Yrittäjä joutui ottamaan kymppitonnin lainan maksaakseen työntekijänsä äitiysloman kulut
Sari Eurén otti 10 000 euron lainan maksaakseen työntekijänsä äitiysloman kulut.
Orimattilalainen kangaskauppias Sari Eurén joutui ottamaan 10 000 euron lainan maksaakseen työntekijänsä äitiysloman kulut. Silti hän haluaa, että ihmiset tekisivät lapsia ja hoitaisivat heitä kotona mahdollisimman pitkään.
Eurén on selvästi kiusaantunut haastattelua tehtäessä.
- En halua marista, ja työntekijäni lapsi on meille kuin perheemme kolmas lapsi. Vanhempainvapaan kustannukset olivat kuitenkin 17,5 prosenttia koko vuosimyynnistämme. Se on suuri summa.
Hän myöntää, että tilanne on kiusallinen niin työnantajien kuin työntekijöiden kesken. Pienessä yrityksessä ollaan kuin samaa perhettä.
- Tämän asian oikeudenmukainen vastuunjako valtiovallan ja yritysten kesken on yksinomaan tahdon asia.
Eurén peräänkuuluttaa pitkiä vanhempainvapaita.
- Olen itse pitänyt kahden lapsen kohdalla täydet äitiyslomat ja osittain myös hoitovapaat saaden siitä ajasta verojen jälkeen alle 300 euroa kuukaudessa. Toisen lapsen kanssa loppuivat vaihtoehdot, kun työntekijä tuli raskaaksi. Jouduin viemään 2-vuotiaan lapsen päivähoitoon. Se oli katkera paikka.
Vanhempainvapaitten kustannusten jako koituu Eurénin mielestä tällä hetkellä kohtuuttomaksi pienyrittäjille ja naisvaltaisille aloille.
Lisää työnantajien piikkiin tuli viime kuun puolivälissä, kun EU-tuomioistuin linjasi, että jos palkattomalla hoitovapaalla oleva työntekijä tulee raskaaksi, hän on oikeutettu TES:in mukaiseen äitiysvapaan palkkaan. TES-sopimuksia on Suomessa noin 200.
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/03/17/yrittaja-joutui-ottamaan-kymppitonnin-lainan-maksaakseen-tyontekijansa-aitiysloman-kulut
Sari Eurén otti 10 000 euron lainan maksaakseen työntekijänsä äitiysloman kulut.
Orimattilalainen kangaskauppias Sari Eurén joutui ottamaan 10 000 euron lainan maksaakseen työntekijänsä äitiysloman kulut. Silti hän haluaa, että ihmiset tekisivät lapsia ja hoitaisivat heitä kotona mahdollisimman pitkään.
Eurén on selvästi kiusaantunut haastattelua tehtäessä.
- En halua marista, ja työntekijäni lapsi on meille kuin perheemme kolmas lapsi. Vanhempainvapaan kustannukset olivat kuitenkin 17,5 prosenttia koko vuosimyynnistämme. Se on suuri summa.
Hän myöntää, että tilanne on kiusallinen niin työnantajien kuin työntekijöiden kesken. Pienessä yrityksessä ollaan kuin samaa perhettä.
- Tämän asian oikeudenmukainen vastuunjako valtiovallan ja yritysten kesken on yksinomaan tahdon asia.
Eurén peräänkuuluttaa pitkiä vanhempainvapaita.
- Olen itse pitänyt kahden lapsen kohdalla täydet äitiyslomat ja osittain myös hoitovapaat saaden siitä ajasta verojen jälkeen alle 300 euroa kuukaudessa. Toisen lapsen kanssa loppuivat vaihtoehdot, kun työntekijä tuli raskaaksi. Jouduin viemään 2-vuotiaan lapsen päivähoitoon. Se oli katkera paikka.
Vanhempainvapaitten kustannusten jako koituu Eurénin mielestä tällä hetkellä kohtuuttomaksi pienyrittäjille ja naisvaltaisille aloille.
Lisää työnantajien piikkiin tuli viime kuun puolivälissä, kun EU-tuomioistuin linjasi, että jos palkattomalla hoitovapaalla oleva työntekijä tulee raskaaksi, hän on oikeutettu TES:in mukaiseen äitiysvapaan palkkaan. TES-sopimuksia on Suomessa noin 200.
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/03/17/yrittaja-joutui-ottamaan-kymppitonnin-lainan-maksaakseen-tyontekijansa-aitiysloman-kulut
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ruohonen-Lerner sanoi totuuden asiasta, sai lokaa niskaan.
Miksei käytä yrityken tuottoja/voittoja siihen maksamiseen, pitää jakaa niin paljon osinkoja ettei rahat riitä palkanmaksuun, se tätä päivää kapitalismissa.
http://www.ollisavela.fi/M2.html
Kysyt noin koska et halua käsittää, että maassa on paljon pieniä yrityksiä joiden toiminta on siinä rajoilla että tulot riittävät palkkoihin, mutta voittoa ei kerry. Usein yrittäjä on se, joka joutuu tinkimään omista tuloistaan silloin kun on huonot ajat. Kun sellainen firma joutuu maksaman liikevaihtoonsa nähden isoja rahoja esim. äitiysvapaista, niin käy kuten aloituksessa kerottiin, jos ei jopa tule konkkaa.
