Tarvisin apua muutaman lukion fysiikka1 tehtävänn ratkaisussa.. tää kurssi on niin hepreaa mulle ja ois kiva saada noihin vastauksia että saa hyvällä mielin mennä kokeeseen.
1. Putoamiskiihtyvyys kuun pinnalla on suunnilleen kuudesosa putoamiskiihtyvyydestä maan pinnalla. Kuinka suuri kokonaisvoima tarvitaan antamaan kappaleelle, jonka massa on 20kg, kiihtyvyys 6m/s^2 ylöspäin kuun pinnan lähellä?
2. Pallo heitetään suoraan ylöspäin alkunopeudella 19,6m/s. Kuinka suuri on sen keskinopeus koko lentoradan aikana?
3. Laskuvarjohyppääjän massa varusteineen on 96kg. Kuinka suuri ilmanvastus hyppääjänän kohdistuu kun hyppääjän putoamisnopeus on vakio.
Kiitooos jo etukäteen avusta!
apua fysiikkaan
heiii
29
4093
Vastaukset
- martta0
1.
Putoamiskiihtyvyys kuun pinnalla on g = 9,81/6 = 1,635 m/s^2. Liikeyhtälöstä saadaan tulos F - mg = ma, jos F = m(g a) = 20*(1,635 6) = 152,7 N
2.
Jos tarkkoja ollaan, niin nopeushan on vektorisuure. Tällöin ylös noustessa pallon keskinopeusvektori on 0,5*19,6j = 9,8j ja alas tullessa -9,8j. Koko matkalla keskinopeusvektori on siten ½*( 9,8j - 9,8j) = nollavektori !
Jos taas tarkoitit kysyä keskivauhtia, niin se on ylös mennessä 9,8 m/s ja alas tullessa ihan sama 9,8 m/s eli keskimäärin 9,8 m/s
3.
Kun putoamisnopeus on vakio, niin ilmanvastus on sama kuin maan vetovoima eli 96*9,81 = 941,76 N - heiii
Kiitoooos paljon martta0! Vielä pari olisi joihin olis kiva saada vastaus :))) eli
1. Auto jonka massa o n 950kg kiihtyy vaakasuoralla tiellä 0:sta 100km/h:ssa 10sekunnissa. Kuinka suuri on autoon vaikuttava kiihdyttävä voima?
2. Kilpaveneen nopeus on 4,0m/s sen ohittaessa lähtölinjan. Jos veneen kiihyvyys a=1,0m/s^2 6sekunnin aikana, niin kuinka pitkän matkan vene on edennyt tässä ajassa?
Kiitooos!!!- 6+12
Enpä malta olla kritisoimatta tuon ensimmäisen tehtävän sisältöä. Tietysti on hyvä että tehtävät sivuavat tosielämää mutta mennään ojasta allikkoon jos niitä joudutaan silloin yksinkertaistamaan täysin epäfysikaaliseksi. Auton kiihdytyksessä on käytettävissä oleva teho suunnilleen vakio ja se merkitsee että kiihtyvyys ja kiihdyttävä voima on alussa suuri ja kiihdytyksen loppuvaiheessa varsin paljon pienempi. Joten vakiovoima kiihdytettäessä nollasta sataan on liian suuri yksinkertaistus. Toinen seikka on ilmanvastuksen ja muiden vastusvoimien huomiotta jättö noin suuressa loppunopeudessa.
- hyviä tehtäviä
6+12 kirjoitti:
Enpä malta olla kritisoimatta tuon ensimmäisen tehtävän sisältöä. Tietysti on hyvä että tehtävät sivuavat tosielämää mutta mennään ojasta allikkoon jos niitä joudutaan silloin yksinkertaistamaan täysin epäfysikaaliseksi. Auton kiihdytyksessä on käytettävissä oleva teho suunnilleen vakio ja se merkitsee että kiihtyvyys ja kiihdyttävä voima on alussa suuri ja kiihdytyksen loppuvaiheessa varsin paljon pienempi. Joten vakiovoima kiihdytettäessä nollasta sataan on liian suuri yksinkertaistus. Toinen seikka on ilmanvastuksen ja muiden vastusvoimien huomiotta jättö noin suuressa loppunopeudessa.
