Erinomainen 10-todistus

http://1.bp.blogspot.com/-QV3WDIBDWtA/UgpuOAfGRaI/AAAAAAAARWI/phzb3wzesJI/s640/IMG_0726.JPG

ajakalun jäännökset kirjoitti:

http://1.bp.blogspot.com/-QV3WDIBDWtA/UgpuOAfGRaI/AAAAAAAARWI/phzb3wzesJI/s640/IMG_0726.JPG

Hei

Ajokaluja on tehty ja tuossa kuvassa on Jaakko Frigårdin häkkikärry.
Jaakko Frigård muutti nimensä Sairoksi, oli kai liian vaikea mettälääsille silloin.
Nopankylässä vain kaksi puhui ruotsin kielen.
Isoisäni äiti oli kärrykauppias ja emäntä 10 lapsen äiti, ja laittoi hevoosen perähän kuudet kärryt ja kulki pitkin ruotsinkielistä Österbottenia kärrykaupoilla. Naiset olivat rautaa joskus, hänen mies Laurila junior Juha II oli historian tuotteliain ajokaluseppä. 180 ajokalua vuodessa josta 100 kärryä ja 70-80 rekeä eli valmista oli joka toinen päivä ympäri vuoden.

Frigårdin Jaakon isä oli Jalasjärveltä niin Jaakkokin alunperin.
Jaakon isä oli seppä hänkin ja Jalasjärven museossa on Jaakon isän pari ajokalua. Jaakon isä oli Könnin sälli.

Jaakko Frigård oli harras uskovainen mies- ja lauleli tietenkin virsiä työnsä lomassa, hän sävelsi 70 hengellistä laulua !
Jaakon pajan tuotteet olivat korkeassa kurssissa ja rahallisessa arvossa- mutta Jaakko teki paljon muutakin- Hän ei pyhittynyt yksin ajokaluihin maaalisessa työssään. Lopulta hänkin oli myös maanviljelijä kuten muutkin torppariajan jälkeen. Jaakko teki mm- Ilmajoen Opiston joka perustettiin jo 1890 luvulla kaikki työkalut ja peltovälineet.

Olen Jaakko Sairosta kirjoittanut sivun alussa täällä;
http://jarinhotelli.blogspot.com/2013/08/ilmajoki.html

Minun isoisäkin osti maatilan mennessään naimisiin -rakensi oman pajassa, ja alettiin navettaa ja peltojakin tosissaan puuhaamaan.

Kärrymiehet jos olivat ahkeria eivät olleet sidottuna torpparilakiin kun maita ostivat -heillä oli kärrytuloja vaikka ei kärryillä rikastunut.
Isoisäni isä esim. oli kahdellakin plassilla kylässä- ja Nopassa oli yhteensä neljä plassia ajan saatossa Lauriloita.
Mutta Kurpan torpan asukkaita oltiin jossa isoisänikin syntyi.
Sitä ennen Kurikan Orhaisia (Orhag) joka oli päätalo Orhainen- mutta Orhaisen torpissakin asui Orhaisia. Mikko tai Juha Orhaisen poika muutti nimensä Laurilaksi s. 1821 kun muutti Nopankylään -oli seppänä Nopassa 1840 lähtien-
ja saattoi saada Laurila nimen kylässä olleista alueista tai jostakin muusta yhtymästä- ihmiset saivat nimiään talon ja asuinseutujensa mukaan, ja sukunimnilaki tuli voimaan 1821.

Itsenäinen Suomi 1917-1918 lähtien ryhtyi rakentamaan omaa hyvinvointivaltiota.
Torpparilaki 1918, itsenäisyys-sopimus 1918- Opppivelvollisuus joskus 1920,
Erilaisia äitiysavustuksia 1840-1950 lukujen taitteesta, lastenneuvolat 1950 luvulla, sitten työttömuyyskorvaukset 1960 luvulla, eläkelait 1960-1970 luvuilla,
ym.

Isoisäni esikoinen syntyi 1917 kun Suomi itsenäistyi.
Nopankylän perheitä näki nälkävuosia 1860 luvulla nälkä tappoi 10% Suomen kansasta. Nopan pellot olivat pienet ja 1800 luvun ilmasto kylmä. Lannoitteita ei ollut ja viljaa jouduttiin ostamaan joka vuosi ja tästä syntyi Suomen ensimmäinen osuuskauppa kotitalouksien viljaostoksista- + kärrymiesten materiaalin tarpeista. Nykyisin asioimme Prisma automarketeissa.

En tiedä vielä- miten Laurila seniorion 1821-1905 kaksitoistalapsinen perhe selviytyi lastenkin eloonjäämisen suhteen. Olen selittämässä vasta tämän pojan isoisäni isän sisarusparvea joka oli 10- lukuinen josta kaksi lasta kuoli- mutta viisi tytärtä jäi eloon ja 3 poikaa kasvoi kärrymiehiksi -ajokalujen rakentajiksi asti ja saakka.

Jaakko Sairosta jonka kärryn kuvan lähetit- olen kirjoittanut sivullani.

Mutta minulla on tarkoitus pysyä täällä Raamatun asioissa- halusin kuitenkin tuoda esiin Suomen suurimman hevosajokalu-historiankin-.

yst. t. Jari Laurila