Vuodesta vuoteen Rkp järjestää tilaisuuksia, joiden aiheena on: Miten saada ne finnarit hyväksymään ruotsin kieli ja lukemaan sitä.
Svenska Yle uutisoi Rkp:n hallinnoiman Kulturfondenijn järjestämästä seminaarista.
Yle:n mukaan ruotsinläksyjä ei välitetä lukea (mm. Käpylän lukiossa) sen jälkeen kun ruotsin kirjoittaminen tuli vapaaehtoiseksi v.2004. Lukion ruotsinopettajan Hannele Castrenin mukaan motivaatio ei riitä ja vain puolet kirjoittaa enää ruotsin. Hän otti osaa seminaariin kaksikielisyydestä ja oppimisesta, jonka järjesti Rkp:n hallitsema Kulturfonden yhdessä Kone-säätiön kanssa Helsingissä.
Castrenin mukaan alhainen motivaatio näkyy siten, että ollaan poissa ruotsintunneilta ja jätetään läksyt siitä tekemättä ja muita aineita priorisoidaan. Jos joutuu valitsemaan mitkä läksyt tekee, ruotsi jää kuulemma pois.
Castren yrittää motivoida oppilaita ja pitää suullista harjoitusta tärkeänä..
Peter Nymanin mukaan ruotsin kielestä pitäisi tehdä seksikkäämpi.
Svensklärarna i Finland rf -yhdistys eli Suomen ruotsinopettajat ry pohtii myös motivaatiota. Pj. Liisa Wallenius sanoo, että järjestetään kursseja ja vaihdetaan kokemuksia, esim. kulttuuri ja yhteistyö, ja tuemme käyntejä ruotsinkielisissä kouluissa ja Tukholmassa. Teemme yhteistyötä Svenska.nu:n kanssa, joka järjestää erilaisia tapahtumia ja teatterikäyntejä Suomessa.
Palkittu toimittaja Peter Nyman opiskeli ruotsiksi, mutta on suomenkielisessä työssä. Hän sanoo, että ei ole patenttiratkaisua, miten kiinnostusta ruotsiin lisättäisiin.
-Pitäisi tehdä ruotsi enemmän popiksi ja seksikkääksi. Vakavat ja setämäiset argumentit eivät pure teini-ikäisiin. On kyse asennekasvatuksesta ja että löydetään opetukselliset välineet, joilla tehdään ruotsi svengaavammaksi ja hauskemmaksi ilman että menetetään sisältöä, saoo Nyman.
Svenska Yle uutisoi Rkp:n hallinnoiman Kulturfondenijn järjestämästä seminaarista.
Yle:n mukaan ruotsinläksyjä ei välitetä lukea (mm. Käpylän lukiossa) sen jälkeen kun ruotsin kirjoittaminen tuli vapaaehtoiseksi v.2004. Lukion ruotsinopettajan Hannele Castrenin mukaan motivaatio ei riitä ja vain puolet kirjoittaa enää ruotsin. Hän otti osaa seminaariin kaksikielisyydestä ja oppimisesta, jonka järjesti Rkp:n hallitsema Kulturfonden yhdessä Kone-säätiön kanssa Helsingissä.
Castrenin mukaan alhainen motivaatio näkyy siten, että ollaan poissa ruotsintunneilta ja jätetään läksyt siitä tekemättä ja muita aineita priorisoidaan. Jos joutuu valitsemaan mitkä läksyt tekee, ruotsi jää kuulemma pois.
Castren yrittää motivoida oppilaita ja pitää suullista harjoitusta tärkeänä..
Peter Nymanin mukaan ruotsin kielestä pitäisi tehdä seksikkäämpi.
Svensklärarna i Finland rf -yhdistys eli Suomen ruotsinopettajat ry pohtii myös motivaatiota. Pj. Liisa Wallenius sanoo, että järjestetään kursseja ja vaihdetaan kokemuksia, esim. kulttuuri ja yhteistyö, ja tuemme käyntejä ruotsinkielisissä kouluissa ja Tukholmassa. Teemme yhteistyötä Svenska.nu:n kanssa, joka järjestää erilaisia tapahtumia ja teatterikäyntejä Suomessa.
Palkittu toimittaja Peter Nyman opiskeli ruotsiksi, mutta on suomenkielisessä työssä. Hän sanoo, että ei ole patenttiratkaisua, miten kiinnostusta ruotsiin lisättäisiin.
-Pitäisi tehdä ruotsi enemmän popiksi ja seksikkääksi. Vakavat ja setämäiset argumentit eivät pure teini-ikäisiin. On kyse asennekasvatuksesta ja että löydetään opetukselliset välineet, joilla tehdään ruotsi svengaavammaksi ja hauskemmaksi ilman että menetetään sisältöä, saoo Nyman.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niin, tai laitetaan ruotsinkieli valinnaiseksi oppiaineeksi, miksi pönkittää pakkoa, kun se ei kerran suomenkielisille maistu.
Miksi ihmeessä suomalaisten tulisi hyväksyä ruotsalainen röyhkeys, rasismi ja raakuus?
Anteeksi "jakaja", mutta ymmärsin kyllä tuon aloituksen tarkoituksen. Tuossahan ilmaistiin, taas karran, että fennolapsia yritetään saada ymmärtämään omaa parastaan tulevaisuuden kannalta. Halutaan tutustuttaa Suomen suurimman kauppakumppanin ja työllistäjämaan oloihin. Mikä siinä on mielestäsi väärin?
Ps. juurihan jossain ketjussa marisitte, ettei teitä huolita töihin, joissa tarvitaan molempia kotimaisia. Ristiriitaisia ovat fennojen ajatukset.
Tuolla logiikalla meillä pitäisi olla MYÖS pakkovenäjä ja pakkosaksa. Mutta turha fakki-idiootille ja svekolle on opettaa logiikkaa...
Lisäksi vain korkeintaan 1% kansalaisista on ulkomaankaupassa töissä. Elämä on pääosin muutakin kuin ulkomaankauppaa.
fenno-parat
"Halutaan tutustuttaa Suomen suurimman kauppakumppanin ja työllistäjämaan oloihin. Mikä siinä on mielestäsi väärin?"
Eikö ruottalaiset muka osaa kieliä? Miten he tekevät kauppaa saksalaisten, amerikkalaisten ja kiinalaisten kanssa?
Ai, tämä ruotsinkielen osaaminen koskeekin kaikista maailman kansoista v a i n suomalaisia.
Tulee mieleen täysin entisen siirtomaan ja emämaan suhde. Ei voi lilluputti Ruotsi muualla päteä kuin Suomessa, ei edes Virossa. Meidän oma epäisänmaallinen suruporukka täällä tekee työtä utopistisen "Suur-Ruotsin" puolesta. Ei onnistu, ei auta Svenska-nu ym. Herätkää jo todellisuuteen.
Olette säälittäviä.
Ummikoille pitäisi pakkosuomea tyrkyttää aasinhatun uhalla.
Pakkoruotsitus kulkee monttuaan kohden, on se kumma että tälle saattohoidolle ei tule loppua?
Nyman on kova svekosuru, MUTTA itse toimii työssään vain suomeksi!?
Missä on logiikka ja aate? Luulisi hänen tukevan omaa kieltään käyttämällä sitä työssään SURUmediassa?
Miksi meidän suomalaisten pitäisi opetella ja käyttää ruotsia, jos surusvekotkaan eivät sitä tee?
Taas kerran vain ahneus voittaa kieliaatteen surusvekolla!