Lemmikistä stressiä

Veikkaan nenäpunkkeja, käy ihmeessä eläinlääkärillä!

Hei,
Toivottavasti chinchillasi voi jo paremmin :)

Mutta jos oireita vielä on, niin soita vaikka eläinlääkärille aluksi ja selitä oireista, he kyllä kertovat jos on syytä olla huolissaan. Minun on hiukan hankala diagnosoida chinchillaasi, sillä en aivan ymmärtänyt kaikkia oireita, mutta minun mielestä ei vaikuttanut vakavalta, mutta suosittelen ottamaan yhteyttä eläinlääkäriin ja käy,ään tarkistuksella niin saat mielenrauhan ainakin ja mahdollisesti vaivakin selviää, jos sellainen on.

Ja ps. Ei ne eläinlääkärillä sitä armonpiikkiä ihan heti ehdota, sillä minunkin chinchillalla murtui kerran jalka ja sekin voitiin hoitaa muuten (sain itse valita kolmesta hoitomuodosta, joita olivat amputaatio, leikkaus/ lastoitus sekä luutuminen uudelleen) ja valitsin luutumisen itsestään sekä särkylääkkeet ja chilla parani sekä eli hyvän elämän :) älä siis pelkää armonpiikkiä, minäkin olen eläinteni kanssa käynyt ties minkä syyn takia eläinlääkärissä (varmaan ainakin 20 kertaa eri oireiden yms hätätapausten) ja vain kerran on ehdotettu lopettamista, mutta kieltäydyin ja myös kyseinen eläin sai elää vielä puoli vuotta eli vaikka mitä eläinlääkärit sanovat niin sinulla on aina omistajana viime kädessä oikeus päättää mikä on omalla lemmikillesi parhaaksi :)

Matka on kyllä kovin pitkä, mutta uskon, että teistä molemmista on siihen. Kannattaa ehdottomasti viedä eläinlääkärille, kun sää on suotuisa, laita viltti vaikka häkin/kattokopan päälle ja juttele sille koko matkan ajan. Olet sille hyvin iso turvan tuoja ja ansiostasi se varmasti selviäisi koko matkan. Itse vietiin kissamme liian myöhään, vaikka oireita nähtiin jo kauan ennen kuin todettiin syöpä, ei vaan osattu sanoa mistä johtuu. Mitä nopeammin menet, niin sitä isompi mahdollisuus, että se elääkin paljon pidempään ja paranee siitä mikä sitä nyt vaivaa.

Tosi paljon voimia sinulle! tiedän miten stressaavaa oman lemmikin terveyden huolehtiminen ja kuoleman ajatteleminen on! :(

Vaikka n. 10 päivän päästä sain näitä apuja, kiitän suuresti.

Meille tuli viime viikolla italialainen, koska koulussani on sellainen "School Exchange" - viikko, niin huomasin perjantaina sitten chinchillan vatsassa olevan pyöreitä, karvattomia kohtia, jotka olivat vähän punaiset. Sillä on ehkä tullut italialaisen mukana ehkä sieni-infektio siihen, se on stressannut paljon, tai sitä sattuu vatsaan ja se puree siksi vatsan kohdalta turkkia pois.

Muuten Chin-Chin syö normaalisti, rakastaa auringonkukansiemeniä ja litistettyjä herneita, kun annan sille silloin tällöin niitä Chin-Chinille. Tänään oli omassa mökissänsä keksipäivään asti, mikä sai äidinkin viimeinkin huolestumaan siitä. Koska sen turkin kunto on nyt selityksenä, menemme Joensuun Kivuttomaan ensiviikon maanantaina, missä sitten ammattilainen tutkii Chin-Chinin perusteellisesti.

Mutta minulle on herännyt kysymyksiä tässä matken varrella, koska nyt on varattu aika eläinlääkärille, joka on ennenkin hoitanut chincihlloja:

- Mihin kohtaan chinchilloilla laitetaan piikki, kun se rauhoitetaan? Vai käytetäänkö sellaista kaasuamaskia, kuten ihmisillekin tehdään ennen leikkausta? https://www.youtube.com/watch?v=7pvlqxU3HJ8 tässä yhdysvaltalaisessa videossa tehdään sillä tavalla, ja mielestäni se olisi ehkä kivuttovampi kuin neula.

- Miten chinchilla on nukutuksen jälkeen? Siis, kun se herää ja kaikki tutkimukset on tehty? Joudunko jo ottamaan varalta parafiiniöljyä ja ananasmehua, jos sille iskee ummetus sen jälkeen?

- Olin hankkinut Chin-Chinin Joensuusta, eli 70 km päästä Kiteeltä. Se tuli meille pahvilaatikon kanssa, ei missään kuljetuskopissa, ja se oli arka muutaman päivän. Nyt minulla on kantokoppi matkaa varten, mutta miten pahasti ne ottavat matkustamisen ensimmäisellä kerralla? Alkaisiko Chin-Chin haukkumaan tai tekemään sitä äänekästä ääntä tai alkaisiko se pudottamaan karvaa?


