Euroopan unionin parlamenttivaaleissa ehdokkaana oleva Paavo Väyrynen katsoo, että suuryritysten johtajilla ja elinkeinoelämän järjestöillä oli ratkaiseva rooli, kun Suomi liitettiin Euroopan unioniin ja euroalueeseen.
Eurokriittisen Väyrysen mukaan Suomen taloudelliset edut tulivat turvattua jo ETA-sopimuksella, eikä koko EU-jäsenyyttä ja EMU-jäsenyyttä olisi tarvittu.
– Suomi olisi säilyttänyt oman ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa, kauppapolitiikkansa ja alue- ja maatalouspolitiikkansa, emmekä olisi joutuneet osaksi unionin ylikansallista päätöksentekoa, Väyrynen kertoo Taloussanomille lähettämässään mielipidetekstissään.
"EK manipuloi
tuloksia"
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/03/21/vayrynen-eurojasenyyden-gallupin-tuloksia-manipuloitiin/20144095/12
Lukekaa, näinhän se kävi.
Väyrynen valistaa,
3
<50
Vastaukset
- sosialisti
Mitä hyvää on Eu.ssa? Talouden taantumat seuraavat tasaisin väliajoin jokaisessa valtiossa kuten ennenkin. Työttömiä on aina ollut ja tule olemaan mutta kun suuret monikansalliset yhtiöt vähentävät, ei johtoportaasta vähennetä suhteessa hyvä veljiä ja perhetuttava henkilökuntaa. Eu.n taakse on poliitiikkojen hyvä piiloutua. Suomi on kateellinen kansa itselleen, kyräilevä, joten näin pientä pohjoisen kansaa on hyvä viedä kuin pässiä narussa, joten oikeat varsinaiset eurooppalaiset kykenevät johdattamaan.
Suomi on ja tulee olemaan aina Euroopan rannalla ja rannalle jääkin.- Koroljov
"Eu.n taakse on poliitiikkojen hyvä piiloutua."
Suomalaiset ovat kautta valtiollisen historiansa olleet vastuunpakoilijoiden kansa lukuunottamatta harvoja kansallisia suurmiehiään kuten Mannerheim, Paasikivi ja Kekkonen. Suomessa uskottiin vastahankittuun itsenäisyyteen talvella 1918 niin vähän, että Suomen punaiset kiirehtivät luovuttamaan sitä pois Neuvosto-Venäjälle ja valkoiset puolestaan (Mannerheimin tahdon vastaisesti) Saksan keisarikunnalle, mistä olisikin tullut totta, ellei Saksa olisi luhistunut ja hävinnyt maailmansodassa. Toisen kerran Suomi kulki Saksan vanavedessä vv. 1941-1944 ja kolmas kerta on nykyisenä EU- ja euroaikana. Kahdesti on Suomi pelastunut uppoamasta Saksan johtaman eurooppalaisen liiton mukana, mutta onko nyt kolmannella kerralla Suomella enää yhtä hyvä onni?
Venäjän kanssa Suomi on ollut enemmäkseen hyvissä ja Suomen kannalta mitä edullisimmissa väleissä sen jälkeen kun Venäjä 1800-luvun alussa perusti ja muodosti Suomen. Tämä koskee ainakin aikaa 1809-1899 ja 1944-1991. Ns. sortokaudet, Venäjän bolševikkivallankumous ja sen vaikutus Suomen sisällissotaan sekä tietenkin talvi- ja jatkosota leimaavat ja vääristävät kuitenkin pahasti suomalaisten kuvaa suomalais-venäläisten suhteiden historiasta. Se mikä on ollut poikkeusta nähdään sääntönä, ja se mikä on ollut sääntönä nähdään poikkeuksena. Viime vuosikymmenien lännettymisen ja eurottumisen vuoksi Suomi on kehittänyt väkisin itselleen sen keinotekoisen Venäjästä kaikin keinoin erottautumaan pyrkivän identiteetin, jonka mukaan "Suomi on aina kuulunut länteen". Ei Suomea niin kauas paikaltaan voi raahata, eikä kannata yrittääkään, kuten historia opettaa, kuten nykyhetki ja tulevat vuodet osoittavat.
- osaajat puhuu
Vantaan tilaisuudessa esitettiin väitteitä, jotka osoittavat keskustelun tarpeen EU-Suomessa tammikuussa 2014. SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja Kimmo Kiljunen oli sitä mieltä, että valtion omaisuuden myynnillä, kuntien ja peruspalvelujen rahoituskriisillä ja valtion velkaantumisella oman keskuspankkinsa sijasta kansainvälisille pankeille ei ole mitään tekemistä EU-jäsenyyden kanssa. Kiljuselle oli sanottava, että SDP:n ollessa johtava hallituspuolue ja Paavo Lipposen pääministeri, Suomi laitettiin eurokuntoon – juuri tuota ilmausta käyttäen - leikkaamalla valtion kunnille maksamat valtionosuudet puoleen. Tästä seurasi kuntien ja peruspalvelujen yhä jatkuva rahoituskriisi. Myös eriarvoisuuden kasvu sai lisää vauhtia.
Kiljunen väitti myös, että Euroopan talousaluesopimuksen (Eta) puitteissa toimiva Norja joutuu toteuttamaan 95 prosenttia EU:n määräyksistä. Todellisuus on toisenlainen. Norjan aiemman ulkoministerin Jan Petersenin antaman selvityksen mukaan Norja otti omaan lainsäädäntöönsä 18,5 prosenttia EU:n määräyksistä vv. 1997-2003. Oleellista on, että Norja päättää itse, mitä EU:n määräyksiä se toteuttaa.
Keskustan eurovaaliehdokas, lakimies Johannes Hirvaskoski oli Kiljusen linjalla sanoessaan, että ”Eta:ssa on samat velvollisuudet kuin EU:ssa”. Väite on sama, jota oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki esitti 20 vuotta sitten, ennen EU-jäsenyyspäätöstä. On jokseenkin pöyristyttävää, että tällaisia väitteitä esitettiin, kun oli selvää, että EU-jäsenyys tarkoittaa vallan siirtämistä Suomesta EU:n elimille kaikissa niissä asioissa, jotka EU ottaa päätettäväkseen, mutta Eta-maat voivat itse päättää noudattavatko EU:n määräyksiä. Se, että näitä väitteitä esitetään edelleen, kertoo Suomen keskustelukulttuurin olemattomuudesta ja julkisen EU-keskustelun puuttumisesta.
http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159461-eu-keskustelussa-uskomattomia-vaitteita
_________________________________
Väyrynen on siis IPU:n kanssa samaa mieltä,olisiko aika kuulla?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi474097Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal623753- 703288
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak963190Mitäs nyt sijoittajat?
Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no892154- 352108
- 241959
- 381939
- 311921
Olisitpa se hellä
Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k231844