Siis tämä gasti. Siinä on ensiksikin suomen äännejärjestelmälle vieras kirjain ja toiseksi asioihin kannattaisi viitata yksilöidymmin. Vaimo, kaveri, puolituttu, tuttu, vesikoira Hauvau.
Aivan naurettavaksi on mennyt pääkaupunkiseutulaisten elämyskielellisyys. Ei meillä Saimaalla puhuta gastista, vaan osaamme puhua ihan tavallista suomea.
Mikä teitä vaivaa? Meitä jo hävettää puolestanne.
Naulat, tuumat, mailit, solmut ja vielä tämäkin
Aito eläjä
41
558
Vastaukset
- sanoja on moneksi
Murteiden lisäksi suomessa on paljon ala- ja harrastuskohtaista sanastoa. Purjehduksessa gasti on yksi sellainen, samoin kuin venda, jiippi, fendari ja moni muu.
Miksi tämä olisi ongelma? - Aito eläjä
Ihan turhaa kikkailua ja itsekorostusta, jonka nuoremmat sukupolvet hylkäävät. Se tuntuu heistä nololta.
Menin gastin kanssa kaljalle... Ei elämänvako!- ota naula pois
Ota se naula pois päästäsi. Sen jälkeen elämä on paljon helpompaa.
Gastit muuten ovat olleet gasteja jo monta nuorempaa sukupolvea, tulevat olemaan vielä useampia lisää.
- Vieras parempi
Helpompaa olisi, jos purjehduksessa luovuttaisiin kokonaan suomalaisen termistön käytöstä, vähemmistössä kun ne suomalaiset termit joka tapauksessa ovat. Miksi pitää edes puhua esim. peräsimestä kun voitaisiin puhua rudderista?
Sitä paitsi gasti on lyhyempi kun "miehistön jäsen".- Suamea
Gasti trimmaa genoan twistiä.
- kaljakasti
Suamea kirjoitti:
Gasti trimmaa genoan twistiä.
Eihän jennun twistiä juurikaan muuteta. Yleensä kasti juo kaljaa ja trimmaa korkeintaan kipparin muijaa
>> Ei meillä Saimaalla puhuta gastista, vaan osaamme puhua ihan tavallista suomea.
- Sps
Suottaapi olla niinnii mutta haetanneeko tuo mittään?
- Skiglari,
pure hammasta poika!
- Plastikki
Vanhat pierut käyttävät näitä, heille englannin kieli on hieno ja uusi asia, sama kuin ennen saksa. Suomi on heille hävettävä kyökkikieli.
- Sps
Das wuerde ich nicht zustimmen. Alte Seeleute können auch auf deutsch unterhalten.
- näin ennen
"Gastit, gastar ; miehet; väki.
Niin nimitetään se osa aluksessa olevia merimiehiä, jolle joko aluksessa tai veneissä on määrätty työpaikkansa annettu, niinkuin e. m. märssyssä, pakalla, aluksen styyrpuurin puolella, parkaasissa j. n. e. Tästä tulee nimitykset:märssy-gastit, pakka-gastit, parkaasi-gastit, parkaasi-väki, parkaasi-miehet j. n. e."
Meri-Sanakirja
Albin Stjerncreutz
Everstiluutnantti ja Ritari
SKS, Helsinki 1863
Huomattakoon, että SKS on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Vahinko, ettei lainausta voi toistaa alkuperäisin goottilaisin kirjaimin. - navigare est communicare
näin ennen kirjoitti:
"Gastit, gastar ; miehet; väki.
Niin nimitetään se osa aluksessa olevia merimiehiä, jolle joko aluksessa tai veneissä on määrätty työpaikkansa annettu, niinkuin e. m. märssyssä, pakalla, aluksen styyrpuurin puolella, parkaasissa j. n. e. Tästä tulee nimitykset:märssy-gastit, pakka-gastit, parkaasi-gastit, parkaasi-väki, parkaasi-miehet j. n. e."