---

Kiitän vastauksista, ja toivon myös teillekin kaikkea hyvää lemmikkienne kanssa!

Rauhoitetaanko se? Yleensä nukutus on jyrsijöille niin vaarallista, että niitä ei pahemmin rauhoiteta jos ei ole ihan pakko (esim. leikkaus). jos se rauhoitetaan, niin todennäköisesti piikillä. Jos sen pistää oikein, se vain nipistää. Maskin kanssa on ymmärtääkseni aika vaikea arvioida nukutusaineen määrää, ja se on aika vaikea saada pysymään paikoillaan.

Mut mulla ei sinänsä ole mitään kokemusta chinchuista, joten muuhun en osaa sanoa mitään.

Aloitin jo anasmehun anniskelun Chin-Chinille, jos sille sattaisi tulla ummetusta, yms. sen eläinlääkärikeikan jälkeen. No, se otti ihan kunnolla ruiskeesta kiinni ja veti sen kokonaan suuhunsa. Huomasin onneksi, että hampaat olivat oranssit, eli oikeanväriset chinchillalle.

Mutta sitten halusin antaa sille makupalan, annoin sille sellaista mustanväristä puupalan, jota se alkoi syömään. Se ei saanut siitä kunnon puraisuja ottaa, joten vähän hätäännyin ja vaihdoin sen litistettyyn herneeseen. Se hyppäsi alalauteelle syömään, jonka jälkeen se uikahti, kuin sitä sattuisi.

Vielä neljä päivää pitää odottaa. Toivon oikeasti, että Chin-Chin selviää siihen asti. Onneksi menee ruoka ja vesi sekä ananasmehu mukavasti.

Chin-Chin ei ole juonut ollenkaan juomapullostaan vettä, joten olen antanut vettä ruiskeella, joka menee sillä hyvin alas. On vähän syönyt pellettejä, makupalat kelpaavat hyvin ja haluaa sekä juosta että kylpeä. On vähän arka ja haluaa olla kopissansa nukkumassa, mutta tulee silloin tällöin kerjäämään makupaloja.

Huominen jännittää kumpaakin meistä. Olen pessyt jo kantokopin ja illalla laitan sen sisälle puruja vähäsen ja heinää syötäväksi. Mukaan muutama rusina, näkkileipä ja ruiske vettä varten. On 8.15 aika, joten joudun heräämään aikaisin maanantaina, koska Joensuuhun kestää tunti ajaessa.

Nyt olin jutellut ystäväni kanssa, jonka kautta lopetin Chin-Chinin murehtimisen ja siitä stressaamisen. Chin-Chin on elänyt hyvän elämän, ja toivon ja uskon sen jatkuvan vielä maanantain jälkeenkin. Jos sille pitää antaa eutanasia, on pääasia, ettei chinchillani kärsi enää. Mutta eutanasia ei ole ainoa ratkaisu tai hoito. Ja aion pitää huolen, että Chin-Chinillä tulee olemaan mukavaa, rauhallista, iloista ja rakasta elämää. Kiitän myös teitä täällä foorumeilla tuesta ja neuvoista, en tiedä, mitä olisin tehnyt ilman tätä. Kiitos!

Huomenna aion kertoa, miten meni ja mitä kävi

Kävimme Chin-Chinin kanssa eläinlääkärillä. Oli hermostunut, kun piti olla kantokopissa ja puri ristikko-ovea. Rauhoittelin sitä ja juttelin sille koko matkan ajan.

Päästyämme eläinlääkärille menin huonon olon takia pois, olin niin peloissani sen puolesta. Kymmenen minuutin päästä tutkinta oli tehty, ja Chin-Chinillä oli vain turkin pureminen ongelmana. Ei ollut suolistossa tai hampaissa mitään vikaa. Hammaspiikkejä löytyi vasemma,ta puolelta, mutta ne ovat liian olemattomia, että riski nukutukseen otettaisiin.

Nyt chinchillani on väsynyt ja nukkuu kopissaan. Sai hoidoksi papaijatabletteja ja kissan oraaliliuosta kipulääkkeeksi, jotta turkin pureminen loppuisi.

Kiitos kaikille tuesta ja muusta kivasta ja mukavasta. Minä ja Chin-Chin olemme nyt erittäin iloisia, vaikka reissu olikin kummallekin aikamoinen koetus. Pääasia, että saatiin selville, mikä Chin-Chiniä vaivaa.

Kiitos vielä kerran!

Viimeinen päivä antaa Chin-Chinille oraaliliuosta. Ei vieläkään ole juonut pullosta vettä, olemme antaneet sille ruiskeella vettä. Muuten syö kunnolla. Mikäköhän ratkaisuksi?