http://en.wikipedia.org/wiki/Sidoarjo_mud_flow
Indonesian Lapindossa on pienimuotoinen liejupurkaus, jossa on hautautunut joitakin taloja yms.
Herää muutama kysymys:
1) Tuleeko tuohon sedimenttiin kerrostumajälkiä, jos ja kun virtaus vaihtelee? Ja jos tulee, edustaako kukin kerrostumalusto yhtä vuotta?
2) Miltähän näyttäisi suuremman purkauksen (esim. tuhansia neliökilometreja) jälki vuosisatojen jälkeen?
3) Voisiko tuollaisessa purkauksessa muodostua fossiileja?
Indonesian Lapindossa on pienimuotoinen liejupurkaus, jossa on hautautunut joitakin taloja yms.
Herää muutama kysymys:
1) Tuleeko tuohon sedimenttiin kerrostumajälkiä, jos ja kun virtaus vaihtelee? Ja jos tulee, edustaako kukin kerrostumalusto yhtä vuotta?
2) Miltähän näyttäisi suuremman purkauksen (esim. tuhansia neliökilometreja) jälki vuosisatojen jälkeen?
3) Voisiko tuollaisessa purkauksessa muodostua fossiileja?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyviä ja selkeitä kysymyksiä:
"1) Tuleeko tuohon sedimenttiin kerrostumajälkiä, jos ja kun virtaus vaihtelee? Ja jos tulee, edustaako kukin kerrostumalusto yhtä vuotta?"
Saattaa tulla, jos virtauksen vaihtelut muuttavat kerrostuvan sedimentin koostumusta, tavallisesti raekokoa. Kerrostumia ei hyväksytä vuosittaisiksi, ellei niistä voida jotenkin (vaikkapa siitepölyjäämistä tai kerrostumistapahtumaa seuraamalla) havaita vuodenaikoja.
"2) Miltähän näyttäisi suuremman purkauksen (esim. tuhansia neliökilometreja) jälki vuosisatojen jälkeen?"
Tuohon vastaamiseen geologiantietoni eivät riitä. Tiedän, että esimerkiksi isojen laava- ja tuhkakerrostumien jälkiä on kivettyneinä löydetty tutkittavaksi kymmenien tai satojen satojen miljoonienkin vuosien jälkeen.
3) Voisiko tuollaisessa purkauksessa muodostua fossiileja?
Mutavyöryt ja liejuvirrat ovat varsin yleinen tapa aiheuttaa fossiloitumista tai esifossiloitumista. Paljon riippuu tietenkin siitä, miten monia eliöitä jää niiden peittämiksi ja mitä kerrostumille sitten tapahtuu.
Toivon muiden näitä asioita tuntevien täydentävän vastaustani.
Siihen tulee miljoonien vuosien kerrostuma, kysykää vaikka geologeilta.
Geologit tietävät tämän:
"Paljon riippuu tietenkin siitä, miten monia eliöitä jää niiden peittämiksi ja mitä kerrostumille sitten tapahtuu."
Miljoonien vuosien kerrostuma siitä tulee, ellei eroosio pääse sitä ennen syömään tai laattatektoniikka hautaamaan.
>Miljoonien vuosien kerrostuma siitä tulee, ellei eroosio pääse sitä ennen syömään tai laattatektoniikka hautaamaan.
Tai Jeesus hyppäämään monien kreationistien kovasti odottamaa urhonhyppyään. Ilmeisesti Hän peruuttaa eroosion ja lakkauttaa laattatektoniikan samalla kun koko planeettamme palautetaan 2000 vuoden takaisen Lähi-Idän kaltaiseksi.