; ostetaan kotimatkalla aamupalat kaupasta, ajetaan erämaahan, nukutaan ja ajetaan uudestaan kylille sitten päivällä ostamaan iltaoluet. Sama määrä kaljaa kuin olisin ostanut aamulla mutta bonuksena bensaa palaa. No, ei siinä mitään. Ehkä alkoholismi vähenee kun spurgut saavat vasta yhdeksältä aamiaisensa. Pysyypähän kauppa aamuseitsemältä siistimpänä.

Mutta mitä nyt työmiehelle taas ollaan tekemässä? Jos iltaseitsemältä pääsee töistä ja kotimatkalla ajattelen, että otanpa muutamat saunakaljat tuosta matkan varrelta kun huomenna tarvitsee vasta yövuoroon mennä? No, nyt halutaan jotta oluenmyynti loppuu jo klo 18. Helvetti baariinko tuosta täytyy mennä? Hypätä taksiin ja saunoa Haikkoon kartanossa jos sen kaljan haluaa? Tai lähteä osteleen pimeää pulloa? Eihän tuossakaan ole järjen häivää. Kyllä spurkut juomansa hankkivat vaikka lopetetaan normaaleille ihmisille se kaljanmyynti kaupassa vaikka klo 13.

Kyllä minä pointin ymmärrän; kansa juo liikaa ja jotain pitäisi tehdä. Mutta ei minusta tälläinen kiusanteko mitään ylempää tarkoitusperää palvele. Kiusantekoa suorastaan.

Mikä lienee kommunistien näkemys millainen tämän maan alkoholipolitiikka pitäisi olla? Onko skp:llä näkemystä asiasta?