Että hän vihaa ja inhoaa vahvasti koko loppuelämänsä ajan, ihmistä, joka rakastaa häntä eniten maailmassa.Ihmistä, jolle hän on tärkeä ja rakas.
Tämä on jotenkin surullista, mutta elämä on joskus näin kummallista.
Joillakin meistä on varaa potkia rakastavat ihmiset elämästään.Siltikin, vaikka heistä ei olisi mitään haittaa.
Rakastavalle on vaan tehtävä kaikin mahdollisin tavoin selväksi.Miten ärsyttävä ja inhottava ja vastenmielinen hän on.
Näin me kumpikin vaan aikanaan poistumme tästä maailmasta.Toinen tietää sen, mistä toinen on tietämätön.Toinen tietää olevansa vihattu ja toinen ei tiedä olevansa yhä rakastettu.Eikä sitä, ettei hän unohdu.
Oliko hän koskaan tietoinen rakkaudestani?Oli kyllä, mutta lopulta hän ei antanut sille mitään arvoa.
Hän oletti minunkin rakkauteni loppuvan siihen.Mutta näinhän siinä ei valitettavasti käynytkään.
En häiritse häntä enää mitenkään.Olen kuitenkin kiitollinen, elämäni parhaasta ajasta, jolloin olimme yhtä arvokkaita ja rakkaita toisillemme.
Minäkin sain kerran elämässäni olla oikeasti onnellinen.
Jokin vain rikkoi yhtäkkiä kaiken väliltämme, enkä se ollut minä.
Tämä on jotenkin surullista, mutta elämä on joskus näin kummallista.
Joillakin meistä on varaa potkia rakastavat ihmiset elämästään.Siltikin, vaikka heistä ei olisi mitään haittaa.
Rakastavalle on vaan tehtävä kaikin mahdollisin tavoin selväksi.Miten ärsyttävä ja inhottava ja vastenmielinen hän on.
Näin me kumpikin vaan aikanaan poistumme tästä maailmasta.Toinen tietää sen, mistä toinen on tietämätön.Toinen tietää olevansa vihattu ja toinen ei tiedä olevansa yhä rakastettu.Eikä sitä, ettei hän unohdu.
Oliko hän koskaan tietoinen rakkaudestani?Oli kyllä, mutta lopulta hän ei antanut sille mitään arvoa.
Hän oletti minunkin rakkauteni loppuvan siihen.Mutta näinhän siinä ei valitettavasti käynytkään.
En häiritse häntä enää mitenkään.Olen kuitenkin kiitollinen, elämäni parhaasta ajasta, jolloin olimme yhtä arvokkaita ja rakkaita toisillemme.
Minäkin sain kerran elämässäni olla oikeasti onnellinen.
Jokin vain rikkoi yhtäkkiä kaiken väliltämme, enkä se ollut minä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Nytkö pitäisi se antaa sulle
mitä et kerran suonut mulle.
jollekulle -0 ..... tuo viestisi voi osua sille "jollekulle" tarkoittamallesi oikealle henkilölle, mutta palstan huomioon ottaen, ehkä ei osukaan.
Ehkä tuo aloitus ei ollutkaan sinulle.Katsohan kun, tälläisiä tilanteita on ihmisten välillä useampia.
Sinulle on ilmeisesti käynyt niin, että rakastit ihmistä, joka ei koskaan rakastanut sinua.
Aloittajalla oli toisin.
Kertoiko hän todella vihaavansa sinua ja milloin tämä välirikkonne tapahtui??
Kertoi, monella eri tavalla ja moneen kertaan.Onhan siitä jo aikaa.Hän muuten sitten miespuolinen ja minä olen nainen.Väärinkäsitysten välttämiseksi.
Enkä ole taatusti sitten mikään tällä palstalla. eri aloituksessa mainittu blondi.
Vihaan on aina joku syy.
Itselläni aikanaan oli tilanne, jossa piti valita pettävän, valehtelevan, huonosti minua kohtelevan naisen ja loputtoman yksinäisyyden välillä.
Ei tarvinut kauaa harkita kun päädyin jälkimmäiseen, enkä halua kyseistä ihmistä tavata enää koskaan.
Mikä aloittajan vihaajan syy on?
En saanut sitä koskaan tietää syytä.En ollut edes selitysten arvoinen.Tiedän ainoastaan hänen vihansa kohteen.
Se olen, minä.
leikisti, ja tuli paniikki kun odotit jotain tapahtumaa. Kenties ehdotit tapaamista, ja siinä varattuna olemisessa olikin se syy mistä se viha alkoi.
Tälläiseen korostuneeseen yhtäkkiseen ja selittämättömään vihaan, jota ei vihaaja itsekään oikein osaa selittää. voi olla joskus sekin.Ettei ihminen pysty rakastamaan riittävästi itseään.Näin ollen, ei sitten ketään muutakaan.Samalla voimalla, kuin itseään vihaa kaikkia muitakin.
