Verovaali siirtyy tulevaan kansanedustajavaaliin, kun nykyiset kansanedustajat eivät ole muuttaneet verotusta oikeudenmukaisemmaksi veronmaksukykyyn perusteella tapahtuvaksi. Verotukien, joita on lähes 200 kappaletta arvioidaan alentavan valtion verokertymää nooin 23,6 miljardila tänä vuonna. Valtion verotulot vähenevät verotukien vuoksi noin 15,4 miljardia.
Helsingin Sanomat kirjoitti verotukipolitiikasta vuonna 2010, jolloin Katainen toimi valtiovarainministerinä ja piti tehdä verouudistus, jota ei kuitenkaan Kataisen kaudella tai Urpilaisen aikana ole tehty. Yksi uusi veroluokka verotaulukon yläpäässä ei ole merkittävä uudistus.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Verotuet sy%C3%B6v%C3%A4t valtion kassasta 18 miljardia euroa/1135261441141
Verotuet ovat säilyneet suurin piirtein ennaltaan. Verotuki on poikkeama normiverotuksesta. Tässä eräitä verotukia
Pääomatuloverotus
- listaamattomien yritysten osinkohuojennus (-13) oli 235 miljoonaa euroa
Perintö- ja lahjaverotukseen liittyy peräti 15 erilaista verotukea, joista suurimpia on sukupolvenvaihdoshuojennus noin 100 miljoonaa euroa
Energiaverotus on Suomessa, kylmän ilmaston vuoksi, ollut erittäin tuottaisaa. Energiaveroja peritään tänä vuonna arviolta 4.341.000.000 euroa eli yli neljä miljardia. Lämmityspolttoaineiden ja sähkön veroja korotettiin v. 2011 alusta noin 730 miljoonaa euroa, kun poistettiin työnantajien kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuva veronvähennys.
Kaikki eivät kuitenkaan maksa energiastaan yhtä paljon veroa.
Energiaveroon kohdistuu 12 verotukea, joiden kokonaismääräksi arvioitiin 1,8 miljardia (-13)
- teollisuuden ja kasvihuoneiden sähkön alempi verokanta = 382 miljoonan tuki teollisuudelle ja kasvihuoneviljelijöille
- lisäksi kasvihuoneviljelijöiden tuki sekä maa- ja puutarhatalouksien energiaverotuki = 50 miljoonaa
- lisäksi energiaintensiivisten yritysten veronpalautus = n. 200 miljoonaa (-13)
Verotukia ovat lisäksi esim. eläketulovähennys sekä palkansaajien saamat työtulovähennykset. Palkoista ja eläkkeistä maksetaan progressiivinen vero toisin kuin pääomatuloista, joita verotetaan tasaverona.
Verotuet ovat lähes neljännes valtion keräämistä veroista, joten verotukien muuttamisella oikeudenmukaiseksi veronmaksukykyyn perustuvaksi, on suuri merkitys. Oikeudenmukaista verotusta eivät ole rikkaiden verotuet tai nollaverot.
Varallisuusvero poistettiin kokonaan. Työantajien kela-maksut poistettiin ja kompensoitiin energiaveroja korottamalla. Yhteisöveroa alennetaan 4,5 % ja taas nostetaan enegiaveroja, vai mistä yhteisöveron alennukset korvataan?
Energiaveron 12 eri veronhuojennusta tekevät 1,8 miljardin euron loven verokertymään, joten energiaverojen kulutukset kohdistuvat raskaammin niin, jotka eivät energiaverotukia saa eli tavallisiin kuluttajiin.
Miten kauan rikkaiden saamat verotuet vähentävät verokertymää lähes neljänneksellä ja miten paljon sosiaaliturvaa (muun muassa lapsilisiä leikataan) jotta noin 15 miljardin verotuet normiverotuksesta voidaan rikkaimmille myöntää.
Suomeen on syntynyt uusi täysin tulottomien luokka muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden ja erilaisten sanktioiden vuoksi. Verotuet heikentävät sosiaaliturvaa ja Suomen noin miljoonan köyhän ja köyhien perheiden lasten tulevaisuutta. Syrjäytymisvaarassa on noin 50 000 lasta ja nuorta, joiden elämänhallintaa vaikeuttaa - ei kestävyysvaje - vaan noin 15 miljardin verokertymän vaje verotukien vuoksi.
