Epälooginen Venäjä

EU ja Yhdysvallatko sitten kunnioittaa muiden maiden suvereniteettia?

Näille riittää hyökkäykseen se, että jokin maa uhkaa lännen rahavaltaa (kuten Libya) tai lännen korporaatioiden etua.

LUOTTAMUS = 0

Krimin tilanteen syy on alkujaan Neuvostoliiton ajoilta.
Venäjällä on sotilastukikohta Krimillä, eikä suurvalta sentään sellaisesta luovu.
Ukraina on ollut lähentymässä Euroopan Unionia ja vaarana Venäjän kannalta on lähestyminen NATO:a tai jopa jäsenyys siinä. Venäjä haluaa turvata etunsa Mustanmeren alueella, Venäjä on suurvalta ja etujen turvaaminen on selviö.
Kaikki suurvallat pitävät puolensa, sen on maailmanhistoria opettanut.

Ei ole ensisijaisesti kyse kielestä tai kansallisuuksista, vaan etujen valvomisesta.
Ajatellaanpa tilannetta, jossa Ukraina olisi EU:n jäsen ja mahdollisesti vielä NATO:n jonkinasteinen jäsen. Miten Venäjän tukikohta voisi toimia Krimillä?
Sitä olisi varmasti aivan liian helppo vakoilla ja mahdollisesti häiritä.

Katsokaahan Viroa. Se on NATO:n jäsen, mutta sillä ei ole lainkaan NATO:n joukkoja, ei aseistusta, ei edes tutka-asemaa. Näin ovat USA ja Venäjä keskenään sopineet. Viro on "ei kenenkään maata" valtakeskittymien välissä.
Venäjä ja Viro tekivät juuri muutama viikko sitten rajasopimuksen.

Ukrainan tulevaisuus on olla samantapainen valtio suhteissaan Venäjään, EU:iin tai NATO:n.

Me Suomessa olemme oppineet olemaan hyvissä suhteissa Venäjään. Virallinen Venäjä ei ole uhkaillut Suomea. Ei maailma ole enää tiukasti kansallisvaltioiden aikaa. Ihmiset saavat asua siellä, missä haluavat, kieli ei ole mikään kansoja erottava seikka.

Epäloogiset länsimaat!!!

Länsimaat tuomitsevat Krimin vaalit laittomaksi. Mutta nyky Ukrainan hallinto ei ole minkään lain mukainen, mutta se ei kiinnosta länsimaita.

Janukovytšin erottaminen on laitoin. Mentiin sitten vuoden 2004 tai vuoden 2010 perustuslain mukaan, presidentin kausi voi ennenaikaisesti päättyä neljän syyn nojalla: vapaaehtoinen ero, vakava sairaus, kuolema tai erottaminen ”valtiopetoksen tai muun rikoksen” vuoksi.
Erottamista ei kuitenkaan voi tehdä saman tien parlamenttiäänestyksellä, vaan presidentti on vietävä perustuslakituomioistuimeen. Näinhän ei tapahtunut.
Lisäksi parlamentin olisi tehtävä päätöksensä kolmen neljäsosan enemmistöllä. Se tarkoittaa 450-paikkaisessa parlamentissa 338 ääntä. Mutta Janukovytš siis erotettiin 328 äänellä.
Vt. presidentin suhteen perustuslait eroavat keskenään. Jos katsotaan vuoden 2010 perustuslain olleen voimassa, olisi vt. presidentiksi pitänyt nimittää vt. pääministeri, joka tuolloin oli Janukovytšin nimittämä Serhiy Arbuzov.
Vuoden 2004 perustuslain mukaan vt. presidentiksi tulee parlamentin puhemies.


Parlamentti toimi vuoden 2004 perustuslain perusteella, koska se sai näin länsimielisen johtajan. 2004 perustuslaki oli palautettu edellisenä iltana, ennen Janukovytšin erottamista.
Palautus sai taakseen 386 ääntä, joka 450-paikkaisessa parlamentissa ylittää reilusti vaaditun kahden kolmasosan rajan.
Sopimuksessa perustuslain muuttamisen piti kuitenkin olla prosessi ja muutos olisi pitänyt antaa presidentti Janukovytille allekirjoitettavaksi. Näin ei tapahtunut, koska Janukovytš ei ollut paikalla.

Ei ymmärrä.