Ei tuossa käsketä olettamaan kiihdyttävää voimaa vakioksi. Liikemäärän muutos vastaa kiihdyttävän voiman impulssia, vaihteli kyseinen voima ihan miten tahansa.
siispä kiihdyttävän voiman keskimääräisen suuruuden voi tuosta laskea aivan oikein ja sehän riittää.
Vastuksia ei suinkaan tarvitse jättää huomiotta, mutta niillä ei ole vaikutusta vastaukseen. Kiihdyttävä voima ja vastuksen voittamiseen tarvittava voima vaan ovat eri käsitteitä, eikä niiden summaa kannata sekoittaa edelliseen, mikäli vastukset huomioi.
Toisessa tehtävässä taas ei suinkaan väitetty, että vene kiihdyttäisi maksimiteholla, tai että kyse olisi kilpailusuorituksesta. Tuo huomioiden sekin tehtävä on ihan asiallinen. Kilpaveneellä on täysin mahdollista kiihdyttää vakiokiihtyvyydellä, se vain vaatii tehon tarkkaa hallintaa. - 10+13
hyviä tehtäviä kirjoitti:
Ei tuossa käsketä olettamaan kiihdyttävää voimaa vakioksi. Liikemäärän muutos vastaa kiihdyttävän voiman impulssia, vaihteli kyseinen voima ihan miten tahansa.
siispä kiihdyttävän voiman keskimääräisen suuruuden voi tuosta laskea aivan oikein ja sehän riittää.
Vastuksia ei suinkaan tarvitse jättää huomiotta, mutta niillä ei ole vaikutusta vastaukseen. Kiihdyttävä voima ja vastuksen voittamiseen tarvittava voima vaan ovat eri käsitteitä, eikä niiden summaa kannata sekoittaa edelliseen, mikäli vastukset huomioi.
Toisessa tehtävässä taas ei suinkaan väitetty, että vene kiihdyttäisi maksimiteholla, tai että kyse olisi kilpailusuorituksesta. Tuo huomioiden sekin tehtävä on ihan asiallinen. Kilpaveneellä on täysin mahdollista kiihdyttää vakiokiihtyvyydellä, se vain vaatii tehon tarkkaa hallintaa."1. Auto jonka massa o n 950kg kiihtyy vaakasuoralla tiellä 0:sta 100km/h:ssa 10sekunnissa. Kuinka suuri on autoon vaikuttava kiihdyttävä voima?"
Jos tuossa selitettäisiin että pitää laskea keskimääräinen kiihdyttävä voima, olisi tehtävä selvempi. Silloinkin voidaan saivarrella, mistä keskiarvosta on kyse. Tarkoitetaan kai vakiovoimaa jolla tulee annettu loppunopeus annetussa ajassa. Tavanomaisessa kiihdytyksessä tuo voima vaihtelee varsin paljon, alussa rajan asettaa renkaiden pito ja lopussa se on paljon pienempi.
Kuinka suuri on autoon vaikuttava kiihdyttävä voima? Hinataanko autoa? Jos se kiihtyy omalla moottorillaan, on kai kyseessä pikemminkin auton aikaansaama kiihdyttävä voima, joka välittyy tiehen renkaiden välityksellä. Silloin tulee myös ilmanvastus mukaan.
Noiden epäfysikaalisuuksien takia olisi mielestäni parempi antaa sen tyyppisiä tehtäviä kuten "kappale kiihtyy tasaisesti kitkattomalla alustalla nopeudesta 0 nopeuteen 10 m/s ajassa 10 s. Mikä voima siihen vaikuttaa".
- 15+2
Onko niin että kotitehtävät tehtyä kokeissa voi mennä huonomminkn?
Saatteko pisteitä näistä kotitehtävistä? - fyysikko vaan
Tuossa kolmostehtävässä ei varmaankaan tarvitse huomioida voiman vaakasuoraa komponenttia. Sehän on toki olemassa, mikäli nopeusvektori on pyörivän maan pinnan suhteen vakio, sillä tällöin liikemäärämomentti muuttuu kokoajan, eikä se ilman resultanttivoimaa onnistu.
Jos taas nopeusvektori säilyy pyörimättömän maakoordinaatiston suhteen, on putoajalla merkittävä vaakanopeus (päiväntasaajalla selvästi yli äänennopeus), joten toki siitä aiheutuu merkittävä vastusvoiman vaakakomponentti sillloinkin, mutta nostovoiman komponentti voi toki sen vaikutuksen kumota, jotta nopeusvektori säilyttää suuntansa inertiaalissa. Tällöinkin siis kysytyllä vastusvoimalla on merkittävä vaakakomponentti.
