on helppo ymmärtää näin
oppivelvollisuuden nosto on perusteltua, koska se varmasti ehkäisee väliinputoajien määrää ja toiseksi, heiltä raha menee kiertoon jonnekin, joten raha ei häviä.
toiseksi, kun tuloja, jotka ovat ei-eläkepalkkaa lasketaan, niin kulutustuotteiden hinnat laskevat ja siten myös tuloerot pienenevät ja kilpailukyky kasvaa.
kolmanneksi, valtion pitää ryhtyä perimmäiseksi ( valtio maksaa, mutta sen myöntäjät ovat läänit - lue suurennetut maakunnat - ) maksumieheksi terveyskustannuksissa ja kaikille samansuuruisussa eläkkeessä ja kaikissa niissä julkisissa palveluissa, joita on, niihin ei kuulu puolustuspalvelut tai valtion keskusjohtopalvelut tai muut epäsuorat kansalaiselle tulevat palvelut.
ei ole olemasssa järkevää perustetta työttömyystukien ja minkä tahansa eläkkeen pitäiminen erisuuruisena, eli kaikki ne yhtäsuureksi.
jos lähdetään sille tielle, että julkinen puoli maksaa reaalipalkalkalla tuetuille, niin kauppiaat nostavat alituiseen hintoja, kun uusi reaalipalkkakorjaus tulee voimaan ja sitten hintojen noston jälkeen julkinen puoli taas nostaa tukia ja sitten taas kaupat nostavat hintoja jne. ja puhumattakaan muusta inflaatiosta.
näin tehden, alvia voitaisiiin nostaa, kun valtion menot olisivat nousseet ja huom. yritysten palkkamenot olsivat laskeneet. alvia nostettaisiin niin paljon, että voittoa tai tappiota ei valtiolle tulisi, saattaa olla, että yritykset voittaisivat, mutta varmasti tuloerot kaventuisisvat luoden hyvinvointia.
oppivelvollisuuden nosto on perusteltua, koska se varmasti ehkäisee väliinputoajien määrää ja toiseksi, heiltä raha menee kiertoon jonnekin, joten raha ei häviä.
toiseksi, kun tuloja, jotka ovat ei-eläkepalkkaa lasketaan, niin kulutustuotteiden hinnat laskevat ja siten myös tuloerot pienenevät ja kilpailukyky kasvaa.
kolmanneksi, valtion pitää ryhtyä perimmäiseksi ( valtio maksaa, mutta sen myöntäjät ovat läänit - lue suurennetut maakunnat - ) maksumieheksi terveyskustannuksissa ja kaikille samansuuruisussa eläkkeessä ja kaikissa niissä julkisissa palveluissa, joita on, niihin ei kuulu puolustuspalvelut tai valtion keskusjohtopalvelut tai muut epäsuorat kansalaiselle tulevat palvelut.
ei ole olemasssa järkevää perustetta työttömyystukien ja minkä tahansa eläkkeen pitäiminen erisuuruisena, eli kaikki ne yhtäsuureksi.
jos lähdetään sille tielle, että julkinen puoli maksaa reaalipalkalkalla tuetuille, niin kauppiaat nostavat alituiseen hintoja, kun uusi reaalipalkkakorjaus tulee voimaan ja sitten hintojen noston jälkeen julkinen puoli taas nostaa tukia ja sitten taas kaupat nostavat hintoja jne. ja puhumattakaan muusta inflaatiosta.
näin tehden, alvia voitaisiiin nostaa, kun valtion menot olisivat nousseet ja huom. yritysten palkkamenot olsivat laskeneet. alvia nostettaisiin niin paljon, että voittoa tai tappiota ei valtiolle tulisi, saattaa olla, että yritykset voittaisivat, mutta varmasti tuloerot kaventuisisvat luoden hyvinvointia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
itse laittaisin läänit yliopistollisiksi sairaanhoitopiireiksi ja myös perusterveyspiireiksi ja ne olisivat suurennettuja maakuntia, jotka tarjoavat kaiken suoran julkisen palvelun, näin tehden saataisiin kokonaisvaltainen investointiyksiköt ja valtakunnan perusyksiköt, joissa nähtäisiin kokonaisuudet
ja valtion keskusjohdon olisi helppo tästä selkeästä malliin liittyvissä asioissa tehdessä päätöksiä. nykyinen malli, jossa on kunnilla on vastuuta, on epäselvä.
lisään vielä, että uusi rahoitusjärjestelmä, jonka valtio tekisi vaatisi lisäksi entisen kunnilla tulleen tulon saamisen valtiolle. Ja se tulo paikkaisi todellisesti melko viimeisen päälle syntyvän rahamenon. varmasti tulisi lisää tulloa valtiolle, koska tukiaiset eläkeläisille ja muille olisivat menneet alhaiselle tasolle, joka olisi suunnilleen euromääräisesti kuin nykyinen työttömyyskorvaus.
ei kannata sitten millään antaa joillekin eläkeläisille tai työttömille suurta tukea - oli se sitten mikä tahansa syy tahansa - se iso raha tuo pahoinvointia, koska esim. kovatuloinen vanhuuseläkeläinen saisi enemmän rahaa kuin vaikka mielenterveyseläkeläinen.
on todistettu, että tuloerot aiheuttaa pahoinvointia. Miksi turhaan tehdä tuloeroa. Sitä ei pidä kieltää, että osa palkasta saa työntekijän tahdosta mennä varastoon eläkkeeseen. Mutta kieltäisin palkan pakolla menemiseen varastoon myöhemmälle ajalle. juuri tämä pakollinen varastoon meneminen aiheuttaa rakenteellista työttömyyttä. kun on vähemmän työttömyyttä, enemmän hyvinvointia.
en ollut ottanut huomioon byrokratian pienemisestä tulevia säästöjä,
helppoa johtamista ja helppoa, tehokasta ja nopeaa yhteiskunnan kehittämistä ja muuta asioiden nopeaa etenemistä
ja työvoiman vapautumista ja näin ollen henkilöstön palkoista tulevat kustannukset menevät pois ja palkkaraha voidaan laittaa muualle.
nämä kaikki edellisten etujen päälle.
lopuksi, tämä läänimalli on yhtä muutosherkkä itsekkyydelle kuin kuntamalli, koska se on vain pelko, että itsekkyys ja valta käyttää rahaa omalle alueelle enemmän ja liikaa muiden alueiden kustannuksella. On mahdotonta näyttää toteen, että läänimallissa läänissä itsekkyys omaa kuntaa kohden onnistuisi suhteellisesti enemmään kuin kuntamallissa kunnassa. Erona ovat edellä mainitut hyödyt.
sitä paitsi, kun kunnalla, ei ole valtaa, vaan se on läänillä, niin varmaan ihminen todennäköisemmin haluaa lääninationalistisesti omalle läänilleen menestystä ja entinen kunnalle osuva puolueellisuus on haihtunut, KOSKA kunnan rajoja ei ole olemassa tai kunnan merkityksen vähyyden tähden.