Vuonna 1938 silloinen paras poliittinen ja taloudellinen johto saattoi isänmaamme, euroopan ja koko maailman sotaan!
Mahtaisikohan tämänhetken vastaavalta parhainmistolta löytyä riittävästi järkeä rauhan säilyttämiseen??
Mahtaisikohan tämänhetken vastaavalta parhainmistolta löytyä riittävästi järkeä rauhan säilyttämiseen??
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin, ja mitä tapahtui täsmälleen sata vuotta sitten? Venäjän keisarikunta, josta rauhanomaisissa oloissa olisi tullut Euroopan, ehkä koko maailmankin mahtavin valtio v:een 1950 mennessä, kuten tuohon aikaan monet ennustivat, tuhosi itsensä menemällä mukaan eurooppalaiseen suursotaan Serbiaa puolustaakseen. Mutta varsinaisesti Venäjä vuodatti verensä kuiviin merivaltojen eli Ranskan ja Englannin edestä taistellessaan luonnollista geopoliittista liittolaistaan Saksaa vastaan. Sama toistui mutatis mutandis toisessa maailmansodassa Hitlerin hyökättyä Venäjälle. Silloin Neuvostoliitto kuitenkin sai voiton ja piti sen hedelmät itsellään aina hajoamiseensa eli 1900-luvun lopun suurimpaan geopoliittiseen katastrofiin saakka.
Itä lopetti kylmän sodan, länsi ei koskaan. Parhaillaan yrittävät merivallat kääntää Saksaa ja Venäjää Ukrainan tilanteen varjolla toisiaan vastaan, jotta viime vuosina jo muodostumassa ollut Berliini-Moskova-akseli murtuisi alkutekijöihinsä. Mutta onnistuuko atlanttinen imperiumi pyrkimyksessään, vai voittaako Saksassa terve järki ja tietoisuus omista intresseistä, jotka ovat toiset kuin USA-NATO:n? Kai Merkel ymmärtää realiteetit? Venäjä on Saksan tärkein kauppakumppani ja energian toimittaja. Myös koko Euroopan ja Venäjän välisen kaupan arvo on 12-kertainen Euroopan ja USA:n väliseen kauppaan verrattuna. USA tekee kaikkensa, jotta NATO- ja EU-maat osallistuisivat Venäjän vastaisiin pakotteisiin omien etujensa vastaisesti kuin nöyrät puudelit, jotta Euroopan ja Venäjän - luonnollisten kumppanien - välille syntyisi mahdollisimman leveä railo. Sillä USA:n painajainen on Euraasia, uusi maailmanmahti Lissabonista Vladivostokiin.
Venäjä halajaa yhteistyötä Manner-Euroopan maiden kanssa tasavertaisuuden pohjalta. USA kohtelee Eurooppaa kuin miehitysvalta siirtomaitaan, ja sehän tilanteen olemus onkin. Sekä EU:n että USA:n poliittinen luokka marssii kuitenkin eri tahdissa hallintoalamaistensa eli tavallisten ihmisten kanssa. Mielipidetutkimusten mukaan vain pieni osa länsimaiden kansalaisista kannattaa Venäjän-vastaisia toimia Ukrainan kriisin takia. Ei edes lännen valtamedian valtaisa russofobinen propagandasota ja Putinin demonisoiminen ole kyennyt kääntämään useimpien päätä asiassa.