Jos siis haluaa kritisoida tehtäviä siitä, etteivät kestä yliopistokurssien näkökulmasta tehtyä tarkastelua, kannattaisi keskittyä niihin tehtäviin joissa tällaisia ongelmia oikesti on.
On kuitenkin selvää mitä tässä oli tarkoitus laskea, ja martta0:n vastaus on tietysti tämä huomioiden juuri tarkoitettu.- Viisastelijat palsta
Ei jaksa ymmärtää !
Palstalle näyttää aina osuvan jonkun itsetehostuksen tarpeessa olevan ääliön käyttöön soveltuvia aiheita, joissa pääsee esittelemään "rajatonta tietomääräänsä" saivartelemalla mielestään oleellisten yksityiskohtien unohtamisista, ja kuinka itse on ne älykkäämpänä huomannut.
Alkeistehtävissä opetellaan perusteita asia kerrallaan ja esimerkeissä oleellisinta on jonkin osa-alueen sovellus käytännössä, tunnusomaista on että tehtävässä tarvitsee ottaa huomioon vain ne muuttujat, joille on annettu arvot !
Niin yksinkertaista sanallista tehtävää ei taida ollakaan ettei joku valopää saa siitä saivarreltua, mutta sen sijaan että vaikuttaisi jotenkin viisaalta, saivartelija vain osoittaa tyhmyytensä, kun ei ole ymmärtänyt tehtävän olemusta. - kyfdturust5
Viisastelijat palsta kirjoitti:
Ei jaksa ymmärtää !
Palstalle näyttää aina osuvan jonkun itsetehostuksen tarpeessa olevan ääliön käyttöön soveltuvia aiheita, joissa pääsee esittelemään "rajatonta tietomääräänsä" saivartelemalla mielestään oleellisten yksityiskohtien unohtamisista, ja kuinka itse on ne älykkäämpänä huomannut.
Alkeistehtävissä opetellaan perusteita asia kerrallaan ja esimerkeissä oleellisinta on jonkin osa-alueen sovellus käytännössä, tunnusomaista on että tehtävässä tarvitsee ottaa huomioon vain ne muuttujat, joille on annettu arvot !
Niin yksinkertaista sanallista tehtävää ei taida ollakaan ettei joku valopää saa siitä saivarreltua, mutta sen sijaan että vaikuttaisi jotenkin viisaalta, saivartelija vain osoittaa tyhmyytensä, kun ei ole ymmärtänyt tehtävän olemusta.Saivartelijoille voisi suositella Lawrence Kraussin kirjaa "Oleta pyöreä lehmä".
Kirjan nimi kertoo jotain oleellista fysiikan ongelmien ratkaisusta. - 4+16
Viisastelijat palsta kirjoitti:
Ei jaksa ymmärtää !
Palstalle näyttää aina osuvan jonkun itsetehostuksen tarpeessa olevan ääliön käyttöön soveltuvia aiheita, joissa pääsee esittelemään "rajatonta tietomääräänsä" saivartelemalla mielestään oleellisten yksityiskohtien unohtamisista, ja kuinka itse on ne älykkäämpänä huomannut.
Alkeistehtävissä opetellaan perusteita asia kerrallaan ja esimerkeissä oleellisinta on jonkin osa-alueen sovellus käytännössä, tunnusomaista on että tehtävässä tarvitsee ottaa huomioon vain ne muuttujat, joille on annettu arvot !
Niin yksinkertaista sanallista tehtävää ei taida ollakaan ettei joku valopää saa siitä saivarreltua, mutta sen sijaan että vaikuttaisi jotenkin viisaalta, saivartelija vain osoittaa tyhmyytensä, kun ei ole ymmärtänyt tehtävän olemusta.Vielä kritiikkiä tuosta autotehtävästä; miksi tehtävää ei olisi voinut esittää esim. seuraavasti:
"Auto jonka massa on 950 kg lähtee paikaltaan kiihtyy niin että ajassa 2s kuluessa se saavuttaa nopeuden 50 km/h, sen jälkeen 3 s kuluessa nopeuden 80 km/h ja sen jälkeen 5 s kuluessa nopeuden 100 km/h. Mikä on kunakin ajanjaksona keskimäärin auton renkaiden ja tien välinen voima".
