Pakotteet maksavat tuhansia työpaikkoja, ilmeisesti eu:n tarkoituksena
onkin luoda köyhyyttä !!!!!!!
onkin luoda köyhyyttä !!!!!!!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Näin naivisti ajateltiin kun Saksa aloitti maailmanvalloituksen.
Nyt pitää panna hanttiin, muuten menetetään tuhansia kaatuneita kun ryssät hyökkäävät taas Suomeen!
Toivotaan että näin käy.Sitä saa mitä tilaa!!!!
Älä tsuhna höpötä hantteinesi ja hyökkäyksinesi,
vaikka paniikissa oletkin.
Muista että apua aina saa.Mene lääkäriin! Vot
Mieluummin köyhänä kilometritehtaalla kuin ryssän leirilläkokemuksista rikkaana Siperiassa!
Ja höpö höpö.Älä tikahdu Natokiimaasi hei!
Harashoo.
Etpä tainnut elää Suomessa sotiemme aikaan (1939-44). Me, vanhempi sukupolvi muistamme tuon ajan ja silloin oli säännöstelyn aika. Häkäpönttöautoihinkin tehtiin pilkkeitä talkoilla.
No se tietää vaan nälkävyön kiristystä suomessa ja tuhansien työpaikkojen menetystä.
Sitä paitsi jos Krimin Venäjään liittyminen oli Ukrainan perustuslain mukaan laiton,niin sama pätee kyllä sitte Suomenkin EU jäsenyyteen.
joka saa suomen lopulta eroamaan eeuusta.
rupla tai markka ja eurolle voi sanoa hyvästi.
"Krimin Venäjään liittyminen oli Ukrainan perustuslain mukaan laiton"
Entä lännen tukema aseellinen kapina ja väkivaltainen vallankumous, joka kaatoi Ukrainan demokraattisesti valitun presidentin - mihin lakiin se mahtoi perustua?
Politiikassa on monia vaihtoehtoja. Lueppas historiaa, 2. maailmansodan aikaan puolueeton Ruotsi myi Saksalle rautamalmia vaikka tiesi sen, että suuri osa raudasta käytettiin asevarusteluun ja sotaan. Ruotsi katsoi "kauppa on se joka aina kannattaa" joten Ruotsia ei miehitetty. Toisenlaisen valinnan tekivät Tanska ja Norja, nämä maat Saksa miehitti sotilastoimin. Ja kolmannen vaihtoehdon teki Suomi, se ryhtyi Saksan asetoveriksi joten Suomea ei miehitetty vaikka täällä olikin yli 200 000:tta saksalaista sotilasta. Nämä erilaiset valinnat sodan jälkeenkin ovat vaikuttaneet eri tavoin. Tanska ja Norja liittyivät Natoon, Ruotsi ja Suomi yrittivät pysyä suurten sotilasliittojen (Nato ja Varsovan liitto) ulkopuolella vaikka erillisia ääniäkin kuuluu. Suomi sai "pelätä" vuosikymmenten ajan yya-sopimuksesta johtuvia yhteisiä sotilaallisia tukitoimia tehdyn yya-sopimuksen vuoksi. Politiikka on usein taidon laji jos tahtoo pysyä irti sodasta.