Meri-Sanakirja
Albin Stjerncreutz
Everstiluutnantti ja Ritari
SKS, Helsinki 1863
Huomattakoon, että SKS on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Vahinko, ettei lainausta voi toistaa alkuperäisin goottilaisin kirjaimin.Hei, tämä on tosi probleema (ongelma) ja kandee (kannattaa) ratkaista välleen (nopeasti).
Meidän paatissa (veneessä,) briiffataan (lyhyt keskustelu) tiimille (miehistölle) aina ennen starttia (lähtöä) sen reissun (purjehduksen) komentosanat viidellä kielellä ja kuudella suomen murteella... - gh34
näin ennen kirjoitti:
"Gastit, gastar ; miehet; väki.
Niin nimitetään se osa aluksessa olevia merimiehiä, jolle joko aluksessa tai veneissä on määrätty työpaikkansa annettu, niinkuin e. m. märssyssä, pakalla, aluksen styyrpuurin puolella, parkaasissa j. n. e. Tästä tulee nimitykset:märssy-gastit, pakka-gastit, parkaasi-gastit, parkaasi-väki, parkaasi-miehet j. n. e."
Meri-Sanakirja
Albin Stjerncreutz
Everstiluutnantti ja Ritari
SKS, Helsinki 1863
Huomattakoon, että SKS on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Vahinko, ettei lainausta voi toistaa alkuperäisin goottilaisin kirjaimin.hyvä hyvä, nimimerkki "näin ennen"!
Tuo 151 v vanha lainaus todistanee, että ketjun aloituksen "Aivan naurettavaksi on mennyt pääkaupunkiseutulaisten elämyskielellisyys" oli hän ikiomaa päättelyä siitä, että vierassanat ovat syntyneet aivan juuri, aivan hänen elinaikanaan ja tavallisen suomenkielen kiusaksi.
Mutta lohduksi ääntämisvaikeuksiin: On meillä sellaisiakin sanoja kuin snörppi ja pylpyrä, jotka kuulostavat niin suomelta kuin mikään voi kuulostaa, eikä niitäkään maakrapu taida aina hiffata? - Just Wondering
näin ennen kirjoitti:
"Gastit, gastar ; miehet; väki.
Niin nimitetään se osa aluksessa olevia merimiehiä, jolle joko aluksessa tai veneissä on määrätty työpaikkansa annettu, niinkuin e. m. märssyssä, pakalla, aluksen styyrpuurin puolella, parkaasissa j. n. e. Tästä tulee nimitykset:märssy-gastit, pakka-gastit, parkaasi-gastit, parkaasi-väki, parkaasi-miehet j. n. e."
Meri-Sanakirja
Albin Stjerncreutz
Everstiluutnantti ja Ritari
SKS, Helsinki 1863
Huomattakoon, että SKS on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Vahinko, ettei lainausta voi toistaa alkuperäisin goottilaisin kirjaimin.Tähän väliin on sanottava, että "Albin" ja "Stjerncreutz" eivät ole kumpikaan kotoperäisiä suomalaisia nimiä, joten onkohan kyseinen herra aivan oikea auktoriteetti, kun käsitellään sitä asiaa, pitäisikö käyttää suomenkielisiä vaiko vierasperäisiä termejä.
- miksi epäilet?
