Muistan lapsena korkeassa kuumeessa nähneeni harhoja ja hourailleeni. Myöhemminkin on ollut illuusioita, epätodellisia kuulo- ja näköaistimuksia sekä tuntemuksia. En kuitenkaan ole pitänyt niitä Jumalan lähettäminä ilmestyksinä, vaan väsmyksestä, keskittymiskyvyn alenemisestatai omista vääristä odotuksista johtuvina aistien temppuina.
Hurjin aistiharha oli, kun olimme aikaisin keväällä poimimassa korvasieniä. Maassa oli hyvä sieniesiintymä ja sen vieressä keppikasa, risukossa kun kuljimme. Olin juuri laskemassa lasta maahan harteiltani poimiakseni korvasienet. Laskin korin maahan ja ihastelin sään patinoimia kauniisti kiiltäviä keppejä ja mietin, josko ottaisin muutaman koristeellisesti taipuneen kepin vaikka kukka-asetelman tekemistä varten. olin jo saanut lapsen hypäytetyksi ylös harteiltani ja ilmaan valmiina laskemaan hänet eteeni...
... kun yksi keppi LIIKAHTI!
Korvasienten vieressä oli kokonainen vyyhti kyykäärmeitä.
Koska uskoin näkeväni keppejä, näin keppejä vielä silloinkin, kun katseeni oli alle metrin päässä niistä..
Uskon, että on olemassa ihmistä suurempi voima, maailmankaikkeuden Henki, Jumala, joka on kaiken ylläpitäjä ja liikuttaja. Sen sijaan en usko, että kukaan ihminen on koskaan nähnyt Jumalaa tai edes "Jumalan sormea" (!) muuten kuin korkeintaan heijastuksena luomakunnassa tai toisessa ihmisessä, siis kuin kuvastimessa.
Uskonnot perustuvat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jonkun ihmisen saamiin näkyihin ja ilmestyksiin. Itse pidän sellaisia ilmestyksiä joko aistien harhautumisina tai vilkkaan mielikuvituksen synnyttäminä kuvitelmina.
En nyt löydä enää sitä verkkotekstiä, josta ajatukseni lähti liikkeelle, mutta
Tässä jotain pohdintaa samasta aiheesta:
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/ahdistava-uskonto/muuntuneet-tajunnantilat
Hurjin aistiharha oli, kun olimme aikaisin keväällä poimimassa korvasieniä. Maassa oli hyvä sieniesiintymä ja sen vieressä keppikasa, risukossa kun kuljimme. Olin juuri laskemassa lasta maahan harteiltani poimiakseni korvasienet. Laskin korin maahan ja ihastelin sään patinoimia kauniisti kiiltäviä keppejä ja mietin, josko ottaisin muutaman koristeellisesti taipuneen kepin vaikka kukka-asetelman tekemistä varten. olin jo saanut lapsen hypäytetyksi ylös harteiltani ja ilmaan valmiina laskemaan hänet eteeni...
... kun yksi keppi LIIKAHTI!
Korvasienten vieressä oli kokonainen vyyhti kyykäärmeitä.
Koska uskoin näkeväni keppejä, näin keppejä vielä silloinkin, kun katseeni oli alle metrin päässä niistä..
Uskon, että on olemassa ihmistä suurempi voima, maailmankaikkeuden Henki, Jumala, joka on kaiken ylläpitäjä ja liikuttaja. Sen sijaan en usko, että kukaan ihminen on koskaan nähnyt Jumalaa tai edes "Jumalan sormea" (!) muuten kuin korkeintaan heijastuksena luomakunnassa tai toisessa ihmisessä, siis kuin kuvastimessa.
Uskonnot perustuvat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jonkun ihmisen saamiin näkyihin ja ilmestyksiin. Itse pidän sellaisia ilmestyksiä joko aistien harhautumisina tai vilkkaan mielikuvituksen synnyttäminä kuvitelmina.
En nyt löydä enää sitä verkkotekstiä, josta ajatukseni lähti liikkeelle, mutta
Tässä jotain pohdintaa samasta aiheesta:
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/ahdistava-uskonto/muuntuneet-tajunnantilat
Vastaukset 1
Vanhimmat
Juu olen kyllä ihan samoilla linjoilla kanssasi tuosta Jumalasta sekä siitä ettei Jumalalta kukaan ole mitän viestejä tms saanut. Noihin uskonnon perustajiin lisäisin vielä sellaiset hörhöt joilta lähte mopo käsistä ja aletaan valehdella herran nimessä. Tarpeeksi kauan kun tätä jatkaa, niin alkaa itsekin uskoa valheisiinsa.