Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.
Mielenkiintoinen aihe, joka on tosin jo vanha juttu, mutta nousi toisessa keskusteluissa jälleen esiin, jonka johdosta tulin hiukan lueskelleeksi lisää siitä.
Kyseessä on siis Matteuksen käyttämä neitsyt-sana parthenos ja sen Jesajan kirjaan 7:14 viittama kohta, joka käyttää sanaa alma ja jonka kerrotaan tarkoittavan nuorta naista.
Ihan ensiksi on todettava, että Septuaginta, joka on juutalaisten rabbien tekemä vanhan testamentin käännös hepreasta kreikaksi joskus 300-200 eaa. käyttää myös sanaa parthenos. Jos parthenos nyt sitten on niin kovasti kerran tiukka neitsyt niin miksi juutalaiset itsekin käänsivät sen niin, vaikka eivät usko messiaan neitseelliseen syntymään?
Sitten sanaan alma, joka on väitteiden mukaan nuori nainen mutta ei neitsyt. Jos alma olisi nuori nainen, joka ei voi olla neitsyt, niin silloin Gen. 24:43 kuvaama kohta kertoo ettei Isakin kohtaama nainen voinut olla enää neitsyt vaan vain nuori nainen:
"salli tapahtua niin, että se neitonen, joka minun seisoessani tässä vesilähteellä tulee ammentamaan vettä ja sanoessani hänelle: 'Anna minun juoda vähän vettä astiastasi',"
Tämä kohta käyttää neitosesta puhuessaan sanaa alma. Vaikka ei osaisi hepreaa, sen voi tarkistaa tuolta:
http://biblehub.com/text/genesis/24-43.htm
Olettaisin, että muitakin kohtia on, joiden mukaan ei ole mitenkään sanottua että kyseessä on vain nuori nainen, joka ei voi olla neitsyt. Lisäksi tuolla ollaan sitä mieltä, että ei se betulah nyt mitenkään automaattisesti ole neitsyt
http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/judaica/ejud_0002_0020_0_20440.html
Yritin etsiä jotain näkemystä siitä, olisiko aiempi juutalaisuus tukenut tuon Jesajan kohdan tulkintaa niin, että se tarkoittaisi neitseellistä syntymää. En toistaiseksi löytänyt.
Eli kohdan merkitys on ainakin silloinen noin 600 eaa tapahtumiin liittyvä. Tätä tukee myös kuvaus, että kuvattu syntyvä lapsi, joka saa nimen Immanuel, ei ehdi elää vanhaksi ennen kuin maa jota kuningas kauhistuu, tulee autioksi. (Kuten hyvin tiedämme, uuden testamentin Jeesus ei saanut nimeä Immanuel.)
Miksi siis kristityt, erityisesti Matteuksen kirjoittaja ovat repineet tuosta kohdasta ihan omiansa? Kenties takana oli tarve tarjota samaisia lengendoja joita muihinkin jumaliin liitettiin. Tiedetään hyvinkin, että Mithran kultti on antanut vaikutteita jouluevankeliumille, mutta myös legendan mukaan "Mithran sanottiin syntyneen, kun itse Jumala valon muodossa yhtyi neitseeseen", "Samoin kreikkalaisessa mytologiassa sankaritarujen Perseus syntyi Danae-nimiselle neitsyelle ylijumala Zeuksesta putoavan kultasateen kautta".
http://www.gnosis.fi/gnostilaisuus/oliko_jeesus_gnostilainen/
Siksi Matteuksen kirjoittaja saadakseen uutta puhtia kristinuskoon, luultavasti taustajoukkojensa tuella, tulkitsi Jes. 7:14 ihan uudella tavalla.
Kommentteja?
Mielenkiintoinen aihe, joka on tosin jo vanha juttu, mutta nousi toisessa keskusteluissa jälleen esiin, jonka johdosta tulin hiukan lueskelleeksi lisää siitä.
Kyseessä on siis Matteuksen käyttämä neitsyt-sana parthenos ja sen Jesajan kirjaan 7:14 viittama kohta, joka käyttää sanaa alma ja jonka kerrotaan tarkoittavan nuorta naista.
Ihan ensiksi on todettava, että Septuaginta, joka on juutalaisten rabbien tekemä vanhan testamentin käännös hepreasta kreikaksi joskus 300-200 eaa. käyttää myös sanaa parthenos. Jos parthenos nyt sitten on niin kovasti kerran tiukka neitsyt niin miksi juutalaiset itsekin käänsivät sen niin, vaikka eivät usko messiaan neitseelliseen syntymään?
Sitten sanaan alma, joka on väitteiden mukaan nuori nainen mutta ei neitsyt. Jos alma olisi nuori nainen, joka ei voi olla neitsyt, niin silloin Gen. 24:43 kuvaama kohta kertoo ettei Isakin kohtaama nainen voinut olla enää neitsyt vaan vain nuori nainen:
"salli tapahtua niin, että se neitonen, joka minun seisoessani tässä vesilähteellä tulee ammentamaan vettä ja sanoessani hänelle: 'Anna minun juoda vähän vettä astiastasi',"
Tämä kohta käyttää neitosesta puhuessaan sanaa alma. Vaikka ei osaisi hepreaa, sen voi tarkistaa tuolta:
http://biblehub.com/text/genesis/24-43.htm
Olettaisin, että muitakin kohtia on, joiden mukaan ei ole mitenkään sanottua että kyseessä on vain nuori nainen, joka ei voi olla neitsyt. Lisäksi tuolla ollaan sitä mieltä, että ei se betulah nyt mitenkään automaattisesti ole neitsyt
http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/judaica/ejud_0002_0020_0_20440.html
Yritin etsiä jotain näkemystä siitä, olisiko aiempi juutalaisuus tukenut tuon Jesajan kohdan tulkintaa niin, että se tarkoittaisi neitseellistä syntymää. En toistaiseksi löytänyt.
Eli kohdan merkitys on ainakin silloinen noin 600 eaa tapahtumiin liittyvä. Tätä tukee myös kuvaus, että kuvattu syntyvä lapsi, joka saa nimen Immanuel, ei ehdi elää vanhaksi ennen kuin maa jota kuningas kauhistuu, tulee autioksi. (Kuten hyvin tiedämme, uuden testamentin Jeesus ei saanut nimeä Immanuel.)
Miksi siis kristityt, erityisesti Matteuksen kirjoittaja ovat repineet tuosta kohdasta ihan omiansa? Kenties takana oli tarve tarjota samaisia lengendoja joita muihinkin jumaliin liitettiin. Tiedetään hyvinkin, että Mithran kultti on antanut vaikutteita jouluevankeliumille, mutta myös legendan mukaan "Mithran sanottiin syntyneen, kun itse Jumala valon muodossa yhtyi neitseeseen", "Samoin kreikkalaisessa mytologiassa sankaritarujen Perseus syntyi Danae-nimiselle neitsyelle ylijumala Zeuksesta putoavan kultasateen kautta".
http://www.gnosis.fi/gnostilaisuus/oliko_jeesus_gnostilainen/
Siksi Matteuksen kirjoittaja saadakseen uutta puhtia kristinuskoon, luultavasti taustajoukkojensa tuella, tulkitsi Jes. 7:14 ihan uudella tavalla.
Kommentteja?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.