Just Wondering kirjoitti:
Tähän väliin on sanottava, että "Albin" ja "Stjerncreutz" eivät ole kumpikaan kotoperäisiä suomalaisia nimiä, joten onkohan kyseinen herra aivan oikea auktoriteetti, kun käsitellään sitä asiaa, pitäisikö käyttää suomenkielisiä vaiko vierasperäisiä termejä.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14430
Ivar Johan Albin Stjerncreutz
* Iissä 8.4.1808. Vht: Iin ent. nimismies, luutnantti Johan Zachris Stjerncreutz († 1845) ja Brita Katarina Laurin. Oulun triviaalikoulun oppilas 30.1.1819 – 12.1827 (dim.). Pääsykuulustelu 16.2.1828. Ylioppilas Turussa 25.2.1828. Pohjalaisen osakunnan jäsen 25.2.1828 [1828] Johannes Albinus Stjerncreutz die XXV Febr. natus die VIII Aprilis 1808. | Gick in vid 1:sta Finska Sjö Equipaget 1831 Midschipman 1832. Adjutant 1833. | Lieutenant 1836. Capitaine Lieutenant 1848. Riddare af S:t Anna Ordens tredje class 184‹–›. Inspektör för Lotsverket 1850. — Majamestari 1. Suomen meriekipaasissa 1831, midshipman 1832, luutnantti 1836, kapteeniluutnantti 1847. Luotsimajuri ja Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen tarkastaja 1850, ylitirehtöörin apulainen 1854, everstiluutnantti 1860. † Helsingissä 3.4.1862.
Katso myös
http://fi.wikipedia.org/wiki/Albin_Stjerncreutz
- kkkkkkllllllllliik
Järvi-suomessa on purjehdittu vasta vähänaikaa joten siellä ei purjehdus sanasto ole vielä oikein vakiintunut.Ketjun aloittaja on varmaan vasta noviisi näissä purjehdus asioissa
- 16+17
Meillä järvi-suomessa on tapana käyttää sitä termistöä mitä miehistö ymmärtää. Miehistössä kokeneemmat on gasteja jne.. Olipa sitten myy porukka siten saksalaisia tai muuta kieltä puhuvia aina käytetään sitä kieltä ja termistöä jolla ei nolata osaamattomia ja korosteta omaa pippelin pienuutta.
- 3+10
Saimaalla on purjehdittu jo 1800 luvulla. Suomen vanhin purjehduseurakin on saimaalla.
http://yle.fi/uutiset/saimaan_tuulet_keikuttavat_juhani_ahon_perinnevenetta__arvostus_ahon_purjehdustaitoihin_vaan_kasvaa/6735669
olikohan Venny Soldan-Brofelt aikoinaan gasti? - Jean sibbisw
3+10 kirjoitti:
Saimaalla on purjehdittu jo 1800 luvulla. Suomen vanhin purjehduseurakin on saimaalla.
http://yle.fi/uutiset/saimaan_tuulet_keikuttavat_juhani_ahon_perinnevenetta__arvostus_ahon_purjehdustaitoihin_vaan_kasvaa/6735669
olikohan Venny Soldan-Brofelt aikoinaan gasti?Eiköhän vanhin seura (ylipäätään) ole Raumalla. Juhani Aho olikin kahden naisen mies!
- 3+10
Jean sibbisw kirjoitti:
Eiköhän vanhin seura (ylipäätään) ole Raumalla. Juhani Aho olikin kahden naisen mies!
No jos nyt annataan kunnia rannikolle:(tosin silloin varmasti puhuitiin gasteista)
"Rauman Purjehdusseura, aluksi Segelförening i Raumo, piti ensimmäisen kilpailunsa v. 1872, mutta vasta 1879 anottiin keisarilta ja senaatilta sääntöjen hyväksymistä. Anomus on päivätty 26.4.1879 ja tätä pidetään seuran perustamispäivänä Ensimmäiset säännöt ovat historiikin sivulla 22. Rauman Purjehdusseuran kieli vaihtui lopullisesti suomeksi v. 1906"
Niin ei kauaksi savossakaan jääty:
:Kuopion Pursiseura ry on vireä ja perinteikäs urheiluseura. KuoPS täyttää 4.2.2014 kunnioitettavat 125 vuotta.
