"VÄLIKYSYMYS
Hallituksen perhepolitiikka ja lapsilisien leikkaaminen
Eduskunnalle
Hallitus maksattaa epäonnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikkansa tavallisilla ihmisillä. Leikkaukset kohdistuvat kipeimmin lapsiperheisiin. Hallitusohjelmassaan hallitus väittää tavoitteekseen luoda lapsille turvallinen kasvuympäristö ja turvata vanhemmille aineelliset ja henkiset mahdollisuudet synnyttää ja kasvattaa lapsia. Nämä tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Hallituksen keinot pyrkiä kyseisiin tavoitteisiin herättävät kuitenkin ihmetystä: hallitusohjelmassa todetaan, että perhepolitiikan kolme ydintä ovat palvelut, tulonsiirrot sekä perheen ja työn yhteensovittaminen, mutta käytännössä hallitus tekee kerta toisensa jälkeen ratkaisuja, jotka vahvistamisen sijasta murentavat näitä kolmea ydintä.
Lapsilisä tuli Suomen lainsäädäntöön vuonna 1948 pohjoismaisen mallin mukaan. Se on alusta asti ollut universaali etuus, jolla halutaan tasata lasten huollosta perheille koituvia kustannuksia ja viestittää, että yhteiskunta kannustaa lasten hankintaan. Lapsilisiä on leikattu ainoastaan kerran aikaisemmin, Lipposen hallituksen toimesta 90-luvun laman aikana. Päätös leikata lapsilisiä on nykyhallitukselta selkeä arvovalinta, joka kasvattaa inhimillistä hätää etenkin perheissä, joiden talous on tiukalla työttömyyden, sairauden tai muiden ongelmien vuoksi. Suurimpia kärsijöitä ovat näiden perheiden lapset.
Lapsilisien leikkauspäätös tuntuu erityisen vastuuttomalta, kun tiedetään, että lapsiperheiden köyhyys on kasvanut huolestuttavasti 90-luvun laman jälkeen. Lapsuudessa koetun köyhyyden seuraukset ovat moninaiset, ja köyhyys myös periytyy sukupolvelta toiselle. Hallitus on luvannut lisätä lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa. Onko näin tehty lapsilisäleikkausten suhteen?
Lapsiperheissä on aina rahalle tarvetta: keskituloisillakin perheillä kulutukseen menevät helposti kaikki saatavat tulot. Kustannuksia muodostuu mm. asumisesta, ruoasta, päivähoitomaksuista, harrastuksista, kuljetuksista, vaatteista ja leluista. Lapsilisällä – jonka indeksitarkastukset hallitus on jo aiemmin jäädyttänyt – ei kateta edes murto-osaa näistä menoista, mutta kyseessä on kuitenkin yhteiskunnalta perheille suuntautuva tärkeä kädenojennus, joka pitää omalta osaltaan talouden rattaita pyörimässä.
Lapsilisiin kajoaminen ei ole ensimmäinen kerta, kun nykyinen hallitus käy lapsiperheiden kimppuun. Viime syksynä hallitus päätti osana rakennepoliittista ohjelmaansa puolittaa kotihoidontuen vanhempien kesken. Päätöstä perusteltiin tasa-arvolla ja pyrkimyksellä nostaa työllisyysastetta, mutta tosiasiassa kyseessä oli raaka leikkaus, jolla kavennettiin vanhempien valinnanvapautta ja heikennettiin lasten asemaa. Ei ole yhteiskunnan asia sanella, hoitaako lapsia kotona isä vai äiti: jokainen perhe kyllä osaa itse ratkaista, millainen järjestely heidän kohdallaan parhaiten toimii ja mikä on taloudellisesti järkevää. Vanhempien valinnanvapauden kaventaminen ei myöskään palvele tavoitetta perheen ja työn yhteensovittamisen parantamisesta. Samalla hallitus lisää kuntien kustannuksia, kun lapsia tulee lisää päivähoitoon. Näistäkin päätöksistä uupuu todellisten kustannusvaikutusten arviointi, mikä kuvastaa hyvin hallituksen politiikan kestämättömyyttä.
Sen lisäksi, että hallitus on epäonnistunut perhepolitiikassaan ja kurjistanut lapsiperheiden elämää leikkaamalla tulonsiirtoja sekä vaikeuttamalla perheen ja työn yhteensovittamista, se ei ole myöskään onnistunut parantamaan perheiden palveluita, joilla parhaimmillaan olisi mahdollista ennaltaehkäistä monia vakavia ongelmia. Lapsiperheiden kotipalvelut ovat hyvä esimerkki inhimillisestä ja kustannustehokkaasta avusta, jolla voidaan tukea uupuneita tai muuten vaikeassa tilanteessa olevia perheitä raskaimpien aikojen yli. Kuntien valtionosuuksia leikkaamalla hallitus on varmistanut, että lapsiperheiden kipeästi tarvitsemat palvelut ovat heikentyneet tai ne on lopetettu kokonaan.
