*Mutta, missä maininta JÄRJETTÖMÄSTÄ YLINOPEUDESTA? TVssä näytetty haveri-animaatio on totuudenvastainen. Niin kauan kuin keula aaltoa ottaessaan on vedenpinnalla ei ole vaaraa. TS. animaatiossa nopeus on säällinen, nätisti aaltoja vastaanottava ja silti visiiri tipahtaa? Laiva ei käyttäydy täysillä ajettaessa vasta-aallokkoon animaatiossa kuvatulla tavalla. EI!.*
"Asiantuntijat: Estonia osoitti, mitä voi pahimmillaan tapahtua
Estonia-turmasta on tänään tiistaina kulunut päivälleen kymmenen vuotta, ja tuona aikana matkustaja-autolauttojen vaatimukset, tekniikka ja miehistöjen koulutus ovat muuttuneet.
Esimerkiksi lauttojen rakenteita on vahvistettu, ja alusten on nyt kestettävä aiempaa enemmän vettä autokannellaan.
Pelastuslauttoja ja -liivejä on uusittu, ja laivojen kykyä auttaa mereen joutuneita on kohennettu. Miehistötkin ovat koulutetumpia.
Karilleajo ja laivan evakuointi ovat yhä matkustajalauttojen suurimmat riskit, sanoo laivanrakennustekniikan professori Petri Varsta. "Kun matkustajia on jopa tuhansia, yön pimeydessä ja kovassa kelissä, siinä on haastetta kylliksi."
Virolainen matkustaja-autolautta Estonia upposi matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Laivalla oli 989 matkustajaa ja miehistön jäsentä. Heistä pelastui 137.
Itsekin Estonialta pelastunut ruotsalainen kansanedustaja Kent Härstedt näkee kansainvälisen tutkimuskomission raportissa parikymmentä arveluttavaa kohtaa. Hän korostaa kuitenkin, ettei usko salaliittoteorioihin.
*Ruotsin hallitus kieltäytyi kolme vuotta sitten uusista tutkimuksista, koska sen mielestä ei ollut tullut esiin uusia, merkittäviä tietoja. Härstedtin mielestä päätökseen vaikutti Suomen ja Viron haluttomuus.*
Lisää aiheesta tiistain Helsingin Sanomissa.
Helsingin Sanomat
[email protected] "
"Asiantuntijat: Estonia osoitti, mitä voi pahimmillaan tapahtua
Estonia-turmasta on tänään tiistaina kulunut päivälleen kymmenen vuotta, ja tuona aikana matkustaja-autolauttojen vaatimukset, tekniikka ja miehistöjen koulutus ovat muuttuneet.
Esimerkiksi lauttojen rakenteita on vahvistettu, ja alusten on nyt kestettävä aiempaa enemmän vettä autokannellaan.
Pelastuslauttoja ja -liivejä on uusittu, ja laivojen kykyä auttaa mereen joutuneita on kohennettu. Miehistötkin ovat koulutetumpia.
Karilleajo ja laivan evakuointi ovat yhä matkustajalauttojen suurimmat riskit, sanoo laivanrakennustekniikan professori Petri Varsta. "Kun matkustajia on jopa tuhansia, yön pimeydessä ja kovassa kelissä, siinä on haastetta kylliksi."
Virolainen matkustaja-autolautta Estonia upposi matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Laivalla oli 989 matkustajaa ja miehistön jäsentä. Heistä pelastui 137.
Itsekin Estonialta pelastunut ruotsalainen kansanedustaja Kent Härstedt näkee kansainvälisen tutkimuskomission raportissa parikymmentä arveluttavaa kohtaa. Hän korostaa kuitenkin, ettei usko salaliittoteorioihin.
*Ruotsin hallitus kieltäytyi kolme vuotta sitten uusista tutkimuksista, koska sen mielestä ei ollut tullut esiin uusia, merkittäviä tietoja. Härstedtin mielestä päätökseen vaikutti Suomen ja Viron haluttomuus.*
Lisää aiheesta tiistain Helsingin Sanomissa.
Helsingin Sanomat
[email protected] "
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sotalaiva:
http://www.marine.nl/images/pr 22_m-fregat_tcm10-4340.jpg
.. ja miten sellainen toimii aallokossa:
http://www.usswaddell.com/ship_pictures/storm2.jpg
http://www.photoworld.ca/assorted_pictures_photos_diversifier.htm
Matkustajalaiva:
http://www.simplonpc.co.uk/PandOCardsJPEGS/Princess_Italia-Storm-01.jpg
Viking Sally (Estonia) LAUTTA:
http://www.vasabatarna.se/wasaking/vsally/vsally11.jpg
http://www.vasabatarna.se/wasaking/vsally/vsally4.jpg
Ei kuuloonkaan, että kestäisi kovaa merenkäyntiä vasta-aallokossa täydellä koneteholla.
