Olen aina ollut ujo ja olen edelleen. Tapasin reilu 2v sitten netissä aivan ihanan rakastettavan naisen. Olin hänen kanssaan yhdessä reilu 2v, teimme kaiken yhdessä. Luulin aina, että meillä oli kaikki hyvin kunnes kuukausi sitten päin naamaa sanottiin ettei ole enää tunteita minua kohtaan eikä halua olla kanssani. En koskaan suhteen aikanakaan halunnut olla yksi, yksinäisyys ahdisti. Olen koko lapsuuteni ollut mielestäni suhteellisen yksin vaikka hyvä perhe kaikinpuolin löytyy. Tämä suhde tuntui uskomattoman hyvältä ja tuntui, että yksinäiset päivät ovat ohi ja minulla on joku jolle voin kertoa kaikki huoleni yms. Nyt kuitenkin eron jälkeen olo on sanoinkuvailemattoman hirveä vielä kuukaudenkin jälkeen. En ole saanut nukuttua kunnolla, kävin työterveyslääkärissä mistä sain neljää eri lääkettä; melatoniinia ja mirtazapinia nukahtamiseen, oxaminia ahdistukseen ja beta-salpaajia tärinään yms.
En kuitenkaan haluaisi alkaa lääkkeitä käyttämään, tuntuu että peli olisi vielä enemmän hävitty sen jälkeen. Kaveritkin "kielsivät" alkamasta mitään nappeja nappailemaan, mutta olo on kyllä henkisesti niin hirveä, että houkutus on suuri. Aauttaako nuo lääkkeet oikeasti vai siirtävätkö ne huonoa oloa vain eteenpäin (eli kun lakkaa niitä syömästä niin ikävät ajatukset palaavat)?
Mirtazapinin sivuvaikutuksetkin olivat suhteellisen rankanoloiset ainakin omasta mielestäni (mm. itsetuhoisuuden lisääntyminen).
Millä muulla oloa saisi helpotettua? Kuukausi huonoilla unilla ja ahdistuksella on ollut elämäni hirveimpia hetkiä...
En kuitenkaan haluaisi alkaa lääkkeitä käyttämään, tuntuu että peli olisi vielä enemmän hävitty sen jälkeen. Kaveritkin "kielsivät" alkamasta mitään nappeja nappailemaan, mutta olo on kyllä henkisesti niin hirveä, että houkutus on suuri. Aauttaako nuo lääkkeet oikeasti vai siirtävätkö ne huonoa oloa vain eteenpäin (eli kun lakkaa niitä syömästä niin ikävät ajatukset palaavat)?
Mirtazapinin sivuvaikutuksetkin olivat suhteellisen rankanoloiset ainakin omasta mielestäni (mm. itsetuhoisuuden lisääntyminen).
Millä muulla oloa saisi helpotettua? Kuukausi huonoilla unilla ja ahdistuksella on ollut elämäni hirveimpia hetkiä...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jätä mirtazapin ja oxamin kokonaan pois.Jos melatoniini auttaa unettomuuteen niin pidä.Liikunta ei muodoissa auttaa ahdistuneisuuteen paremmin kuin nuo myrkyt.Tee ystävien kanssa jotain.Lääkkeet nimenomaan siirtää huonoa oloa eteenpäin,eivät auta.Sitten kun olet lääkekoukussa olo triplasti hirveämpi.
Parisuhteessa käy yleensä, että puolesta vuodesta kahteen on sitä tunteellista ihastuksen aikaa, jolloin kokee olevansa rakastunut. Sitten romantiikka hiipuu ja tulee se arki ja siis oikeastaan se käytännöllinen ja vastuullisen kumppanuuden aika, jolloin välistä voi tuntea jopa vastenmielisyyttäkin toista kohtaan varsinkin jos uusi ihastus voisi olla mahdollinen. Tässä punnitaankin parisuhteen uskollisuus. Kaikki eivät vain jaksa elää yhdessä, jos romanttinen tunnelatus hiipuu ja arkistuu. Muista siis, että tämä on vain sitä ihmisuhteiden kemiaa. ASinä et ole yhtään huonopmi ja vähemmän rakkuaden arvoinen. Sinulla olisi ollut tunteita ja tahtoa jatkaa edelleenkin.
