antti pesonen
Lamaa luodaan tietoisesti
Miten hallituspuolueet voivat korostaa vastuullisuuttaan, vaikka ovat antaneet valtion velan kasvaa holtittomasti? Miksi kukaan heistä ei ole ottanut esiin rahan velkaluonnetta, vaikka kaikki raha luodaan velan kautta yksityisissä pankeissa?
Näihin on yksinkertainen vastaus: Jos kaikki velat maksettaisiin pois, meillä ei olisi rahaa! Kun valtio, kunnat ja yksityishenkilöt ovat niin velkaantuneita, että eivät voi enää ottaa lisää lainaa, koko velkapyramidi alkaa sortumaan. Tätä kutsutaan velkadeflaatioksi. Kun velkoja maksetaan takaisin, rahan määrä lähtee vähenemään. Kuinka täten voitaisiin vähenevällä rahan määrällä saada aikaiseksi talouskasvua? Tämä on mahdotonta. Teoreettisesti se olisi mahdollista jos rahan kiertonopeus kasvaisi, mutta laskukaudella lähinnä säästetään. Eivätkä "elvytysvarat" ainakaan palkkoihin mene, koska työttömyys kasvaa.
Miksi velkaannumme pankeille, kun valtio voisi luoda rahansa itse? Nytkin vielä suhteellisen alhaisen velkaantumisasteen ja korkotason aikana maksamme tyhjästä pelkästään korkoja melkein kaksi miljardia vuositasolla. Korkotason joskus väistämättä noustessa, tilanne on katastrofi. Jos rahan luontioikeus olisi valtiolla, tätäkään kuluerää ei olisi. Rahan velkaluonne pitäisi myös poistaa. Kaikista vaikein kysymys tässä asiassa on se, kuka päättäisi rahan määrästä. Asiassa voidaan tuskin huonompaan suuntaan ainakaan mennä, koska nyt rahan määrästä päättää pieni piiri suljettujen ovien takana Baselissa, Kansainvälisessä järjestelypankissa (BIS). Siellä säädetään mm. varantovaatimuksista. Ohjauskorostakin päättää pieni piiri. Kontrolli rahasta on täydellisesti demokraattisen kontrollin ulottumattomissa.
Ja jos valtio loisi rahansa itse, niin rahan lisäys toisi vaurautta valtiolle eli sen kansalaisille. Nyt inflaatio eli rahan määrän holtiton kasvu vain laimentaa säästäjien varallisuutta ja vie voitot pankkiireille. Toisin sanoen, nykyinen sisäsyntyisesti inflatorinen systeemi ruokkii epätasapainoa ja ylivelkaantumista. Säästäminen ei kannata. Rahan luojat valtion tapauksessa voitaisiin myös äänestämällä vaihtaa ja mahdolliset rahan määrän lisäykset käytettäisiin esim. infrastruktuurin hoitoon. Miksi minkään tahon toisaalta pitäisi muuttaa rahan eli vaihdon välineen määrää? Deflaatio eli hintojen lasku on vain hyvä asia. Sehän kannustaa säästäväisyyteen. Kannattaa erottaa toisistaan deflaatio ja velkadeflaatio.
Vielä vähän aikaa sitten rahana käytettiin kultaa. Kultasepät ottivat kansalaisilta kultaa säilytykseen kuittia vastaan. Sepät keksivät tässä bisneksen ja monistivat kuitteja enemmän kuin kultaa oli. Näin syntyi osittaisvarantopankkitoiminta. Tämä oli huijaus, koska tallettajat eivät tienneet kuittien monistamisesta. Jos kaikki tallettajat halusivat kultansa yhtä aikaa takaisin, se ei onnistunut vaan heidän omaisuutensa oli ryöstetty seppien toimesta. He eivät saaneetkaan mitään tullessaan lunastamaan kultaansa.
Osittaisvarantoperiaatteessa pankilla pitää olla omaa pääomaa tietty prosentti, vaikka 10. Tästä voi syntyä osittaisvarantojärjestelmässä 1/0.1 eli 10-kertaisesti luottoja. Jos varantovaatimus vaikka tuplataan 20:een, niin järjestelmältä voidaan antaa luottoja ulos enää 1/0.2 eli vain viisinkertaisesti alkupääoman verran. Eli, nyt kun ollaan varantovaatimuksia nostamassa, niin luodaan tietoisesti lamaa!
Jaakko Impola
Itsenäisyyspuolue (IPU)
Pyhäjoki
___________________
Minun aivoparkani ei ihan käsitä tätä, toivottavasti täällä käy vähän viisaampia ihmisiä.
Lamaa luodaan tietoisesti
Miten hallituspuolueet voivat korostaa vastuullisuuttaan, vaikka ovat antaneet valtion velan kasvaa holtittomasti? Miksi kukaan heistä ei ole ottanut esiin rahan velkaluonnetta, vaikka kaikki raha luodaan velan kautta yksityisissä pankeissa?
Näihin on yksinkertainen vastaus: Jos kaikki velat maksettaisiin pois, meillä ei olisi rahaa! Kun valtio, kunnat ja yksityishenkilöt ovat niin velkaantuneita, että eivät voi enää ottaa lisää lainaa, koko velkapyramidi alkaa sortumaan. Tätä kutsutaan velkadeflaatioksi. Kun velkoja maksetaan takaisin, rahan määrä lähtee vähenemään. Kuinka täten voitaisiin vähenevällä rahan määrällä saada aikaiseksi talouskasvua? Tämä on mahdotonta. Teoreettisesti se olisi mahdollista jos rahan kiertonopeus kasvaisi, mutta laskukaudella lähinnä säästetään. Eivätkä "elvytysvarat" ainakaan palkkoihin mene, koska työttömyys kasvaa.
