Kuntaliitokset tehtävä!

Kuntien virkamiehet vastustavat kuntaliitoksia, koska pelkäävät hyvä-veli-rakenteiden ja nepotismin eli luomiensa rakenteiden sortumista. Kunnat velkaantuvat hallintomenojen paisuessa ja asukkaiden sortuessa verotaakan alle. Velkaa on siis otettu hallintomenoihin, konsulttien käyttöön (epäpätevät virkamiehet ostavat konsulttien palveuita) ja palvelujen yksityistämiseen. Palveluja yksityistetään mutta niitä ei osata kilpailuttaa, mikä on heikentänyt esim. hoivapalvelujen tason ala-arvoiseksi.

Kuntalaissa on eriskummallinen pykälä 25 = kunnanjohtajan irtisanominen tai siirtäminen muihin tehtäviin. Kuntalain 25 § mahdollistaa kunnanjohtajan irtisanomisen "epäluottamuksesta" ilman minkäänlaista virkavirhettä. Perustetaan valiokunta, joka toteaa epäluottamuksen, jonka perusteella valtuustossa äänestetään ja kunnanjohtaja voidaan irtisanoa. Tätä pykälää on Suomessa käytetty satojen pätevien kunnanjohtajien irtisanomiseksi.

Kun kuntien virkamiehet haluavat "pönkittää" omaa valtaansa ja varmistaa kuntien itsenäisyyden, he erottavat yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa "epäluottamuksesta" kunnanjohtajan, joka kannattaa kuntaliitoksia ja toimintojen järkeistämistä.

Virkamiesten viiden vuoden irtisanomissuoja on käsittämätöntä kuntaliitosten yhteydessä. Viiden vuoden aikana kuntaliittymiin syntyy suuri joukko "läsnäolijoita", jotka harjoittavat seurustelukulttuuria ja tekevät varsinaisen työn puuttuessa vaalityötä, chattailevat netissä jne.

Kuntaliitoksista ei ole mitään hyötyä eikä niitä voida toteuttaa ennenkuin kunnanjohtajien irtisanomissuoja on muutetty oikeudenmukaiseksi vastaamaan irtisanomislain mukaista suojaa. Viiden vuoden viranhaltijoiden irtisanomissuoja on korjattava vastaamaan tätä päivää siten, että kaikki viranhaltijat ovat samassa asemassa riippumatta kuntaliitoksista.

Valtio on rationalisoinut puolustusvoimat, hätäkeskukset ja valtion virastot, "löysiä" ei enää ole. Päinvastoin useat tekevät valtion viroissa urakkatyötä tuntipalkalla. Eihän voi olla niin, että asukkaiden maksama tuloverokertymä käytetään lähes kokonaan hallinnon kuluihin ja peruspalveluista tingitään tai palveut järjestetään valtion avun turvin. Kuntaliitoksia tehtäessä yhtenä kriteerinä tulee olla hallintomenot suhteessa asukaslukuun. Kaikki 20 000 asukkaan tai sitä pienemmät kunnat tulee yhdistää järkeviksi kokonaisuuksiksi, joiden hallintomenot ovat kohtuulliset asukasmäärään nähden.