Denis Halliday työskenteli henkilöstöhallinnon apulaispääsihteerinä vuosina 1994–1997. Seuraavan vuoden hän työskenteli YK:n ihmisoikeuskoordinaattorina Irakissa. Hän erosi kaikkiaan 30-vuotisen YK-virkauransa jälkeen vastalauseena Irakille asetetuille talouspakotteille, joita hän piti kansanmurhana.
Vuonna 2003 Halliday sai kansainvälisen Gandhi-rauhanpalkinnon työstään huomion kiinnittämiseksi irakilaisten kärsimyksiin.
Halliday toteaa Naton olevan "pelkästään kielteinen voima" esipuheessaan kanadalaisen geopoliittisen analyytikon Mahdi Darius Nazemroayan kirjaan "The Globalization of NATO" (Naton muutos maailmanlaajuiseksi voimaksi). Hänen mukaansa se on muuttunut alkuperäisestä sodanjälkeisestä liitosta "hirviömäiseksi, maailmanlaajuiseksi sotavoimaksi", joka kypsän ja sivistyneen dialogin ja yhteistyön sijaan uhkaa sotatoimilla Iranin kaltaisia itsenäisiä valtioita. Halliday jyrisee, että "Natossa ja sen johtajistossa ei ole mitään kypsää tai sivistynyttä".
Hänen mukaansa Naton ei voida enää koskaan luottaa suorittavan aitoa humanitaarista väliintuloa, siinä missä YK:sta on tullut tehoton rauhanturvaaja. Halliday katsoo, ettei Natolla myöskään ole objektiivista suhtautumista esimerkiksi Palestiinan tilanteeseen, jossa siviilit kärsivät Israelin miehityksestä ja ihmisoikeusrikkomuksista.
Hallidayn näkemys on, ettei Natolla ole minkäänlaista mielenkiintoa dialogiin ja rauhanomaisiin ratkaisuihin – viime kädessä taloudellisista intresseistä johtuen:
"Sota on kaikkein tuottoisinta liiketoimintaa. Sota-aseteollisuus pitää kokonaisia valtiontalouksia pinnalla. Rauha syrjäyttäisi Naton laajamittaisesta ja palkitsevasta tappobisneksestä."
Halliday varoittaa, että Naton pyrkimys laajentua Aasiaan ja saartaa Venäjä, Kiina ja muita valtioita voi olla kohtalokasta miljardeille ihmisille. Yhdistyessään kehittyvään aseistukseen, kyberteknologiaan ja "lennokkien murhaavaan kyvykkyyteen" Naton laajentumiskehitys voi myös kärjistää eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskon vastakkainasettelua.
http://nwohavaintoja.blogspot.fi/2012/10/entinen-yk-virkamies-nato-pitaisi.html
Vuonna 2003 Halliday sai kansainvälisen Gandhi-rauhanpalkinnon työstään huomion kiinnittämiseksi irakilaisten kärsimyksiin.
Halliday toteaa Naton olevan "pelkästään kielteinen voima" esipuheessaan kanadalaisen geopoliittisen analyytikon Mahdi Darius Nazemroayan kirjaan "The Globalization of NATO" (Naton muutos maailmanlaajuiseksi voimaksi). Hänen mukaansa se on muuttunut alkuperäisestä sodanjälkeisestä liitosta "hirviömäiseksi, maailmanlaajuiseksi sotavoimaksi", joka kypsän ja sivistyneen dialogin ja yhteistyön sijaan uhkaa sotatoimilla Iranin kaltaisia itsenäisiä valtioita. Halliday jyrisee, että "Natossa ja sen johtajistossa ei ole mitään kypsää tai sivistynyttä".
Hänen mukaansa Naton ei voida enää koskaan luottaa suorittavan aitoa humanitaarista väliintuloa, siinä missä YK:sta on tullut tehoton rauhanturvaaja. Halliday katsoo, ettei Natolla myöskään ole objektiivista suhtautumista esimerkiksi Palestiinan tilanteeseen, jossa siviilit kärsivät Israelin miehityksestä ja ihmisoikeusrikkomuksista.
Hallidayn näkemys on, ettei Natolla ole minkäänlaista mielenkiintoa dialogiin ja rauhanomaisiin ratkaisuihin – viime kädessä taloudellisista intresseistä johtuen:
"Sota on kaikkein tuottoisinta liiketoimintaa. Sota-aseteollisuus pitää kokonaisia valtiontalouksia pinnalla. Rauha syrjäyttäisi Naton laajamittaisesta ja palkitsevasta tappobisneksestä."
Halliday varoittaa, että Naton pyrkimys laajentua Aasiaan ja saartaa Venäjä, Kiina ja muita valtioita voi olla kohtalokasta miljardeille ihmisille. Yhdistyessään kehittyvään aseistukseen, kyberteknologiaan ja "lennokkien murhaavaan kyvykkyyteen" Naton laajentumiskehitys voi myös kärjistää eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskon vastakkainasettelua.
http://nwohavaintoja.blogspot.fi/2012/10/entinen-yk-virkamies-nato-pitaisi.html
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvä asiapitoinen ketjun aloitus. Halliday ei ollut yksin tuon Irakin talouspakotteiden vastustaja. Osama Bin Laden joka oli tähänasti ollut USAn liittolainen vaati nimenomaan Irakin talouspakotteiden purkamista, koska piti sitä kansanmurhana.
(Irakin lapsikuolleisuus nousi 3000sta vuodessa, 60000een, eli kaksikymmenkertaistui.) Kun Yhdysvallat ei suostunut purkuun kääntyi Osama Bin Laden heitä vastaan, ja siitä herkusta saimmekin nauttia sitten liki 20 vuotta.
Sota-aseteollisuus pitää joitakin valtiontalouksia pinnalla, mutta 75% kansainvälisestä asekaupasta hoitaa USA. Heille se on elintärkeä toimiala, muiden Venäjän, Ranskan, Englannin ja Saksan asevienti on mukava lisä, muttei enää kymmeniin vuosiin oleeliinen osa kansantaloutta.
Itsekin pidän NATOa sotaa lietsovana kauppaorganisaationa, Johan heidän säännöiissään om mainittu kuinka suuri osuus bruttokansantuotteestaan jokaisen jäsenvaltion on käytettävä NATO yhteensopivien aseiden hankintaan.
NATOn laajentumispyrkimys on tavallista markkina-alue laajentumista. Jokainen jäsenvaltiohan on tuleva pitkäaikainen asiakas.Siksi NATO myös aktiivisesti luo kriisejä, jotta heidän olemassaolonsa nähtäisiin tärkeäksi.
Tämä sota on myös taistelua ihmisten mielipiteen muokkauksesta niinpä tiettyjen sivustojen olemassaoloa ei myönnetä ja jopa sensuroidaan. Kansalaismedioita löytyy ja niitäpitää viitsiä vaan hakea. Aloituksen linkistä monia asia on tapahtunut joten trollit ovat ajan tasalla myös.