Tämä on hyvä kuva mittasuhteista ja ..
http://www.williwaw.com/2002-FEB.jpg
.. kertoo myös MITEN laiva kulkee aallokossa - aaltoa alas ja seuraavaa ylös, mutta näin tapahtuu VAIN kun nopeus pidetään sopivan hitaana. Jos nopeus on riittävä niin aaltoa alas tullessaan se yksinkertaisesti törmää koko massallaan vastaan tulevaan aaltoon ja SUKELTAA siihen. Vesimassat ovat silloin keulakannella ja samalla laiva nousee em. vesimassojen alta jolloin keularakenteet repeytyvät irti. *Mistä VOIMASTA on kysymys kun muutama tuhat tonnia laivaa pysähtyy parinkymmenen solmun nopeudesta aaltoon?*
Siinä on turha kurkistella kuinka 'haperoilla' kiinnityspulteilla visiiri on kiinni. Irti se lähtee muutaman rysäyksen jälkeen vaikka olisi hitsattu kauttaaltaan kiinni - LENNOSTA.
*SYNTIPUKIT ONNETTOMUUTEN OLIVAT BRYKÄLLÄ!*
Estonian keula on soveltumaton kovaan merenkäyntiin.
Viking Sally (Estonia) LAUTTA:
http://www.vasabatarna.se/wasaking/vsally/vsally11.jpg
http://www.vasabatarna.se/wasaking/vsally/vsally4.jpg
MatkustajaLAIVA
http://www.webb-institute.edu/ewiggins/ME1/westerdam.jpg
Erinomainen keularakenne kovaan merenkäyntiin:
http://www.webb-institute.edu/ewiggins/ME1/RORO2.jpg
merellä työskenneltyäni ja erilaisia aluksia ajaneena kauheissakin olosuhteissa yhdyn täysin näkemykseesi siitä, että brykällä on tosiaan telegrammi eli kahvat, joilla nopeus säädetään vastaaviin olosuhteisiin. Sen käyttö, eli nopeuden hiljentäminen, on vain useinkin vahtiperämiehille ylitsepääsemätön este. Se on asetettu useinkin ikäänkuin pyhäksi lehmäksi, johon ainoastaan päälliköllä olisi oikeus koskea.
Eihän päällikkökään sentään 24 tuntia pysty alvariinsa valvomaan navigointia ja alaistensa tekemisiä. Voithan vaikkapa käydä katselemassa satamissa (jolleivät jo suljettuja) noita valtamerialusten keulien sisäänpainuneita "pantteja", jolloin saat hyvän kuvan meren voimasta ja huonosti siihen sopeutetusta nopeudesta. Usein esim. saavutetaan parempi matkanopeus tiputtamalla vauhtia, kuin jääräpäisesti ryskyttämällä kohti merenkäyntiä.
Ja sitten on sellainenkin keino, että muuttaa kurssia sopivammaksi. Ne oppii vain kantapään kautta nuo konstit, mutta järjen käyttö ei ole tosiaan kielletty. Se, joka kulloinkin on siellä sillalla vahtipäällikkönä on vastuussa aluksen turvallisuudesta, vaikka toimisikin päällikön "pysyväismääräysten" mukaisesti. Onneksi tuollaisista kummajaisista, kuten "pysyväismääräysten" noudattamisesta on jo järjen voitoksi luovuttu suurimmassa osin maailman kauppalaivastoa.
Siis loppukaneettina voisin sanoa, että mielestäni suurin syy onnettomuuteen oli liian suuri tilannenopeus, joka sitten muiden syiden kanssa kasautumalla aiheutti ns. Murphyn-lain mukaisesti tragedian.
Vielä kun lisäisi sen, että Suomenlahden aallot ovat erityisen 'teräviä', ts. korkeita, mutta lyhyitä. Eron huomaa heti, kun menee Atlantille.
Tuli mieleeni juttu: Juttelin parisen vuotta sitten Rauma-luokan kansivahdin kanssa Kauppatorilla. Kaveri kertoi, että oli vähän mopo karannut käsistä myrskyssä. Ohjusvene oli mennyt 'kymppi kahvoilla' vasta-aallokkon niin, että koko vene oli lentänyt ilmassa tovin. Kysymyksessä on kuitenkin uppoumaltaan 248 tonninen sota-alus...
(http://www.williwaw.com/2002-FEB.jpg)
http://personal.inet.fi/private/adaptech/2002-FEB.jpg
Tässä merenkäyntiä laivaan suhteutettuna.
Aivan selvä marsilaisten ja vapaamuurareiden salaliitto.