JATKUU...
Hallituksen perhepolitiikka ja lapsilisien leikkaaminen
Eduskunnalle
Hallitus maksattaa epäonnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikkansa tavallisilla ihmisillä. Leikkaukset kohdistuvat kipeimmin lapsiperheisiin. Hallitusohjelmassaan hallitus väittää tavoitteekseen luoda lapsille turvallinen kasvuympäristö ja turvata vanhemmille aineelliset ja henkiset mahdollisuudet synnyttää ja kasvattaa lapsia. Nämä tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Hallituksen keinot pyrkiä kyseisiin tavoitteisiin herättävät kuitenkin ihmetystä: hallitusohjelmassa todetaan, että perhepolitiikan kolme ydintä ovat palvelut, tulonsiirrot sekä perheen ja työn yhteensovittaminen, mutta käytännössä hallitus tekee kerta toisensa jälkeen ratkaisuja, jotka vahvistamisen sijasta murentavat näitä kolmea ydintä.
Lapsilisä tuli Suomen lainsäädäntöön vuonna 1948 pohjoismaisen mallin mukaan. Se on alusta asti ollut universaali etuus, jolla halutaan tasata lasten huollosta perheille koituvia kustannuksia ja viestittää, että yhteiskunta kannustaa lasten hankintaan. Lapsilisiä on leikattu ainoastaan kerran aikaisemmin, Lipposen hallituksen toimesta 90-luvun laman aikana. Päätös leikata lapsilisiä on nykyhallitukselta selkeä arvovalinta, joka kasvattaa inhimillistä hätää etenkin perheissä, joiden talous on tiukalla työttömyyden, sairauden tai muiden ongelmien vuoksi. Suurimpia kärsijöitä ovat näiden perheiden lapset.
Lapsilisien leikkauspäätös tuntuu erityisen vastuuttomalta, kun tiedetään, että lapsiperheiden köyhyys on kasvanut huolestuttavasti 90-luvun laman jälkeen. Lapsuudessa koetun köyhyyden seuraukset ovat moninaiset, ja köyhyys myös periytyy sukupolvelta toiselle. Hallitus on luvannut lisätä lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa. Onko näin tehty lapsilisäleikkausten suhteen?
Lapsiperheissä on aina rahalle tarvetta: keskituloisillakin perheillä kulutukseen menevät helposti kaikki saatavat tulot. Kustannuksia muodostuu mm. asumisesta, ruoasta, päivähoitomaksuista, harrastuksista, kuljetuksista, vaatteista ja leluista. Lapsilisällä – jonka indeksitarkastukset hallitus on jo aiemmin jäädyttänyt – ei kateta edes murto-osaa näistä menoista, mutta kyseessä on kuitenkin yhteiskunnalta perheille suuntautuva tärkeä kädenojennus, joka pitää omalta osaltaan talouden rattaita pyörimässä.
Lapsilisiin kajoaminen ei ole ensimmäinen kerta, kun nykyinen hallitus käy lapsiperheiden kimppuun. Viime syksynä hallitus päätti osana rakennepoliittista ohjelmaansa puolittaa kotihoidontuen vanhempien kesken. Päätöstä perusteltiin tasa-arvolla ja pyrkimyksellä nostaa työllisyysastetta, mutta tosiasiassa kyseessä oli raaka leikkaus, jolla kavennettiin vanhempien valinnanvapautta ja heikennettiin lasten asemaa. Ei ole yhteiskunnan asia sanella, hoitaako lapsia kotona isä vai äiti: jokainen perhe kyllä osaa itse ratkaista, millainen järjestely heidän kohdallaan parhaiten toimii ja mikä on taloudellisesti järkevää. Vanhempien valinnanvapauden kaventaminen ei myöskään palvele tavoitetta perheen ja työn yhteensovittamisen parantamisesta. Samalla hallitus lisää kuntien kustannuksia, kun lapsia tulee lisää päivähoitoon. Näistäkin päätöksistä uupuu todellisten kustannusvaikutusten arviointi, mikä kuvastaa hyvin hallituksen politiikan kestämättömyyttä.