Tällä tavoin itse tehtävän ratkaisu olisi ollut samanlainen kuin alkuperäisessä tehtävässä; tosin se olisi jouduttu laskemaan kolmella eri arvoilla. Mutta olisi opetettu samalla oppilaalle asia minkä jokainen näkee nopeusmittarista autoa kiihdyttäessään, että tehon ollessa suunnilleen vakio auton kiihtyvyys pienenee nopeuden kasvaessa - eikä olisi annettu virheellistä käsitystä vakiovoimasta/kiihtyvyydestä. - 13+17
4+16 kirjoitti:
Vielä kritiikkiä tuosta autotehtävästä; miksi tehtävää ei olisi voinut esittää esim. seuraavasti:
"Auto jonka massa on 950 kg lähtee paikaltaan kiihtyy niin että ajassa 2s kuluessa se saavuttaa nopeuden 50 km/h, sen jälkeen 3 s kuluessa nopeuden 80 km/h ja sen jälkeen 5 s kuluessa nopeuden 100 km/h. Mikä on kunakin ajanjaksona keskimäärin auton renkaiden ja tien välinen voima".
Tällä tavoin itse tehtävän ratkaisu olisi ollut samanlainen kuin alkuperäisessä tehtävässä; tosin se olisi jouduttu laskemaan kolmella eri arvoilla. Mutta olisi opetettu samalla oppilaalle asia minkä jokainen näkee nopeusmittarista autoa kiihdyttäessään, että tehon ollessa suunnilleen vakio auton kiihtyvyys pienenee nopeuden kasvaessa - eikä olisi annettu virheellistä käsitystä vakiovoimasta/kiihtyvyydestä.Otetaan vielä havainnollistus noista tarvittavien tehojen tai voimien vaihtelusta auton kiihdytyksessä. Kiihdytykseen tarvittava teho saadaan kaavasta:
P(v) = m*v*(dv/dt) V(v)
missä P on tarvittava teho, m on auton massa, v on nopeus ja V on nopeudesta riippuva vastusteho (ilmanvastus ja vierintävastus).
Lasketaan kaksi vakiokiihtyvyystapausta, molemmissa auton maassa = 1000 kg:
1. auto kiihtyy nopeudesta 10 -> 20 km/h ajassa 1 s, vastusteho 0,5 kW
2. auto kiihtyy nopeudesta 90 -> 100 km/h ajassa 1 s, vastusteho 15 kW.
Tapauksessa 1 tarvittava teho olisi 12 kW. Tapauksessa 2 tarvittava teho olisi puolestaan 88 kW eli yli 7-kertainen tapaukseen 1 verrattuna. Kun auton teho ei paljon vaihtele, on alussa syntyvä kiihtyvyys vastaavasti paljon suurempi kuin lopussa.
- Varoitan vain
Jos tuo kurssi on hepreaa, niin loput fysiikan kursseista ovatkin sitten kryptattua hepreaa. Yritä tulla toimeen sen faktan kanssa.
- Saivartelija*
Tämä on tiede-aihealueen fysiikanpalsta. Olisi toivottavaa että tämä olisi vähän enemmän kuin yläasteen fysiikan tukiopetuspalsta. Jopa niin että tehtävänantoja voidaan kritisoida, jos niissä havaitaan olennaisia puutteita tai epäfysikaalisia piirteitä. Ilman että aletaan syyttelemään " itsetehostuksen tarpeessa olevaksi ääliöksi, joka esittelee rajatonta tietomääräänsä saivartelemalla mielestään oleellisten yksityiskohtien unohtamisista, ja kuinka itse on ne älykkäämpänä huomannut."
- Älä viitsi..
" Niin yksinkertaista sanallista tehtävää ei taida ollakaan ettei joku valopää saa siitä saivarreltua,"
Pitää täysin paikkansa.
Kun joku esittää yksinkertaisen ratkaisun yksinkertaiseen kysymykseen, joka yleensä on jonkun kirjan harjoitustehtävä, niin se monisanainen selitys aina vaikka ohi kulkevan komeetan vaikutuksesta tai muusta vastaavasta epäolennaisesta, ei varmaan ole mitään "tiedepalstan antia", vaan puhtaasti kirjoittajan pätemisvietin tyydyttämistä.