Miksi velkaannumme pankeille, kun valtio voisi luoda rahansa itse? Nytkin vielä suhteellisen alhaisen velkaantumisasteen ja korkotason aikana maksamme tyhjästä pelkästään korkoja melkein kaksi miljardia vuositasolla. Korkotason joskus väistämättä noustessa, tilanne on katastrofi. Jos rahan luontioikeus olisi valtiolla, tätäkään kuluerää ei olisi. Rahan velkaluonne pitäisi myös poistaa. Kaikista vaikein kysymys tässä asiassa on se, kuka päättäisi rahan määrästä. Asiassa voidaan tuskin huonompaan suuntaan ainakaan mennä, koska nyt rahan määrästä päättää pieni piiri suljettujen ovien takana Baselissa, Kansainvälisessä järjestelypankissa (BIS). Siellä säädetään mm. varantovaatimuksista. Ohjauskorostakin päättää pieni piiri. Kontrolli rahasta on täydellisesti demokraattisen kontrollin ulottumattomissa.
Ja jos valtio loisi rahansa itse, niin rahan lisäys toisi vaurautta valtiolle eli sen kansalaisille. Nyt inflaatio eli rahan määrän holtiton kasvu vain laimentaa säästäjien varallisuutta ja vie voitot pankkiireille. Toisin sanoen, nykyinen sisäsyntyisesti inflatorinen systeemi ruokkii epätasapainoa ja ylivelkaantumista. Säästäminen ei kannata. Rahan luojat valtion tapauksessa voitaisiin myös äänestämällä vaihtaa ja mahdolliset rahan määrän lisäykset käytettäisiin esim. infrastruktuurin hoitoon. Miksi minkään tahon toisaalta pitäisi muuttaa rahan eli vaihdon välineen määrää? Deflaatio eli hintojen lasku on vain hyvä asia. Sehän kannustaa säästäväisyyteen. Kannattaa erottaa toisistaan deflaatio ja velkadeflaatio.
Vielä vähän aikaa sitten rahana käytettiin kultaa. Kultasepät ottivat kansalaisilta kultaa säilytykseen kuittia vastaan. Sepät keksivät tässä bisneksen ja monistivat kuitteja enemmän kuin kultaa oli. Näin syntyi osittaisvarantopankkitoiminta. Tämä oli huijaus, koska tallettajat eivät tienneet kuittien monistamisesta. Jos kaikki tallettajat halusivat kultansa yhtä aikaa takaisin, se ei onnistunut vaan heidän omaisuutensa oli ryöstetty seppien toimesta. He eivät saaneetkaan mitään tullessaan lunastamaan kultaansa.
Osittaisvarantoperiaatteessa pankilla pitää olla omaa pääomaa tietty prosentti, vaikka 10. Tästä voi syntyä osittaisvarantojärjestelmässä 1/0.1 eli 10-kertaisesti luottoja. Jos varantovaatimus vaikka tuplataan 20:een, niin järjestelmältä voidaan antaa luottoja ulos enää 1/0.2 eli vain viisinkertaisesti alkupääoman verran. Eli, nyt kun ollaan varantovaatimuksia nostamassa, niin luodaan tietoisesti lamaa!
Jaakko Impola
Itsenäisyyspuolue (IPU)
Pyhäjoki
___________________
Minun aivoparkani ei ihan käsitä tätä, toivottavasti täällä käy vähän viisaampia ihmisiä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
jatuksen vyönkiristyspolitiikan hyödyllisyydestä ovat omaksuneet kaikki puolueet. Vaikka kitsaan taloudenpidon sosiaalisia vaikutuksia pidettäisiinkin harmillisina, vyönkiristyksen kansantaloudellista hyötyä harvoin kyseenalaistetaan.
Oxfordin yliopiston professorit David Stuckler ja Sanjay Basu esittävätkin tuoreessa kirjassaan Body Economic: Why Austerity kills, että leikkauspolitiikka ja taantuma ovat nostaneet itsemurhien määrää, masennuslääkkeiden käyttöä, HIV-tartuntojen kasvua ja nuorisotyöttömyyttä.
Ja talouskuri saattaa olla väärä lääke myös julkiseen velkaantumiseen. Kun yritykset supistavat ja irtisanovat, valtion ei pidä tehdä samoin. Vaikka kuri hidastaisi velkaantumista, velka-aste suhteessa bruttokansantuotteeseen saattaa kääntyä nousuun, koska kaikkialla vähenevät rahavirrat kuristavat talouskasvua.
Suoraselkäisiä ratkaisuja tiukassa taloustilanteessa eivät olisikaan enemmistön toivomat kuri, säästöt ja leikkaukset, vaan rohkeat investoinnit ja työllisyyden parantaminen velkaa kaihtamatta.
http://yliopisto-lehti.helsinki.fi/?article=7454
Moderni länsimainen valtio ei ajaudu maksukyvyttömäksi velkojensa tähden, koska se velkaantuu lähes aina omassa valuutassaan. Omaa valuuttaa saa tarpeen mukaan omasta keskuspankista.
_____________________________________
Käykää lukemassa tämä, täällä on ihan toisenlaista tietoa mitä
meille syötetään, kopioin vain vähän.