Kun läheinen ihmisuhde loppuu, niin suruhan siitä seuraa. Jos olo ei ole ihan kestämättömän vaikea, niin tietenkin parasta olisi nyt vain käsitellä eroa ja mentystä. Yritä keksiä puuhaa, juttele ja touhua. Ajanmyötä kaipaus ja ikävä helpottaa ja alat jälleen tottua elämään yskin.
Jaksamista! :( On hirveää, kun todella läheinen ihmissuhde loppuu, varsinkin yllättäen.
Mikäli lääkkeistä tuntuu olevan apua, ja olet käyttänyt nyt sen aikaa, jo, että alkuun tulevat oireet tasaantuu, niin ehkä kannattaa käyttää päästäksesi pahimman yli. Jos lääkkeet auttavat sinua käsittelemään eron tuomia tunteita, niin onhan ne sitten käsitelty, eikä asia enää ihan niin akuuttina palaa, kun lopetat lääkkeet.
Kyllähän jokainen joutuu punnitsemaan, että onko enemmän haittaa vai hyötyä napeista. Montaa ovat auttaneet, mutta jokaisella on yksilöllinen se tilanne, että mitkä lääkkeet auttaa.
Minusta mirtazapinin kirjoittaminen eroahdistukseen on suorastaan rikollista.Itseasiassa mirtazapinin kirjoittaminen yleensäkin pitäisi kieltää.Kaipa oxaminin voi napata silloin tällöin jos oikeasti noin koville ottaa.Kirjoitusvirhe ensimmäisessä viestissä.Liikunta eri muodoissa piti olla.
Mirtazapini kirjoitettiin siis univaikeuksii ei ahdistukseen annostus oli tosiaan sen 3.75-7.5mg/ilta eli 1/4-1/2 tablettia). Lääkärin mukaan auttaa nukahtamaan ja pidentää yöunia. Olen nyt parina iltana ottanut tuon 1/4 ja pakko myöntää, että uni on kyllä maittanut sen jälkeen, aamuisin herääminen on ollut lähes mahdotonta.
En tiedä minkä ikäisiä ootte mutta mulla ikää jo liki kuuskymmentä ja luulin että olisin jo päässyt ahdistuskohtauksista mutta ei. Viikon verran iltaisin ollu tuskaista ja pari kertaa joutunnu ottaa pameja kun tuntuu että pyörtyy justiin ja pumppu hakkaa haljetakseen.
Tässä iässä vielä pelkona että kyseessä oiskin sydäri eikä pelkkä ahdistuskohtaus kun vasenta kättä puristaa ja alaleuka ihan puutunnu mutta kun pamin ottaminen helpottaa niitä oireita, niin eihän se voi olla sydäri, vai kuinka se on?
Luulen että nämä nykyuutiset itärajan takaa aiheuttaa ahdistuksen kun olen kovin herkkä reakoimaan uutisiin muutenkin.
Lopeta uutisten kuuntelu ja käy lääkärissä. Oireet viittaavat angina pectorikseen.
Kuulostat hienolta ja herkältä ihmiseltä, joita tämä maailma tarvitsee. Jaksaisitko hakeutua hyvälle terapeutille? Tulet oppimaan itsestäsi ja elämästäsi paljon, kunhan vain uskallat tuntea äärimmäisen vaikeitakin tunteita ja ajatuksia. Älä aloita säännöllistä lääkitystä, ne eivät paranna mitään, siirtävät vain ongelmia eteenpäin ja todennäköisesti tuovat huomaamatta uusia ongelmia sivuvaikutusten vuoksi. Tulet kiittämään itseäsi tulevaisuudessa, jos et aloita. Mutta hyvän terapian sinulle soisin, sinulla on vielä hieno elämä edessä itsesi ja muiden kanssa, kunhan vain pääset käsittelemään kokemuksiasi ja ymmärrät, arvostaa tunteitasi ja herkkyttäsi. Tsemppiä!