Jos on hirveä hinku käsitellä jotain aiheeseen kuulumatonta, voi aina aloittaa siitä keskustelun, mutta tarpeeton sotkeminen ja joka asian sorkkiminen ei ole kenenkään etu. - 6+18
Älä viitsi.. kirjoitti:
" Niin yksinkertaista sanallista tehtävää ei taida ollakaan ettei joku valopää saa siitä saivarreltua,"
Pitää täysin paikkansa.
Kun joku esittää yksinkertaisen ratkaisun yksinkertaiseen kysymykseen, joka yleensä on jonkun kirjan harjoitustehtävä, niin se monisanainen selitys aina vaikka ohi kulkevan komeetan vaikutuksesta tai muusta vastaavasta epäolennaisesta, ei varmaan ole mitään "tiedepalstan antia", vaan puhtaasti kirjoittajan pätemisvietin tyydyttämistä.
Jos on hirveä hinku käsitellä jotain aiheeseen kuulumatonta, voi aina aloittaa siitä keskustelun, mutta tarpeeton sotkeminen ja joka asian sorkkiminen ei ole kenenkään etu.On tietysti niin että yli 90 %:lle yläasteen oppilaista riittää vain tarkoitetun vastauksen saaminen annettuun tehtävään. Se näyttää riittävän myös suurelle osalle tällä palstalla olevasta yläasteelaisten tukihenkilöistä. Oppilaissa on kuitenkin vähäinen osa jotka haluavat ymmärtää fysiikkaa syvällisemmin, ja siksi olisi hyvä että tehtävä kuvaisi fysikaalista todellisuutta.
Nyt on puheena tuo autotehtävä, jossa pitää laskea voima kiihdytettäessä autoa 0 -> 100 km/h. Annetuilla arvoilla voidaan laskea vain keskimääräinen arvo. Niin kuin tuossa on osoitettu, alkuvaiheessa (10->20 km/h) tuo voima on noin kolminkertainen tuohon keskiarvoon verrattuna ja loppuvaiheessa (90->100 km/h) suunnilleen kolmasosa siitä. En kutsuisi tuota epäolennaiseksi ja vähäiseksi virhetekijäksi. Lisäksi oppilaalle saattaa syntyä käsitys että auto kiihtyy tasaisesti mikä ei pidä normaaliajossa lainkaan paikkansa. Asia voitaisiin helposti korjata muokkaamalla tuota hölmöä tehtävää. Esim. pyydettäisiin laskemaan voima kiihdytettäessä autoa nopeudesta 90 -> 100 km/h jossakin ajassa.
Havaintojeni mukaan ylioppilastehtävien laatijat panostavat paljon siihen että mahdollisimman hyvin vastaavat fysikaalista todellisuutta alkuarvoja myöten. - 24+24
Älä viitsi.. kirjoitti:
" Niin yksinkertaista sanallista tehtävää ei taida ollakaan ettei joku valopää saa siitä saivarreltua,"
Pitää täysin paikkansa.
Kun joku esittää yksinkertaisen ratkaisun yksinkertaiseen kysymykseen, joka yleensä on jonkun kirjan harjoitustehtävä, niin se monisanainen selitys aina vaikka ohi kulkevan komeetan vaikutuksesta tai muusta vastaavasta epäolennaisesta, ei varmaan ole mitään "tiedepalstan antia", vaan puhtaasti kirjoittajan pätemisvietin tyydyttämistä.
Jos on hirveä hinku käsitellä jotain aiheeseen kuulumatonta, voi aina aloittaa siitä keskustelun, mutta tarpeeton sotkeminen ja joka asian sorkkiminen ei ole kenenkään etu.Täällä esintyy elivitelyä ja ylimielisyyttä, mutta tästä tehtävän kritiikistä olen samaan mieltä.
Tehtävä on pedagogisestikin huono. Tulee mieleen että tehtävä on joko väärin kopioitu tänne tai on jostain epävirallisesta harjoutusmateriaalista, joka on tehty pikaisesti tai sen on tehnyt epäpätevä henkilö. Tai ainakin julkaisun tekijä korjaisi tälläisen huomatessaan.
