ADRESSI: Yliopistollinen eläinsairaala...

Viikkiin ei rakenneta hevossairaalaa

Yliopistollinen hevossairaala jälleen päättäjien pelinappulana

Maamme ainoan yliopistollisen hevossairaalan kohtalo on vaakalaudalla, sillä opetusministeriö ei ole antanut lupaa hevossairaalan rakentamiselle pieneläinsairaalan yhteyteen Viikin kampukselle. Rakentamislupa koskee vain pieneläinsairaalaa ja kliinisen eläinlääketieteen laitoksen tutkimuslaboratorioita. Karsittujen listalle joutuivat myös opetuksen kannalta välttämättömät kliinisen laitoksen luentosali, oppimiskeskus ATK-luokkineen ja seminaarihuoneet.

--

Pieneläinsairaalan rakennustyö Viikissä on alkanut valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, mutta jo yksityiskohtasuunnitteluun edennyttä hevossairaalaosaa ei voida rakentaa.

Tulevaisuuden eläinlääkärit eivät hoida hevosia ? kuka sitten ?

Kuka tulevaisuudessa hoitaa maamme nyt 60.000, ja koko ajan lisääntyvää hevosmäärää jonka sosioekonomisen merkityksen myös valtiovalta on huomannut? Mikä instanssi tulee huolehtimaan vuosittain 2500 hevosen sairaalaolosuhteita vaativasta hoidosta ja ympärivuorokautisesta päivystyksestä? Ketä maamme muut hevoseläinlääkärit konsultoivat erikoisosaamisessa? Valmistuuko kuntiin tulevaisuudessa eläinlääkäreitä jotka hoitavat pieneläimiä ja tuotantoeläimiä, eivät lainkaan hevosia? Ottaako valtiovalta kontolleen valtakunnallisen hevospäivystyksen? Voidaanko Suomessa järjestää enää kansainvälisiä hevoskilpailuja, kun arvokkaille eläimille ei voida taata asiantuntevaa akuuttia apua?

Mikäli hevossairaalaa ei rakenneta, EU-säädösten edellyttämä hevosopetus eläinlääketieteen opiskelijoille ja erikoiseläinlääkäreiksi koulutettaville loppuu Suomessa ja suomalaisten eläinlääkärien laillistuminen kokonaisuudessaan vaarantuu.

Tunnustetaanko Suomen eläinlääkäritutkintoja tämän jälkeen EU:ssa? Vai ajetaanko eläinlääkärit opiskelemaan Tarton yliopistoon? Tarttoon tulee uuden ajanmukaisen hevossairaalan yhteyteen myös uusille jäsenmaille myönnetyn EU rahan turvin rakennettava maneesi, joka meidän hevossairaalamme piirustuksista karsittiin jo heti alkumetreillä tarpeettomana, silloin kun vielä luultiin hevossairaalankin rakennettavan Viikkiin.

Yliopistollisen Eläinsairaalan Ystävät ry on kolmen viime vuoden aikana avustanut hevossairaalaa hankkimalla tehohoitoyksikön laitteita, osallistumalla gastroskopialaitteen ? erikoisvalmisteisen mahatähystyslaitteen - kustannuksiin, sekä tukemalla jatkuvasti veripankkitoimintaa. Onko laitteille tulevaisuudessa enää käyttöä?

Faktaa: Eläinlääkäripula todellisena uhkana

Eläinlääketieteellinen tiedekunta on jo usean vuoden ajan ilmaissut huolensa vallitsevasta eläinlääkäripulasta. Tiedekunta on halukas lisäämään koulutusta Viikissä, mikäli opetusministeriö hyväksyisi lääkärikoulutuksessa ehdotetun käytössä olevan lisäkoulutusrahoitusmallin myös eläinlääkärikoulutukseen. Nykyiset reilut 1600 eläinlääkäriä lähtevät aikanaan eläkkeelle, kuka korvaa heidät praktiikkaan ja kuntiin jos tulevia tutkintoja ei laillisteta? Nykyiset Hämeentiellä toimivat tilat on alun pitäen suunniteltu 25 vuosittaiselle opiskelijalle, joissa tosin opiskelee nykyään 52 opiskelijaa, Opetusministeriö karsi Viikin rakennuskustannuksista matkan varrella jo 6 milj. euroa, jolloin nykyisellekin opiskelijamäärälle uudet tilat pienentyneine bruttoneliömetreineen ovat jo valmiiksi ahtaat opiskelija- ja opettajamäärille.

Eläinlääketieteellinen tiedekunta pelinappulana

Eläinlääketieteellistä koulutusta on kohdeltu huonosti yli 30 vuotta. Ensimmäinen hajasijoitusjakso oli vuosina 1974-1983, josta seurasi virkakielto useiden vuosien ajaksi, rakennusten kunnossapidon laiminlyönti sekä laitteistokannan vanheneminen. Toinen hajasijoitusyritys oli 1992-1993, jonka tuloksena korkeakoulu liitettiin Helsingin yliopiston tiedekunnaksi ja toimintamäärärahoja leikattiin pysyvästi 6 milj. mk. Vuonna 1998 opetusministeriön ja Helsingin yliopiston välisissä tulosneuvotteluissa sovittiin eläinlääketieteellisen tiedekunnan Viikkiin siirron suunnittelutyön aloittamisesta. Kolmas hajasijoitusyritys oli 1999-2000, jolloin valtioneuvosto päätti eläinlääkärikoulutuksen jäämisestä Helsinkiin 24.2.2000. Suunnitelmat ja piirustukset olivat valmiina hevossairaalan osalta ? nyt tarpeettomina.

Ongelman ytimenä ovat lisääntyvät vuokrakulut Viikin uusissa tiloissa. Hevossairaalan puuttuvan tilavuokran rahasumma on 310 000 ? vuodessa. Suomen Hippos ry on sitoutunut maksumieheksi osaan summasta. Opetusministeriöltä ei ole luvassa lisärahoitusta, eikä liioin yliopistolta. Kuka tässä ajojahdissa on voittaja? Häviäjiä ovat yliopiston kliinisen eläinlääketieteen laitos, opiskelijat ja hevoset. Miksi taas kerran piiskataan hevosten parissa työskenteleviä ?

Voidaanko sivistysvaltiossa harjoittaa yhteen alaan suuntautuvaa ajojahtia vuosikymmenestä toiseen?

Teksti
Yliopistollisen Eläinsairaalan Ystävät ry
Leila Nurmikivi, 050 5975680, [email protected]

Lisätietoja:
Eläinlääketieteellinen tiedekunta, dekaani Hannu Saloniemi, 0400-701533, [email protected]
Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen johtaja, professori Riitta-Mari Tulamo, 050-3415750, [email protected]
Yliopistollisen eläinsairaalan johtaja, dosentti Outi Laitinen, 040-7432242 , [email protected]
Saaren yksikön johtaja, professori Terttu Katila, 040-5142956, [email protected]

Et sitten ole miettinyt miksi rahoitusta ei tule? Taustalla on kepun ajama eläinlääkintäkoulutuksen siirtäminen johonkin maaseutuyliopistoon. Hevossairaala on hyvä alku ja se voidaan tämän muuton yhteydessä hyvin siirtää vaikka Kuopioon. Koska hevoseläinten lääkintäkoulutus on edellytys laillistamiselle, muu koulutusohjelma voidaan siirtää myöhemmin.