”Savo-lehden päätoimittaja, kirjailija Juhani Aho pani kokoonkutsujan ominaisuudessa 31.1.1889 lehteensä kutsun Kuopion Pursiyhdistyksen perustavaan kokoukseen.” kirjoitti kommodori Seppo Karvinen vuonna 2008 ilmestyneessä seuran 120 v. juhlakirjassa ”Sluuppi Savon vanavedessä”. Siitä kokouksesta alkoi KuoPS:n taival.". - Kyrpä
16+17 kirjoitti:
Meillä järvi-suomessa on tapana käyttää sitä termistöä mitä miehistö ymmärtää. Miehistössä kokeneemmat on gasteja jne.. Olipa sitten myy porukka siten saksalaisia tai muuta kieltä puhuvia aina käytetään sitä kieltä ja termistöä jolla ei nolata osaamattomia ja korosteta omaa pippelin pienuutta.
Savolaiset ja saimaa on aivan peffasta. Täysin daijua jengiä. Lompakko takataskussa syötillä, ei vyötä, citymarket miesten korkokengät jalassa. Siis kertakaikkiaan penttiä porukkaa.
- Porista
Jean sibbisw kirjoitti:
Eiköhän vanhin seura (ylipäätään) ole Raumalla. Juhani Aho olikin kahden naisen mies!
http://www.bsf.fi/
Käsittääkseni Suomen vanhin urheiluseura. - Aki_
Porista kirjoitti:
http://www.bsf.fi/
Käsittääkseni Suomen vanhin urheiluseura.Poriin tosiaan perustettiin ensimmäinen pursiseura 1856. Sillä ei tosin ollut virallista asemaa. Ensimmäinen virallinen pursiseura on NJK, jolla oli alusta asti Pietarissa vahvistettu status ja säännöt ja sai myös oman lipun. Vuosi oli muistaakseni 1861.
- pakka-gasti
Kiitos, "näin ennen". Oli hauska huomata että "gasti" ja ilmeisesti monetkin purjehdukseen liittyvät sanat eivät ole rannikon svetisismiä eikä juppien anglinismia vaan omaa rikasta merenkulkuperimäämme ja varsin vanhaa sellaista.
- dfgherty
Olin ennen samaa mielät noista tuumista, mutta nyt olen työni puolesta ollut tekemisissä paljon tuumamittojen kanssa, ja olen vahvasti sitä mieltä että se on paljon fiksumpi systeemi kun tämä meidän ranskalaisten väkisin keksimä metrisysteemi.
Loppuun tuumavitsi:
Miksi nenä ei voi olla 12 tuumaa pitkä?
Koska se olisi silloin jalka :)- Sy Möwe
Hauska vitsi, mutta palataan todellisuuteen. Voisitko perustella miksi pidät tuumamittoja parempina? Onhan tiedeyhteisö jo kauan tyytyväisenä tervehtinyt SI- järjestelmän tuomia etuja.
Tuskin metrijärjestelmän voimaan tulo pelkästään ranskalaisten tahdosta on saatu leviämään koko maailmaan.
Mittayksikköjen kanssa sekoillessa on kyllä jo tarpeeksi aiheutettu vahinkoa (eräässä läntisessä suurvallassa) että on jo aika saada ne yhtenäistettyä mitä pikimmin.
Minäkin jouduin 70-luvulla opiskelemaan noita anglosaksisia mittayksiköitä ammattiin opiskellessani. Törmäsin myös myöhemmin tilanteisiin joissa piti käyttää sekä amerikan mittoja että metrijärjestelmän yksiköitä. Jotenkin ymmärrän miksi siellä lännessä on menetetty ainakin yksi luotain ja eräästä B767:stä loppui polttoaine keskellä ei mitään - onneksi kippari oli purjelennon harrastaja, eikä pahempaa kuin nokkatelineen luhistuminen tapahtunut.
Mitä tulee purjehdusyhteisön käyttämään sanastoon on syytä muistaa, kaikilla muillakin harrastuksilla ja ammateilla on oma "ammatti" sanastonsa.