Jos otetaan käytännön esimerkki, pitää se jotenkin päteä käytännössä tai sitten esim. tässä tapauksessa edes mainita kysymyksessä oleva keskiarvovoima (joka ei lähellekään vastaa oikeita voimia).
Kuinkas se autojuttu nyt oikein menikään ?
Jos ilmanvastus jätetään huomiotta(tietenkin myös renkaiden vierintävastus), niin tehtävässä ei pitäisi olla mitään epäselvää.
Aikavälit kiihdytetään tietysti samalla vaihteella, ja moottorin vääntömomentti oletetaan(kuten nykymoottoreissa yleensä on) olevan lähes vakio ko.välillä, niin kiihdytysvoima on silloin vakio ja kysymysasettelussa ei pitäisi olla tulkinnan varaa.
Kysymys myös valottaa mainiosti, kuinka kiihtyvyys riippuu välityssuhteesta, vaikka moottorin vääntö pysyy samana.- 8+2
Teho on nopeus kertaa voima tai kulmanopeus kertaa momentti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyörimisliike#Tasaisen_py.C3.B6rimisliikkeen_teho
Siten voima, joka kohdistuu tiehen ja kiihdyttää autoa ei voi olla vakio, jos teho on vakio.
Tehtävässä ei kysytty moottorista otettavaa voimaa tai momenttia. Siihen ei ole edes tarpeeksi lähtötietoja. Tehtävässä lasketaan voima joka kohdistuu tiehen. - Oops taas!
Laiskuuttani kuin vain tuon "4 16". n vastauksen ja luulin sen olleen kysymyksenä !
- 5+15
Ymmärsinköhän e.d.k. viestin oikein, mutta kiihdyttävä voima ei ole nimenomaan vakio jos käytetään suunnilleen vakiotehoa kiihdytykseen. Eikä silloin tarkoiteta vääntömomentin, vaihtamisen ja ilmanvastuksen vaikutuksia. Asiaa havainnollistaa tuo aiemmin annettu kaava:
P(v) = m*v*(dv/dt) V(v)
Eli jos teho on vakio ja vastusvoimia ei ole, kiihtyvyys ja sitä kautta kiihdyttävä voima ovat kääntäen verrannollisia nopeuteen. Teoriassa siis voima olisi alussa ääretön mutta mekanismien joustot ja pyörien pito tekevät siitä äärellisen. Mutta joka tapauksessa vetävien pyörien ja tien välinen voima muuttuu hyvin paljon kun kiihdytetään 0 -> 100 km/h.
Tietysti voidaan yrittää kiihdyttää autoa tasaisesti mutta se on kaukana normaalista ajotavasta ja lopussa ei tahdo tehot riittää normaaliautossa. 5+15 kirjoitti:
Ymmärsinköhän e.d.k. viestin oikein, mutta kiihdyttävä voima ei ole nimenomaan vakio jos käytetään suunnilleen vakiotehoa kiihdytykseen. Eikä silloin tarkoiteta vääntömomentin, vaihtamisen ja ilmanvastuksen vaikutuksia. Asiaa havainnollistaa tuo aiemmin annettu kaava:
P(v) = m*v*(dv/dt) V(v)
Eli jos teho on vakio ja vastusvoimia ei ole, kiihtyvyys ja sitä kautta kiihdyttävä voima ovat kääntäen verrannollisia nopeuteen. Teoriassa siis voima olisi alussa ääretön mutta mekanismien joustot ja pyörien pito tekevät siitä äärellisen. Mutta joka tapauksessa vetävien pyörien ja tien välinen voima muuttuu hyvin paljon kun kiihdytetään 0 -> 100 km/h.
Tietysti voidaan yrittää kiihdyttää autoa tasaisesti mutta se on kaukana normaalista ajotavasta ja lopussa ei tahdo tehot riittää normaaliautossa.Ymmärsit oikein.
Normaalisti autoissa on kiinteät välityssuhteet, ja näin ollen kiihtyvyysvoima riippuu moottorin vääntömomentista ei tehosta kun välityssuhdetta ei muuteta.
Esim kiihdytys 1- vaihteella 0...50, kiihtyvyysvoima vastaa momenttia, 50...80 2-vaihteella kiihtyvyysvoina pienempi, mutta vastaa momenttia jne.
Vakioteholla kiihdyttäminen onnistuu vain jos autossa on muuttuva välityssuhde (variaattori tms.).- 14+5
e.d.k kirjoitti:
Ymmärsit oikein.