Sen lisäksi, että hallitus on epäonnistunut perhepolitiikassaan ja kurjistanut lapsiperheiden elämää leikkaamalla tulonsiirtoja sekä vaikeuttamalla perheen ja työn yhteensovittamista, se ei ole myöskään onnistunut parantamaan perheiden palveluita, joilla parhaimmillaan olisi mahdollista ennaltaehkäistä monia vakavia ongelmia. Lapsiperheiden kotipalvelut ovat hyvä esimerkki inhimillisestä ja kustannustehokkaasta avusta, jolla voidaan tukea uupuneita tai muuten vaikeassa tilanteessa olevia perheitä raskaimpien aikojen yli. Kuntien valtionosuuksia leikkaamalla hallitus on varmistanut, että lapsiperheiden kipeästi tarvitsemat palvelut ovat heikentyneet tai ne on lopetettu kokonaan.
JATKUU...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kataisen hallitukselta on puuttunut perhepolitiikasta kokonaiskuva. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että hallituksen perhepolitiikka ei ole kestävää eikä lisää kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan. Pirstaleiset esitykset kuten kotihoidontuen kiintiöiminen, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus, päivähoitomaksujen tuntiperustaisuus sekä joustavan hoitorahan luominen ovat vieneet pohjan laadukkaalta varhaiskasvatuslain uudistamiselta, jota on pidetty yhtenä hallituksen keskeisistä tavoitteista. Hallituksen perhepolitiikasta puuttuvat myös vaikuttavuusarvioinnit, mikä tekee kokonaisuudesta huonosti johdetun ja sekavan.
Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Miten hallituksen kehysriihipäätökset tukevat lupausta perheiden hyvinvoinnin edistämisestä,
miten hallituksen perhepolitiikka tukee lupausta eriarvoisuuden vähentämisestä,
mitä hallitus aikoo tehdä lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi,
onko hallituksella yhteinen näkemys siitä, miten lapsilisien leikkaus käytännössä toteutetaan,
milloin hallitus tekee kehysriihipäätösten suhteen arvion siitä, kuinka päätökset vaikuttavat lapsiin, ja onko hallitus valmis perumaan haitallisiksi osoittautuvat päätökset,
seurataanko kotihoidon tuen puolittamisen vaikutuksia millään tavalla, ja
jos seurataan, onko hallitus tarvittaessa valmis muuttamaan päätöstä saatujen kokemusten perusteella,
miten hallitus aikoo varmistaa, että lapsiperheiden etuuksien leikkaaminen ja palveluiden heikentäminen ei ohenna yhteiskunnan turvaverkkoa liikaa ja jätä lapsiperheitä tyhjän päälle?
Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014
Hanna Mäntylä /ps"
http://www.perussuomalaiset.fi/news/perussuomalaisilta-keskustalta-ja-vasenryhmalta-valikysymys-hallituksen-perhepolitiikasta-ja-lapsilisien-leikkaamisesta/
MIKSI VASEMMISTOLIITTO KIELTÄYTYI OSALLISTUMASTA TÄHÄN VÄLIKYSYMYKSEEN, VAIKKA SITÄ MUKAAN PYYDETTIIN ?!
EIKÖ VASEMMISTOLIITTOA KIINNOSTA LAPSIPERHEIDEN AHDINKO ?!
Olin siinä luulossa, että leikkaukset lapsiperheiltä oli juuri se syy miksi vasemmistoliitto lähti hallituksesta.
En nyt ymmärrä alkuunkaan, miksi välikysymykseen ei osallistuttu.
Vai onko välikysymyksen sanamuodossa kenties jotain sellaista miksi puolue ei halunnut lähteä mukaan?
Kertokaa vasemmistoliittolaiset mikä oikein mättää?
Tyypillistä Vasureille ,ei pysytä hallituksessa ja oppositiossa ei tehdä myöskään mitään. Pitihän tämä arvata ,Vasenryhmä sensiaan mukana kiitos siitä heille
Tulee ne vaalitkinvielä,muistetaan ketkä välittää köyhistä.Ei ollut tärkeäasia vasemmistolle,kun eivät tukeneet välikysymystä.Lapintie tyhmä ämmä joutais
kortistoon,kärty akka.Hän kietoutuu hirveisiin puna huiveihin,että pahaa tekee.
Miksi vasemmistoliitto ei haasta hallitusta lapsilisäasiassa, jonka takia he hallituksen jättivät?
Vastaus:
Hallitus voisi paljastaa mitä vasemmistoliitto oli hallituksessa päättämässä, ja se olisi vasemmistoliiton tuho!!
Siksi on syytä olla hiljaa oppositiossa, jotta oikeistopoliitikan teko hallituksessa ei paljastuisi!!
.
Olisko jäänyt vielä lämpöä persuuksiin audin penkinlämmittimestä
.
Juuri näi ,nyt ollan kusisukassa ,ollaan hiljaa ettei tehdä virhetä ,kuviteellaan ´että Suomen kansa unohtaa ,ei unohda siitä pidetään kyllä huolta varmasti .