Viina on yksinäisen kaveri

Ai mä ainakin tunnen itseni entistä yksinäisemmäksi jos ryyppään. Siksi en uskalla enää ollenkaan koskea alkoholiin.

Kokeiltua tuli, toimi aikaansa asti sitten meni mönkään. Silloin kun se vielä toimi,
se noste minkä siitä vielä sai auttoi omalta osaltaan unohtamaan.
Haluut sä koskaan juoda ja unohtaa? Harrastin sillä aineella unohtamista
aika kauan aikaa, sitten se vaan lopulta ainakin mun kohdalla alkoi tehdä vähän
joka puolelle ongelmaa lisää, vajos entistä syvemmälle suohon.

Niin ja yksin join viimeiset 10 vuotta. Mut kyllä sillä sai aika kauan aikaa
painettua taka-alalle mahdolliset yksinäisyyden tuntemukset, ei ollut siinä
nosteessa köyhä eikä kipee. Se vaan sitten ennemmin tai myöhemmin koittaa
se arki siihenkin touhuun aukanaan.

Nyt siis tää ongelma on ratkaistu: juodaan kaikki omat maksat paskaks ja tavataan sisätautien osastolla. Ei enään yksin...

Viina on vain tekosyy silloin kun halutaan olla yksin. Aina täytyy olla syy yksinoloon. Miksei voi olla yksin ilman tekosyytä? Nautin yksinäisyydestä, mutta vihaan viinaa.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12122481#comment-66810115

Mulla ainakin alkoholi saa unohtamaan yksinäisyyden, tulee vapautunut olo voi lähteä muina miehinä baariin istuskelemaan vaikka selvin päin ihmisten ilmoilla kulkeminen tuskaa, mutta seuran hakuun se ei auta, minusta tulee välinpitämätön, tässä ollaan nyt kännissä yksin olo ei tunnu missään kestän kaiken vittuilut ikävät muistot en tarvi muita ihmisiä menkää pois

Olen samaa mieltä ketjun aloittajan kanssa! Alkoholi on paras ja ainoa ystävä joka ihmisellä tässä maailmassa on.

Juodaan kaljaa ja viina niin ei huolet ne piinaa. Rappiolla on hyvä olla.

Ainoa ystäväni on tänään ostettu kaunis Finlandia pullo. Sitä tässä hörpin ja halailen. Se ei jätä ja antaa lämpöä minulle.

Kirkas viina raakana, hitaasti nautiskeltuna ilman päihtymystä... Siinä on parhautta

Lopettais jo Suomi24- häiriköt liikaa juomisen mainostamisen, viitaten aloituksen laatineeseen nimettömään. Tosin kohtuullisesti käytettynä alkoholikin varmasti on pienempi pahe ihmiselle, kuin ainakaan uskontohörhöily tai muu friikkeily.


Mistä syystä muuten ihmiset, jotka eivät koskaan juo yhtään alkoholia ja jotka pitävät alkoholia ainoastaan kaiken pahan alkuna ja juurena kaikessa, ovat muita useammin joistakin perversioista kärsiviä, eivät kaikki mutta niinkuin osa (viittaamatta tietenkään jälleen keneenkään, tai mihinkään)? Tiedetään esimerkiksi ilotaloissa ramppaavia pappeja, absolutisti- hihhuleita jotka pakonomaisesti treenaavat itseään salilla syömishäiriöihin asti ja absolutisteja jotka alkavat kannattaa jotakin nihilististä munkki-kieltätymisideologiaa, tiedetään alkoholismista selviytyneitä entisiä koko elämänsä pilanneita alkoholisteja jotka vaihtavat edellisen pakkomielteeensä esimerkiksi uskontohihhulointiin tai seksiriippuvuuteen tai peliriippuvuuteen, jne.


Minua iljettää lukea, että tällä palstalla mainostetaan yksinäisille lääkkeeksi juoda itsensä hengiltä, sairasta. Mutta ei alkoholin normaali käyttäminen ole mikään huono asia.


Minua kiinnostaisi tietää millainen on ihminen, jolla ei ole yhtäkään pahetta. Omasta mielestäni luotettavampi on ihminen joka juo joskus pari tai enemmänkin bisseäkin vaikka, kuin kukaan ihminen joka väittää, että ei omaa mitään paheita. Tosin voihan se olla, että jollekulle extremeksi eli paheeksi riittää pari kuppia erikoisteetä ja sanaristikoiden täyttäminen, mutta itselläni ainakin alkaisi viirata, jos en joskus voisi rentoutua juomalla muutaman bissen. Kun en bissen juomisellani ole koskaan kenenkään muun, enkä edes omaa elämääni vahingoittanut, kun sikäli paljoa en juo tai joisi. Tietysti se on surku, että absolutistit varmaan heikommin saa kavereita ainakaan Suomen alkoholikeskeisessä kulttuurissa, mutta eiväthän ystävyyssuhteet alkoholia satunnaisesti nauttivillakaan alkoholin perusteella tai ainakaan alkoholin vuoksi synny.


Tuo yksi kirjoitti hyvin: myös viinaa voi juoda siten, ettei sitä juo niin paljoa, että siitä päihtyisi. On vaikkapa laatuviskien harrastajia ja he eivät juo niinkuin jallumiehet. Itse tosin en koskaan juo viinaa, koska vihaan viinaa eikä pääni edes kestäisi sitä. En edes muista, milloin olisin maistanut viinaa, mutta bisseä ja skumppaa (joskus aitoakin) ja viiniä juon viikottain, eikä millään pekkapuskilla tai susannahuovisilla ole siihen sananvaltaa, onneksi. Alkoholi ei toki ole sekään vaaraton päihde. Sopii iloon ja rentoutumiseen, ei suruun tai ahdistukseen.

aika huono tie tuo alko