Normaalisti autoissa on kiinteät välityssuhteet, ja näin ollen kiihtyvyysvoima riippuu moottorin vääntömomentista ei tehosta kun välityssuhdetta ei muuteta.
Esim kiihdytys 1- vaihteella 0...50, kiihtyvyysvoima vastaa momenttia, 50...80 2-vaihteella kiihtyvyysvoina pienempi, mutta vastaa momenttia jne.
Vakioteholla kiihdyttäminen onnistuu vain jos autossa on muuttuva välityssuhde (variaattori tms.).Tuo tarkastelu menee yksityiskohtaisemmaksi kuin alkuperäisessä laskutehtävässä oli tarkoitus. Mutta kysytään niinpäin, oletko sitä mieltä että autoa normaalisti kiihdytettäessä nopeudesta 0 nopeuteen 100 km/h kiihtyvyys ja sitä kautta vetävien pyörien ja tien välinen voima on suunnilleen vakio koko ajan ja teho vastaavasti kasvaa kokoa ajan (niin kuin alkuperäisessä tehtävässä oletetaan)?
- En ole .
14+5 kirjoitti:
Tuo tarkastelu menee yksityiskohtaisemmaksi kuin alkuperäisessä laskutehtävässä oli tarkoitus. Mutta kysytään niinpäin, oletko sitä mieltä että autoa normaalisti kiihdytettäessä nopeudesta 0 nopeuteen 100 km/h kiihtyvyys ja sitä kautta vetävien pyörien ja tien välinen voima on suunnilleen vakio koko ajan ja teho vastaavasti kasvaa kokoa ajan (niin kuin alkuperäisessä tehtävässä oletetaan)?
Normaalikiihdytyksessä kaasupoljin harvoin painetaan pohjaan ja momentti pienenee kierrosten noustessa (läpän kuristus), samoin teho ja kun kiihtyminen hiipuu vaihdetaan isommalle.
- lisää tarkkuutta
5+15 kirjoitti:
Ymmärsinköhän e.d.k. viestin oikein, mutta kiihdyttävä voima ei ole nimenomaan vakio jos käytetään suunnilleen vakiotehoa kiihdytykseen. Eikä silloin tarkoiteta vääntömomentin, vaihtamisen ja ilmanvastuksen vaikutuksia. Asiaa havainnollistaa tuo aiemmin annettu kaava:
P(v) = m*v*(dv/dt) V(v)
Eli jos teho on vakio ja vastusvoimia ei ole, kiihtyvyys ja sitä kautta kiihdyttävä voima ovat kääntäen verrannollisia nopeuteen. Teoriassa siis voima olisi alussa ääretön mutta mekanismien joustot ja pyörien pito tekevät siitä äärellisen. Mutta joka tapauksessa vetävien pyörien ja tien välinen voima muuttuu hyvin paljon kun kiihdytetään 0 -> 100 km/h.
Tietysti voidaan yrittää kiihdyttää autoa tasaisesti mutta se on kaukana normaalista ajotavasta ja lopussa ei tahdo tehot riittää normaaliautossa.Kun nyt fysiikkapalstalla ollaan, olisi hyvä huomioida vektorien ja skalaarien ero.
"P(v) = m*v*(dv/dt) V(v)"
Nopeus ja sen derivaatta ajan suhteen (siis kiihtyvyys) ovat molemmat vektoreita, joten niiden välille voi laittaa pistetulo tai ristitulo operaattorin, muttei pelkkää kertomerkkiä.
Jos kyse olisi kaarreajosta vakiovauhdilla, olisivat sekä dv/dt että v nollasta eroavia, joten niiden tulokin saisi jonkin arvon, eli tuon kaavan mukaan tehon tarve ylittäisi vastustehon V(v).
Todellisuudessa näin ei todellakaan ole joten tuossa muodossa kaava on virheellinen.
Fysiikkaan siis - 16+14
lisää tarkkuutta kirjoitti:
Kun nyt fysiikkapalstalla ollaan, olisi hyvä huomioida vektorien ja skalaarien ero.
"P(v) = m*v*(dv/dt) V(v)"
Nopeus ja sen derivaatta ajan suhteen (siis kiihtyvyys) ovat molemmat vektoreita, joten niiden välille voi laittaa pistetulo tai ristitulo operaattorin, muttei pelkkää kertomerkkiä.