Harrastusyhteisön kielellä on sama merkitys kuin yhteisillä mitoillakin eli jäsenet voivat kommunikoida paremmin keskenään ilman väärinkäsityksiä.
Lisäksi tominnasta tulee turvallisempaa ja sujuvampaa. - mittamieskö
Sy Möwe kirjoitti:
Hauska vitsi, mutta palataan todellisuuteen. Voisitko perustella miksi pidät tuumamittoja parempina? Onhan tiedeyhteisö jo kauan tyytyväisenä tervehtinyt SI- järjestelmän tuomia etuja.
Tuskin metrijärjestelmän voimaan tulo pelkästään ranskalaisten tahdosta on saatu leviämään koko maailmaan.
Mittayksikköjen kanssa sekoillessa on kyllä jo tarpeeksi aiheutettu vahinkoa (eräässä läntisessä suurvallassa) että on jo aika saada ne yhtenäistettyä mitä pikimmin.
Minäkin jouduin 70-luvulla opiskelemaan noita anglosaksisia mittayksiköitä ammattiin opiskellessani. Törmäsin myös myöhemmin tilanteisiin joissa piti käyttää sekä amerikan mittoja että metrijärjestelmän yksiköitä. Jotenkin ymmärrän miksi siellä lännessä on menetetty ainakin yksi luotain ja eräästä B767:stä loppui polttoaine keskellä ei mitään - onneksi kippari oli purjelennon harrastaja, eikä pahempaa kuin nokkatelineen luhistuminen tapahtunut.
Mitä tulee purjehdusyhteisön käyttämään sanastoon on syytä muistaa, kaikilla muillakin harrastuksilla ja ammateilla on oma "ammatti" sanastonsa.
Harrastusyhteisön kielellä on sama merkitys kuin yhteisillä mitoillakin eli jäsenet voivat kommunikoida paremmin keskenään ilman väärinkäsityksiä.
Lisäksi tominnasta tulee turvallisempaa ja sujuvampaa.Se että jossain on eri mittajärjestelmä, jota joku ei osaa käyttää, ja näin aiheuttaa onnettomuuksia, ei ole mittajärjestelmän vika.
- onko provo
Töissä joudun käyttämään myös tuumamittoja ja esim. kierrejärjestelmissä ei ole mitään järkeä. Lisäksi vielä sekaanusta aiheuttaa se etteivät pärjään tuuman osilla vaan pitää myös desimaalit sotkea sinne.
Otetaan vaikka esim. 1/4 kierre, pikaisesti laskien löytyy ainakin kuusi versiota jotka eivät ole keskenään sopivia.. siis pelkästään metalli kierteitä ;)
Tuo tuumamittojen kehu oli kyllä paras vitsi. - Mittajärjestelmä
mittamieskö kirjoitti:
Se että jossain on eri mittajärjestelmä, jota joku ei osaa käyttää, ja näin aiheuttaa onnettomuuksia, ei ole mittajärjestelmän vika.
Kyll se vaan on. Siksi näistä omista mittajärjestelmistä pyritäänkin eroon. Siksi meillä on standardointi.
- dfgherty
onko provo kirjoitti:
Töissä joudun käyttämään myös tuumamittoja ja esim. kierrejärjestelmissä ei ole mitään järkeä. Lisäksi vielä sekaanusta aiheuttaa se etteivät pärjään tuuman osilla vaan pitää myös desimaalit sotkea sinne.
Otetaan vaikka esim. 1/4 kierre, pikaisesti laskien löytyy ainakin kuusi versiota jotka eivät ole keskenään sopivia.. siis pelkästään metalli kierteitä ;)
Tuo tuumamittojen kehu oli kyllä paras vitsi.Löytyy niitä eri tiheyksisiä kierteitä millipuoleltakin.
Jos ollaan sitten niin milliporukkaa, miksi ei käytetä täälläkään kaikessa millejä.