Ei järjen käytö ole kiellettyä, jos sellaista on. ...Ei sinullekaan.
Eikös hyvinä aikoina pitäisi sitten kerätä varoja huonolle ajalle, eikä syödä tuottopääomaa sitä mukaan kuin sitä tulee, puskurirahasto?
se on se yrittäjän riski..
Tähän kysymykseen hallitus voi palata jo ennen vuotta 2047. Nyt asia ei ole agendalla.
mutta,miten nykyajan nainen voi tehdä muuten lapsia ja olla töissä.
hyvin harvoilla on
varaa olla kotona ilman palkkaa ja tehdä lapsia. siihen pystyy vain ammattipurkaamot eli mamut ja kaiken yhteiskunta maksaa. on myös yh-äitejä,jotka tietoisesti tai hölmöyttään tekee lapsia ja taas me maksamme.
on myös ökyjä,joiden palkat ja eläkkeet todella sairaita ja taas käytännössä me maksamme ökyilyn tuotteissa tai muussa muodossa, aina ja aina. tätä on aivan turhaa yrittää kumota.
LASTEN KUSTANNUKSET KUULUVAT VANHEMMILLE, EI NAAPUREILLE !!!
Työssä käyvä nuori nainenkin voisi säästää palkastaan osan lapsentekoa varten, samoin tuleva isäkin!
Turha valittaa lapsenteon kalleudesta. Meillä on sentään lapsilisät ja kotihoidontuet. Sillä summalla maksaa lapsen perustarpeet hyvin.
Mutta hallitus vois vähän miettiä, kenelle ne lisät ja tuet maksetaan. Tarviiko kansanedustaja lapsilisiä ja tukia, entäs ministeri? Siis suurituloiset?
LASTEN KUSTANNUKSET KUULUVAT VANHEMMILLE, EI NAAPUREILLE !!!
JA VAIN HEILLE !!! ei naapureille eikä muille. Jos joku haluaa vapaaehtoisesti auttaa se on asia erikseen, se ei ole lainpäätös.
Jos opetellaan tekemään kersoja naapurin piikkiin, niin niistä kasvaa loisia.
Made In Finland.
Oli yrittäjäpuolison laskettu päivä eli siis päivä jolloin oli tarkoitus lähteä synnyttämään.
Verottajalta tuli samana päivänä 7000 euron ukaasi: joko maksaa 6 tunnin sisällä tahi...
Suomi on yrittäjävihamielinen maa, äärisosialistinen.
Ja se myös näkyy: wanhat autot, valtio velkaantuu, yrittäjät ovat henkipaton roolissa... jne.
Saahan yrittäjä KELA:lta tukea, mutta hienoa olisi jos kaikki tuista kertyvä paperityö ulkoistettaisiin jollekkin muulle, esim. äidille. Käytännössä toteutettaisiin siten, että yrittäjä ei maksaisi äitiyslomasta ollenkaan palkkaa vaan äiti hakisi KELA:lta tukea. Silloin yrittäjiä ei rasitettaisi turhalla paperityöllä tai kuluilla, vaan ainoa rasite olisi sijaisen hankkimiseen kuluva työ. Silloin naisen palkkaamisessa ei olisi sen suurempaa riskiä kuin miehenkään, mikä edistäisi tasa-arvoa.
Niinpä. Jos valtiolla on varaa elättää täysin tuottamattomia, kulttuuriltaan yhteiskuntaamme sopeutumattomia henkilöitä, niin miksi se ei hoida suomalaisten äitien elatusta hoitovapaalla työnantajan sijaan? Sukupuolien tasa-arvo työmarkkinoilla ei mitenkään ole mahdollista, kun naistyöntekijä on aina työnantajalle taloudellinen riski nykysysteemissä.
omaa hölmöyttään?tienny et on varaa yhteen sijaiseen ja palkannu äidiks tulevan,eihä se muksu viikos poksahda eli aikaa on ollu valita sijaine!
http://www.kela.fi/raskaus_aitiysraha
Äitiysrahaa noin 4 kuukautta
Äitiysloma voi alkaa aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Voit itse valita, koska aloitat äitiysloman. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.
Kun äitiyslomasi alkaa, saat Kelasta äitiysrahaa, jota maksetaan 105 arkipäivää eli noin 4 kuukautta. Jos saat äitiysloman ajalta palkkaa, Kela maksaa äitiysrahan siltä ajalta työnantajallesi.
__________________________________________
En tajua miksi tästä valitetaan, KELA maksaa äitiysloman ja
myöhemmin saa kotihoivon tukea.
Lasten saaminen ei pitäisi mitenkään kuulua työnantajalle,
eikä ymmärtääkseni kuulukaan.
Jos ne lapsilisät kotimaassa pysyisivät...
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288652013062.html
Mutta ei kun kulttuurin on rikastuttava
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/toimeentulotuki pattitilanne-14258
No? Jos firman koko myynti vuodessa on vain n. 80 000 €, kannattaisi ehkä harkita, että onko sillä edes varaa ottaa ketään töihin!? Ja noin pienellä myynnillä luulis yrittäjän pustyä hoitelemaan tilaukset ihan itsekin? Laiskuusko kyseessä vai mikä, jos ei jaksa/osaa hoitaa firmaa kuten pitäisi?
Työnantaja, en ottaisi naista töihin.