Jos kyse olisi kaarreajosta vakiovauhdilla, olisivat sekä dv/dt että v nollasta eroavia, joten niiden tulokin saisi jonkin arvon, eli tuon kaavan mukaan tehon tarve ylittäisi vastustehon V(v).
Todellisuudessa näin ei todellakaan ole joten tuossa muodossa kaava on virheellinen.
Fysiikkaan siisNo tuossa tehtävässä oli kylläkin kyse suoraviivaisesta ajosta vaakasuoralla tiellä.
- Väärin kiihdyttänyt
En ole . kirjoitti:
Normaalikiihdytyksessä kaasupoljin harvoin painetaan pohjaan ja momentti pienenee kierrosten noustessa (läpän kuristus), samoin teho ja kun kiihtyminen hiipuu vaihdetaan isommalle.
Itse kun olen kiihdyttänyt autoa 0 -> 100 km/h, olen huomannut että nopeusmittari alussa nousee nopeasti ja sitten yhä hitaammin kun lähestytään sataa. Sen olen tulkinnut että auton kiihtyvyys hidastuu kun nopeus kasvaa.
Ja kun olen kiihdyttänyt liukkaalla tiellä, olen huomannut että luiston estojärjestelmä varoittaa pienillä nopeuksilla mutta on lakannut varoittamisen suuremmilla nopeuksilla. Sen olen tulkinnut niin että vetävien pyörien ja tien välinen voima on pienempi suuremmilla nopeuksilla. - Anonyymi
Väärin kiihdyttänyt kirjoitti:
Itse kun olen kiihdyttänyt autoa 0 -> 100 km/h, olen huomannut että nopeusmittari alussa nousee nopeasti ja sitten yhä hitaammin kun lähestytään sataa. Sen olen tulkinnut että auton kiihtyvyys hidastuu kun nopeus kasvaa.
Ja kun olen kiihdyttänyt liukkaalla tiellä, olen huomannut että luiston estojärjestelmä varoittaa pienillä nopeuksilla mutta on lakannut varoittamisen suuremmilla nopeuksilla. Sen olen tulkinnut niin että vetävien pyörien ja tien välinen voima on pienempi suuremmilla nopeuksilla.teho P = Fv, jossa F on kiihdyttävä nettovoima
→ F = P/v
josta näkee, että kun nopeus v kasvaa, niin vakioteholla kiihdytettäessä voima pienenee eli koska F = ma, niin kiihtyvyys a = F/m pienenee myös
- Anonyymi
Autoa, jonka nopeus on aluksi 50 km/h kiihdytetään tasaisesti kunnes nopeus on 80 km/h. Kuinka kauan kiihdytys kestää kun auton massa on 950 kg ja kiihdyttävä voima on 1,5 kN?
- Anonyymi
Kiihtyvyys = a . 50000/3600 at = 80000/3600
1500 = 950 a
a = 1500/950
t = (30000/3600) / (1500/950) (s)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mikä on kaivattusi etunimi?
Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.1512942En kestä katsoa
Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois951594- 1431507
Peräti 95 % persujen kannattajista rasisteja
Kertoo EVA:n teettämä kysely. Pakollista yhdenvertaisuuskoulutusta tarvitsee siis paljon laajempi joukko kuin pelkästää3651390Kun viimeksi kohtasitte/näitte
Mitä olitte tekemässä? Millainen ympäristö oli? Löydetään toisemme...1211381Olet kyllä vaarallisen himokas
Luova, kaunis, määrätietoinen, pervo, mielenkiintoinen, kovanaama, naisellinen ja erikoinen.991195Anna vielä vähän vihreää valoa
Teen sitten siirtoni, nainen. Tiedän, että olet jo varovaisesti yrittänyt lähestyä, mutta siitä on jo aikaa. Jos tunnet15921On minulla suunitelma
Siitä ei vain tiedä kukaan muu kuin tällä hetkellä minä. Suunnitelma ja varasuunnitelma. Sinun takiasi nainen. Vain s47840Palstan ylivoimaisesti suosituin keskustelunaihe
Palstan suosituin keskustelunaihe näyttää olevan homoseksuaalisuus. Otsikoiden perusteella voisi kuvitella olevansa Seks258806- 55764