Esim amerikkalainen rengasmerkintä on todella paljon selvempi kuin meillä.
Jenkkisysteemistä tietää heti mitkä on renkaan mitat, siinä on vanteen halkaisija, renkaan halkaisija ja leveys.
Mutta mites meillä: renkaan leveys milleinä, renkaan korkeus prosentteina ja vanne tuumina. Harva osaa sanoa suoraan mikä on ulkohalkaisija millekin renkaalle että mahtuuko se alle.
Lampuissa on lumenia, lämpömittarissa celsiusta vaikka sillä ei fysikaalisia laskuja voi suorittaa. Kelloissa meillä on kuitenkin ihan muuta kuin kymmenjärjestelmä.
Veneistä puhutaan jaloissa, merimatkoista maileissa, armeijassa on piirut ja asteet sekaisin... Ei se meillä suomessakaan ole ihan yhtenäinen mittausjärjestelmä.
Kysehän on vaan siitä mihin on ihminen opetettu, tuumat on ihan yhtä helppo systeemi kuin sentit kun sen sisäistää. Ihan sama kuin meillä olisi mitat jaoteltu 7-jakoisesti, se vaan olisi niin ja kaikki sen osaisi.
Maailma pärjäsi hyvin ennen kymmen-metrisysteemiä, mutta fransmannien piti päästä pätemään ja keksiä uusi systeemi. Kuitenkaan sitä ei saatu istumaan maapallon astesysteemiin :) - SI hyvä
dfgherty kirjoitti:
Löytyy niitä eri tiheyksisiä kierteitä millipuoleltakin.
Jos ollaan sitten niin milliporukkaa, miksi ei käytetä täälläkään kaikessa millejä.
Esim amerikkalainen rengasmerkintä on todella paljon selvempi kuin meillä.
Jenkkisysteemistä tietää heti mitkä on renkaan mitat, siinä on vanteen halkaisija, renkaan halkaisija ja leveys.
Mutta mites meillä: renkaan leveys milleinä, renkaan korkeus prosentteina ja vanne tuumina. Harva osaa sanoa suoraan mikä on ulkohalkaisija millekin renkaalle että mahtuuko se alle.
Lampuissa on lumenia, lämpömittarissa celsiusta vaikka sillä ei fysikaalisia laskuja voi suorittaa. Kelloissa meillä on kuitenkin ihan muuta kuin kymmenjärjestelmä.
Veneistä puhutaan jaloissa, merimatkoista maileissa, armeijassa on piirut ja asteet sekaisin... Ei se meillä suomessakaan ole ihan yhtenäinen mittausjärjestelmä.
Kysehän on vaan siitä mihin on ihminen opetettu, tuumat on ihan yhtä helppo systeemi kuin sentit kun sen sisäistää. Ihan sama kuin meillä olisi mitat jaoteltu 7-jakoisesti, se vaan olisi niin ja kaikki sen osaisi.
Maailma pärjäsi hyvin ennen kymmen-metrisysteemiä, mutta fransmannien piti päästä pätemään ja keksiä uusi systeemi. Kuitenkaan sitä ei saatu istumaan maapallon astesysteemiin :)Millisiä kierteitä on se normaali ja hienokierre. Enempää ei ole vakiona ja se vaihtelu käytännössä tarvitaan.
Renkaiden mitoituksen ongelmat eivät ole yksiköistä kiinni. Ja tuumakokoiset vanteet ovat seurausta jenkkien vahvasta perinteestä alalla. Siis sekin vain jenkkien syytä.
Mikä estää laskujen suorittamisen Celsiuksilla ja Lumeneilla? Läheskään kaikki termodynamiikan laskut eivät vaadi absluuttisia arvoja. Ja Lumen on yhtä hyvä yksikkö kuin vaikkapa kilowatti, ei kerro kaikkea, mutta kertoo useihin tarkoituksiin tarvittavan, kuten johdannaisyksiköt yleensä.
