Itselläni masennuspainotteinen kaksisuuntainen. En tiedä pukkaako keväthypo vai mikä, mutta halua olisi työllistyä. Kokemuksesta tiedän, että stressaavassa ympäristössä tulee ongelmia eteen. Minulla ei ole mitään ajantasalla olevaa koulutusta, joten työ pitäisi olla niin yksinkertaista että sen oppii nopeasti. Sosiaaliset verkostot ovat niin suppeat, että mitään "kaverin kaupan varastohommia" ei ole tiedossa.
Soitin tässä päivänä eräänä te-keskuksen neuvontanumeroon tästä asiasta, ja sain vastaukseksi sunnilleen "katso mol.fi". Arvatkaa olenko katsonut jo tuhannet kerrat.
Miten te muut vajaakuntoiset olette työllistäneet itsenne? Onko olemassa jotain erityistä työnvälityspalvelua jossain? Missä?
Soitin tässä päivänä eräänä te-keskuksen neuvontanumeroon tästä asiasta, ja sain vastaukseksi sunnilleen "katso mol.fi". Arvatkaa olenko katsonut jo tuhannet kerrat.
Miten te muut vajaakuntoiset olette työllistäneet itsenne? Onko olemassa jotain erityistä työnvälityspalvelua jossain? Missä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Emme mitenkään. Kotona täytyy mädäntyä kiltisti vaan. Hanki eläke niin kaikki unohtaa olemassaolosi. Kun kuolet mädit 10 vuotta kämpässäsi eikä kukaan tajua mitään, ehkä helteellä haju vähän herkimpiä iljettää. Eli älä odota mitään ettet pety.
Tai no onhan nää tollokeskukset joissa liimataan joulupukkitarroja punaisiin pusseihin huolella ja hartaudella porukan kanssa jonka äo on etanan tasolla, joten juttuseura ainakin on mahtavaa. Ja palkka on paras näissä eli vajaa esko tunnissa. 8 h päivässä kun puurrat tienaat ehkä juuri ja juuri paikkaan kulkemiseen menneet rahat takaisin. Ja kaikilla on niin mukavaa että.
Olen kaupungin ja sairaanhoitopiirin rekrylistalla. Teen töitä kun pystyn. Sairaudestani tai siitä että olen eläkkeellä en ole kertonut. Todellakin jos menee kertomaan niin ainoaksi hommaksi jää niiden tarrojen liimailu.
Kannattaa hakeutua työkkärin kuntoutusosastolle.
Vaikeaa on latvavammaisten työllistyminen, vaikka siihen kuinka kannustetaan.
Jotain tukia kun saa työkkäistä mukaan, niin voi olla helpompaa.
Mulle toi työttömyystoimisto touhu oli kaiken kaikkiaan aikoinaan melko huonosti
mun kokonaisuuteen sopivaa. Kyllä sieltä oltiin herkästi nakkaamassa niskaan
6 kuukauden karenssia eli päivärahojen maksatuksen katkaisua. Joihinkin
pas'kahommiin oltiin pakottamassa, vaikka itselle tuli niistä vuosi vuodelta vain
mieleen yhä useammin, että jokohan otan jonkun torrakon jostakin mukaan ja
alan listiä pas'kanjauhajia vähemmäksi, Mitään varsinaista apua en koskaan
sieltä kautta saanut, no jaa, sitten passittivat aikanaan mielenterveysongelma
työkyvyttömyyseläke rumbaan, mikä sitten kesti aikansa sillä lopputuloksella.
Kerrankin sitten aikoinaan oli järjestymässä hieman parempaa työtä ja
kohtuullisemmalla palkallakin, minua työllistävä erehtyi menemään sinne ja
kyselemään työllisyystukia palkkakuluihin avustukseksi, olin niihin sen ajan
kaikkien pykälien mukaan oikeutettu.
Virkailija siellä oli käyttänyt siitä tunnin audienssista yli 90% siihen, kun oli
koittanut kaikin oppiminsa keinoin saada tämän minut myöhemmin sitten
palkanneen henkilön palkkaamaan jonkun oman tuttunsa minun sijasta.
Tämä minut palkannut henkilö sitten myöhemmin kertoi minulle asiasta, vaikka
virkailija oli vannottanut olemaan kertomatta, mutta hän katsoi minulla olevan
oikeus tietää, miten siellä minun asioita käsitellään. Virkailija oli monin tavoin
yrittänyt mustamaalata, tehdä vähäpätöisemmäksi minua kuin sitä hänen
tuttuaan jotta se olis saanut sen työn.
Että semmoista työttömyystoimisto toimintaa. Olen siitä tietyllä tapaa kuitenkin
tyytyväinen, että ei enää tarvitse sellaisten henkilöiden kanssa olla tekemisissä
tuollaisissa paikoissa ja tuommoisessa yhteydessä.
Se paikka ei ollut mun myöhemmälle elämälle mitään muuta kuin haitaksi.
Juu en minäkään työkkäri kestä.
Eläkkeellä on muuten ihan kivaa.
Joo kun sille pääsis..ja ees jostain saisi rahallista turvaa tulevaisuudessakin ja vakautta.
"aa, sitten passittivat aikanaan mielenterveysongelma
työkyvyttömyyseläke rumbaan, mikä sitten kesti aikansa sillä lopputuloksella."
Kiinnostais kanssa tietää miten käytännössä mielenterveyssyistä kortistosta pääsee eläkkeelle sillai suht järkevin askelin..Eli minkälaisia polkuja on?