En oikein usko tuohon teoriaan, nuita keksii yleensä ihmiset jotka ei kestä sitä että joku ihan selkeästi on suuttunut tai vihaa heitä. Minun kokemuksen mukaan vihattu henkilö on sen tavalla tai toisella vihaajaltaan ansainnut
Minä uskon tähän teoriaan.Itse ainakin kestän sen, jos joku ei pidä minusta ja jos joku vihaa minua.Eihän minustakaan kaikki voi pitää.Jokaista ihmistä varmasti vihaa joku jossakin.Mutta tiedän sellaisia ihmisiä, jotka eivät pidä itseään minään ja ovat jopa vihaisia itselleen.Eivätkä siedä ketään, eikä mitään.Katkeria ja vihaisia ihmisiä.Ei sellaiset pysty ainakaan ketään rakastamaan.Joten vihaaminen on heille helpompaa.
1. Olitte tekemissä irl puheväleissä?
2. Kaikki tapahtui täällä, tai kuvittelet tapahtuneen?
En todellakaan ole kuvitellut, en ole sitä tyyppiä.Olimme jonkunlaisissa tekemisissä ja etenkin puheväleissä.Siitäkin olen 100% varma, ettei hän ollut varattu.
Mutta, jutun pointti tässä on se, että tässä elämässä on paljon asioita, joista olemme täysin tietämättömiä, loppuun asti. Esim.jonkun rakkaudesta meihin.Koska joidenkin on pakko pitää tämä tieto vain itsellään.Koska me, tai se toinen ei halua enää tätä tietää.
On myös asioita, joista tiedämme ja tiedon kanssa elämme loppuun asti.Kuten se, että joku vihaa meitä.Sellaisistakin syistä, jotka ei meille koskaan selvinnyt, joita meille ei kerrottu.
Toisen viha jää tavallaan päällemme elämämme koko elämän ajaksi.
Olen joskus unelmoinut, että tapahtuisi ihme ja hän ottaisi yhteyttä.Sanoakseen vain, ettei hän vihaa enää.En odota että rakastaisikaan.Ainoa toiveeni on, ettei hän vihaisi ja inhoasi minua enää.Ottaisi vain sen vihansa päältäni pois, elinaikanani.
Jonkun viha on vaan jotenkin niin raskasta kantaa läpi elämänsä.En haluaisi kuollakin tämän tiedon kanssa.
En halua takaisin hänen elämäänsä, enkä erityisesti edes ikävöi häntä, hänkin jo varmasti unohtanut minut.Onhan siitä jo niin kauan.Kaikesta huolimatta, olen vieläkin onnellinen ja kiitollinen siitä ajasta, kun hän ei vielä vihannut.
Koska, hän on minun parhain muistoni rakkaudesta ja läheisestä ystävyydestä.
Ihan höpölöpö juttua. Jos hän kerta sinua niin verisesti vihaa, niin tietäisit syyn siihen! Komppaan edellistä, että kuvittelet, huom. Kuvittelet toisen vihaavan sinua ja täällä "todistelet" vain itsellesi että hän vihaa, koska et ole edes varma vihaako hän. Ja luultavasti olet tietoisesti laiminlyönyt häntä ja tuon vihan olet keksinyt siksi että voit tekeytyä uhriksi ettei sinun tarvitse hoitaa velvollisuuttasi selvittää asiaa ja mahdollisesti pyytää anteeksi.
Hän varmaan narsismissaan luulee aloituksen olevan minulta vaikka todellisuudessa halveksin, inhoan ja vihaan häntä :D
Katkeraa luettavaa. Kyllä täytyy sanoa, että on mulla sitten helppoa tää elämä sittenkin, kun ei tarvitse tuollaisten tunteiden kanssa painia.
Mä en. Mä olen avoin keskustelulle, mutta VAIN ja ainoastaan hänen kanssaan. Siihen asti, moi.
Ei auta Juhat ei ketkään muut! Ja mä tykkään lukea näitä ja elää elämääni täällä. :)
"Ja jos joku loukkaa minua, inhoan häntä elämäni loppuun asti" Sanoi eräs isotissinen (silikonit) blondi n. 20 v, joka esiintyi Seura -lehdessä. Hänen Isä tuki häntä menestykseen. Isän ylpeys. Otti eron noin 10 vuotta sitten silloisesta miehestään.
Erilaisia selfieitä FB kuvissa :) Platinaa pitkässä tukassa ym.
Miehenä sanoisin en vihaa vaikka sattui ja tapahtui ,se tunne on enempi jotain muuta enempi surua ja sääliä, kun ei voi muuttaa tapahtunutta.
Säälittää se tapa millä hän kohtelee minua ja saa vielä nautintoa siitä.
Nainen ei ollut kypsä tähän suureen tunteeseen ja tapahtui se pahin.
Kypsyyttä on parkua täällä kun ei kykene muuten asioista selvittämään.
Ihme ruikutusta ,antanut - ARVOA- jos täällä elelet ja odotat jotain arvoa niin metsään menee.
Joskus joutuu tekemään vaikeita valintoja, ristinsä kullakin :O
Junalauta mitä lässyä!