On helppoa ymmärtää, että kaksi tuumaa on enemmän kuin yksi, mutta siihen helppo ymmärtäminen loppuukin. Kymmenjärjestelmä nyt vain on todella paljon helpommin omaksuttava kuin mikään muu. Jopa tuumia mittaava ymmärtää miettimättä, että kymmenen tuumaa on kymmenen kertaa enemmän kuin yksi, koska osaa laittaa sen nollan perään. Ne nollat kun oppinut jo silloin, kun oppi numerot. Ja tuumamitoissa kun ei ole edes yhtenäistä lukujärjestelmää, jalka on 12 tuumaa, jaardi 3 jalkaa, ja syli mitä nyt olikaan, mailista ei enää käsitystäkään jaardeina. Eikä tuumilla puolestaan ole mitään käsitettävää yhteyttä vaikkapa tilavuusmittoihin. Siksi jotain mitataan kuutiotuumina, muita tilavuuksia jossain toisessa yksikössä.
Kun lähdetään määrittelemään yksiköitä niin takaperoisesti kuin vaikkapa haulikon kaliberia, pitää jokainen yksikkö opetella omanaan ilman yhteyttä muihin yksiköihin. Kaliberihan tulee siitä, kuinka monta pyöreää kuulaa voidaan valaa paunasta lyijyä. Ja AWG tarkoittaa sitä, kuinka monta johdinta mahtuu tuumaisesta reiästä. Onko tuo jokin käyttökelpoinen yhteys AWG:n ja tuuman välillä? - onko provo
dfgherty kirjoitti:
Löytyy niitä eri tiheyksisiä kierteitä millipuoleltakin.
Jos ollaan sitten niin milliporukkaa, miksi ei käytetä täälläkään kaikessa millejä.
Esim amerikkalainen rengasmerkintä on todella paljon selvempi kuin meillä.
Jenkkisysteemistä tietää heti mitkä on renkaan mitat, siinä on vanteen halkaisija, renkaan halkaisija ja leveys.
Mutta mites meillä: renkaan leveys milleinä, renkaan korkeus prosentteina ja vanne tuumina. Harva osaa sanoa suoraan mikä on ulkohalkaisija millekin renkaalle että mahtuuko se alle.
Lampuissa on lumenia, lämpömittarissa celsiusta vaikka sillä ei fysikaalisia laskuja voi suorittaa. Kelloissa meillä on kuitenkin ihan muuta kuin kymmenjärjestelmä.
Veneistä puhutaan jaloissa, merimatkoista maileissa, armeijassa on piirut ja asteet sekaisin... Ei se meillä suomessakaan ole ihan yhtenäinen mittausjärjestelmä.
Kysehän on vaan siitä mihin on ihminen opetettu, tuumat on ihan yhtä helppo systeemi kuin sentit kun sen sisäistää. Ihan sama kuin meillä olisi mitat jaoteltu 7-jakoisesti, se vaan olisi niin ja kaikki sen osaisi.
Maailma pärjäsi hyvin ennen kymmen-metrisysteemiä, mutta fransmannien piti päästä pätemään ja keksiä uusi systeemi. Kuitenkaan sitä ei saatu istumaan maapallon astesysteemiin :)Kyllä metrinen järjestelmä on huomattavasti helpompi kuin tuumanen.
Otetaan vaikka yksi millinen mitta 7,62 tämä on alkujaan tuumajärjestelmästä, "kolme linjaa"= 3x tuuman kymmenesosa.. mites se ilmoitetaan oikeaoppisesti tuumanosissa? 9/32-???
Tietokone aikana on tullut uusia lukujärjestelmiä esim. binääri.
Tuolle ja muille käytössä oleville kuten merimailille on yhteistä että ne soveltuvat siihen käyttötarkoitukseen missä niitä käytetään ja silloin ei ole tarvetta muuttaa toimivaa järjestelmää.