Helsingin Sanomat kirjoitti verotukipolitiikasta vuonna 2010, jolloin Katainen toimi valtiovarainministerinä ja piti tehdä verouudistus, jota ei kuitenkaan Kataisen kaudella tai Urpilaisen aikana ole tehty. Yksi uusi veroluokka verotaulukon yläpäässä ei ole merkittävä uudistus.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Verotuet sy%C3%B6v%C3%A4t valtion kassasta 18 miljardia euroa/1135261441141
Verotuet ovat säilyneet suurin piirtein ennaltaan. Verotuki on poikkeama normiverotuksesta. Tässä eräitä verotukia
Pääomatuloverotus
- listaamattomien yritysten osinkohuojennus (-13) oli 235 miljoonaa euroa
Perintö- ja lahjaverotukseen liittyy peräti 15 erilaista verotukea, joista suurimpia on sukupolvenvaihdoshuojennus noin 100 miljoonaa euroa
Energiaverotus on Suomessa, kylmän ilmaston vuoksi, ollut erittäin tuottaisaa. Energiaveroja peritään tänä vuonna arviolta 4.341.000.000 euroa eli yli neljä miljardia. Lämmityspolttoaineiden ja sähkön veroja korotettiin v. 2011 alusta noin 730 miljoonaa euroa, kun poistettiin työnantajien kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuva veronvähennys.
Kaikki eivät kuitenkaan maksa energiastaan yhtä paljon veroa.
Energiaveroon kohdistuu 12 verotukea, joiden kokonaismääräksi arvioitiin 1,8 miljardia (-13)
- teollisuuden ja kasvihuoneiden sähkön alempi verokanta = 382 miljoonan tuki teollisuudelle ja kasvihuoneviljelijöille
- lisäksi kasvihuoneviljelijöiden tuki sekä maa- ja puutarhatalouksien energiaverotuki = 50 miljoonaa
- lisäksi energiaintensiivisten yritysten veronpalautus = n. 200 miljoonaa (-13)
Verotukia ovat lisäksi esim. eläketulovähennys sekä palkansaajien saamat työtulovähennykset. Palkoista ja eläkkeistä maksetaan progressiivinen vero toisin kuin pääomatuloista, joita verotetaan tasaverona.
Verotuet ovat lähes neljännes valtion keräämistä veroista, joten verotukien muuttamisella oikeudenmukaiseksi veronmaksukykyyn perustuvaksi, on suuri merkitys. Oikeudenmukaista verotusta eivät ole rikkaiden verotuet tai nollaverot.
Varallisuusvero poistettiin kokonaan. Työantajien kela-maksut poistettiin ja kompensoitiin energiaveroja korottamalla. Yhteisöveroa alennetaan 4,5 % ja taas nostetaan enegiaveroja, vai mistä yhteisöveron alennukset korvataan?
Energiaveron 12 eri veronhuojennusta tekevät 1,8 miljardin euron loven verokertymään, joten energiaverojen kulutukset kohdistuvat raskaammin niin, jotka eivät energiaverotukia saa eli tavallisiin kuluttajiin.
Miten kauan rikkaiden saamat verotuet vähentävät verokertymää lähes neljänneksellä ja miten paljon sosiaaliturvaa (muun muassa lapsilisiä leikataan) jotta noin 15 miljardin verotuet normiverotuksesta voidaan rikkaimmille myöntää.
Suomeen on syntynyt uusi täysin tulottomien luokka muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden ja erilaisten sanktioiden vuoksi. Verotuet heikentävät sosiaaliturvaa ja Suomen noin miljoonan köyhän ja köyhien perheiden lasten tulevaisuutta. Syrjäytymisvaarassa on noin 50 000 lasta ja nuorta, joiden elämänhallintaa vaikeuttaa - ei kestävyysvaje - vaan noin 15 miljardin verokertymän vaje verotukien vuoksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-05-30_004.html?s=5
Suomessa on Tilastokeskuksen arvion mukaan tulottomia yli 20 000 henkilöä. Tulottomien saamat vähäiset sosiaalietuudet eivät riitä, joten leipäjonot kasvavat. Miten käy tulottomien ja pienituloisten lapsiperheiden, kun lapsilisistä leikataan?
"Asiantuntija" perusteli subjektiivista lapsilisäoikeutta televisiossa vertaamalla Suomen lapsilisäkäytäntöä ulkomaisiin jotensakin näin "jos lapsilisiä maksettaisiin vain niitä tarvitseville pienituloisille, niin lapsilisien merkitys heikkenisi ja lapsilisät vähenisivät olemattomiin". Eihän se niin mene.
Jos lapsilisiä maksetaan x miljoonaa 50 000 köyhimmälle lapsiperheelle, niin jokainen köyhä perhe saa enemmän kuin jos x miljoonaa jaetaan kaikille lapsiperheille myös miljonääreille? Köyhät lapsiperheet käyttävät koko lapsilisämäärän kulutukseen, eivätkä esim. kerrytä pankkitilejään, joten työllisyyskin paranisi.
Lapsilisien leikkaukset ovat vain yksi osoitus nykyisen hallituksen sosiaalipolitiikasta. Asuminen on kallistunut nopeasti uskomattoman huonosti hoidetun energiapolitiikan vuoksi. Ulkomaiset sijoittajat omistavat energialaitoksia, määräävät sähkön hinnan eivätkä kunnosta sähköverkkoja. Energiaveroja korotetaan kilpaa sähkön hinnan kanssa.
Eläkkeiden ja palkkojen verotus on kovaa eli progressiivista, eikä niitä sidota indeksiin. Eläkeikärajaa ollaan nostamassa, vaikka kaikki tietävät, että yli viisikymppisten koulutettujen työttömien on lähes mahdotonta saada työtä. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys eivät korjaannu eläkeikää nostamalla mutta yhä useampi nuori ja vanha pitkäaikaistyötön siirtyy tulottomien luokkaan eli elämään vähäisillä sosiaalietuuksilla.
Häikäilemätöntä oli poistaa työantajien kela-maksut, lähes miljardin tulonsiirto yrityksille ja korvata verokertymän aukko energiaveron korotuksella. Yritykset kuuluvat sähköveroluokkaan II ja saavat lisäksi energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen, joten tavalliset kuluttajat maksoivat työnantajien kela-maksun poiston.
Kokoomuslaista veropolitiikkaa on myös arvonlisäveron nostot, kun ALVin nosto vaikuttaa verotuksessa kuin "burana päänsärkyyn" Kataisen mukaan. Näin kotimaista kysyntää on heikennetty ja työttömyys kasvanut.
Kokoomuslaista veropolitiikkaa on yhteisöveron vähennys 4,5 pronsentilla, joten yritykset maksavat Suomessa vähiten yhteisöveroa EU-maissa.
Kokoomuslaista veropolitiikkaa on varallisuusveron poistaminen ja pääomatulojen veroedut, muun muassa tasaverona verotettu pääomatulo ja listaamattomien yritysten osinkohuojennus.
Kepulaista veropolitiikkaa on muun muassa sukupolvenvaihdoshuojennus (noin 100 miljoonaa) ja maatalousyrittäjät pääsevät eläkkeelle sukupolvenvaihdoksissa varsin nuorena (58 v) eikä eläkeikäänsä nosteta tai eläke vähene.
Verohuojennusten lisäksi kokoomus ja kepu ovat huolehtineet omista intressiryhmistään hyvin. Yritystuet ovat 3-5 miljardia euroa, eikä niitä ole korjattu asiantuntijoiden arvostelusta huolimatta oikeudenmukaisiksi. Kilpailua vääristäviä tukia saavat tuotantonsa ulkomaille siirtävät ja työvoimaansa lomauttavat ja irtisanovat yritykset, kun tukia ei sidota työllistämiseen Suomessa.
Keskustapuolueen intressiryhmät (maatalousyrittäjät) saavat paitsi huomattavat verotuet myös suuret maataloustuet, jotka ovat vuosi vuodelta parantuneet. Tukia maksetaan yli 200 eri tukimuodon perusteella eikä kriteerinä ole tuen tarve, päinvastoin. Mitä suurempi tila tai mitä suurempi eläintehdas, sitä suurempi tuki. Suomen rikkaimmat monimiljonäärit Wahlroos ja Herlin ottavat molemmat noin
250 000 euron vuosittaiset maataloustuet. Keskustapuolueen harjoittama maatalouspolitiikka on autioittanut Suomen maaseudun. Pienet ja keskisuuret tilat ovat lopettaneet kannattamattomina ja maataloustyöläiset ovat siirtyneet kaupunkeihin työttömyyskortistoon pitkäaikaistyöttömiksi - nykyään tulottomiksi.
Viimeistään nyt yritystuet ja maataloustuet, yhteensä 5-6 miljardia euroa, pitäisi tehdä TARVEHARKINTAISIKSI tukemaan työllistävää pieni- ja keskisuurta yrittämistä. Se olisi sitä oikeaa RAKENNEMUUTOSTA, jota tarvitaan.