Esimerkkisi renkaan ulkohalkaisijasta on aika harvinainen tapaus, sitä tarvitaan vain jossain tuunaus hommissa ja käytännössä se rengas/vanne yhdistelmä on sovitettava paikoilleen ennenkuin voi olla varma toimivuudesta.
- Bossu
Meidän veneessä ei puhuta gasteista, vaan puhuttelen miehistön jäseniä etunimipohjalta.
- silti...
Oletkohan ikinä kuullutkaan veneestä, jossa gasteja puhuteltaisiin gasteiksi? Siis malliin "gasti-Simo, kiristäisitkö hiukan ison snörppiä" tai "jiippa spinnu keulagasti". Siitä huolimatta se Simo ja keulagasti Teuvo taitavat olla gasteja.
- Jästipää
silti... kirjoitti:
Oletkohan ikinä kuullutkaan veneestä, jossa gasteja puhuteltaisiin gasteiksi? Siis malliin "gasti-Simo, kiristäisitkö hiukan ison snörppiä" tai "jiippa spinnu keulagasti". Siitä huolimatta se Simo ja keulagasti Teuvo taitavat olla gasteja.
Tämä jästi-keskustelu oli aika lailla Suoli24 keskitasoa, kiitos kaikille.
- kapteeni2
silti... kirjoitti:
Oletkohan ikinä kuullutkaan veneestä, jossa gasteja puhuteltaisiin gasteiksi? Siis malliin "gasti-Simo, kiristäisitkö hiukan ison snörppiä" tai "jiippa spinnu keulagasti". Siitä huolimatta se Simo ja keulagasti Teuvo taitavat olla gasteja.
Muistakaahan muutkin kipparit, että koppalakki erottaa aluksen päällikön miehistöstä.
- Bossu
silti... kirjoitti:
Oletkohan ikinä kuullutkaan veneestä, jossa gasteja puhuteltaisiin gasteiksi? Siis malliin "gasti-Simo, kiristäisitkö hiukan ison snörppiä" tai "jiippa spinnu keulagasti". Siitä huolimatta se Simo ja keulagasti Teuvo taitavat olla gasteja.
Niinpä niin, siksi koko gastikysymys on yhdentekevä.
- ...
kapteeni2 kirjoitti:
Muistakaahan muutkin kipparit, että koppalakki erottaa aluksen päällikön miehistöstä.
Eikös koppalakki ole aika paljon kovempi (ja siis koppavampi) kun se perinteinen kipparinlakki, jota itsetietoisimmat kipparit suosivat, eli tämä:
http://www.suomennavigaatioliitto.com/images/kauppa/lakki_iso.jpg - hii o hoi
Bossu kirjoitti:
Niinpä niin, siksi koko gastikysymys on yhdentekevä.
Juuh. Mutta saanko sanoa miehistölleni edes kisan alla briiffauksessa, että gastit hoitaa sen ja sen asian... ruorimies sen ja sen.... trimmaaja sen ja sen......
Kun miehistöt vaihtuu niin ei aina muista kaikkien nimiä kiireessä.
Enhän mä nyt oikeesti skabaa, mutta tuli vaan mieleen....
- pavevesimiespave
Aivan...ja kysymyksen tekijä on typerys jonka kannattaa pysyä rannalla!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma
Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.2812926Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala
Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka522313Israel euroviisujen 2.
Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is3481997- 1151733
Euroviisut ei enää niin musiikkikilpailu?
Kappaleiden taso ei enää ole mikä sijoituksen ratkaisee.Eikö kukaan ihmettele että Israel pärjää lähes joka vuosi kisois1081675Mun mielestäni on tosi loukkaavaa
Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra2121375- 661317
- 681253
- 581232
Rakas nainen ymmärsin
Että minun pitää pitää kiinni sinusta. Haluan, että sä olet onnellinen. Olet mulle se oikea ja mä sulle. Rakastan Sua yl771181