Isännöitsijäksi pystymetsästä?

Paskamainen ala ei kannata isännöitsijäksi ryhtyä.

http://www.hs.fi/tyoelama/a1359789220076

Yllä linkki hesarin artikkelliin joka kuvaa hyvin alan ongelmia. itse lopetin usean vuoden jälkeen isännöitsijänä, koska työmäärä kävi liialliseksi vapaa aikaa ei jäänyt
ja perhe kärsi. Vaihdoin helpompiin hommiin ja olen tyytyväinen. Tiedän monia isännöitsijöitä jotka ovat joutuneet lopettamaan työt sairastuessaan burn outiin.

Ongelmista vaan ei alalla puhuta, koska alalle on muutenkin vaikea saada työvoimaa.
Itsehän valintasi teet, mutta rehellisesti sanoen en suosittelee alaa kenellekään.

Olisiko jollakin jotakin tietoa liittyen itse kysymyksiin?

Itse hieman kyseenalaistaisin tätä isännöintialan rummutettua työvoimapulaa. Ilmeisesti pula on kovinkin paikallinen, koska useista yrityksistä huolimatta työ(harjoittelu)paikkaa ei ole löytynyt.
Olen siis koulutustaustaltani rakennusinsinööri, mutta niitä töitä en ole tehnyt päivääkään. Valmistuin lähes pahimpaan rakennusalan suhdannemuljahdukseen 2011. Olen kysellyt sekä töitä, että työharjoittelupaikkoja useista isännöintitoimistoista Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Kokemusta on suurehkon kerrostaloyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävistä. Onko muilla samanlaisia kokemuksia isännöintialan työtilanteesta?

Vähän yllättävältä tuo tuntuu. Alalla kuitenkin työvoimaa tarvitaan, ehkä se on sitten aluekohtaista. Tai sitten on lama vaikuttanut tähänkin alaan sen verran ettei uutta työvoimaa uskalleta palkata.

Oman kokemukseni mukaan aikuisen oppisopimuspaikkaa oli vaikeaa saada, mutta alalle on muitakin reittejä. Esim. Kiinko ja Amiedu kouluttavat myös työn ohessa, tosin silloin on joko edellytyksenä tai ainakin olisi hyvä olla työ(ssäoppimis)paikka alan toimistossa. Myös työkkäri järjestää alan kursseja työttömille.

Sinuna kysyisin suoraan neuvoja oman paikkakuntasi oppisopimustoimistosta ja/tai TE-toimistosta.

Taustasta riippumatta melkein kenestä tahansa voi tulla hyvä isännöitsijä, jos on tahtoa ja halua oppia ja on valmis hyppäämään uuteen. Onnea!

Itse jouduin pienessä taloyhtiössä tilanteeseen, jossa isäänöitsijä luopui tehtävistään. Olin hallituksen jäsen ja käytännössä hallituksen puheenjohtajan kanssa jouduimme valitsemaan uutta isäänöitsijää.

Olen ammatiltani sairaanhoitaja, mutta niin vaan minun piti hypätä vt. isännöitsijän tehtävään siksi aikaa, kunnes uusi isännöitsijä valittiin. 'Virka-aikanani' tehtäväkseni tuli mm. huolehtia tuholaistorjuja silloin taloossamme esiintyneen torakka-episodin aikana. Hyvin se aika meni, mutta olin iloinen kolmen kuukauden kuluttua, kun saatoin luovuttaa isännöitsijän tehtävät ammattilaiselle.

Olen ollut 2kk työkkärin työkokeilussa isännöintifirmassa ja tulin toiselta, joskin tekniseltä alalta (insinööri). Oman kokemukseni mukaan, tilanne on sellainen että jos olet kokenut isännöitsijä, saat suunnilleen valikoida hommia. Mutta jos olet noviisi, alalle on edelleen vaikea heti työllistyä. Vaaditaan sinnikkyyttä ja hiukan tuuriakin. Lisäksi täytyy olla ns. isännöitsijä luonnetyypiltään. Työkkäri kyllä tyrkyttää alaa kaikille työttömille, mutta sanoisin että harvasta on alalle.

Kokeneemmilta kysyisin, että onko suuri vaihtuvuus tavallistakin isännöintitoimistoissa?
Toimistossa jossa olen, on vain 3 työntekijää ollut pidempään töissä kuin kolme vuotta. Todella monta on ollut vuoden ja sitten lopettanut. Tuo vaihtuvuus vähän shokeerasi kun innokkaana alalle oli tullut kokeilemaan. Omasta mielestäni asia johtuu pitkälti huonosta perehdytyksestä. Ens alkuun teetätetään harjoittelevilla isännöitsijöillä lähinnä kiinteistösihteerin tehtäviä. Postitusta jne. muuta helppoa josta ei ihmeitä opi. Sitten palkataan vakituiseksi ja lyödään niskaan iso kakku yhtiöitä vastuineen. Onko ihme jos homma kaatuu päälle ja burnout iskee? Ilmeisesti ala on niin pienikatteinen, ettei ole varaa pitää töissä uusia kavereita esim 50% kuormalla ensimmäistä vuotta ja toisaalta uhrata jotain kokenutta perehdyttämään.

Oma jatkamiseni alalla riippuu vielä muutamasta jutusta, mutta parasta on alan töiden riittävyys (työtä löytyy) ja toisaalta että ikärasismia keski-ikäisiä tai vanhempia kohtaan ei esiinny. Asiakaspalvelu on myös tietyllä tavalla palkitsevaa, löysin uuden piirteen itsestäni.

Kyllä suuri vaihtuvuus alalla on hyvin tavallista, näin on varsinkin suuremmissa toimistoissa joissa ei ole aikaa kunnon perehdytykselle. Se on myös tavallista suurissa toimistoissa, että noviisille lyödään suuri määrä yhtiöitä niskaan, ei ihme jos burnout tulee, ja vaihdetaan alaa. Pienemmissä toimistoissa talomäärän ja henkilökohtaiset edut voi yleensä sopia paremmin.

Alalla on kyllä töitä hyvin. Mutta monet lopettavat alan kun huomaavat ettei yksityiselämälle jää riittävästi aikaa. ja ei sitä voi kiisttää että ala on muutenkin hyvin raskas, harvassa ammatissa saat kuunnella niin paljon asiatonta vittuilua kun isännöitsijänä. Itse lopetin isännöitsijän hommat muutaman vuoden jälkeen juuri liiallisen työmäärän takia kun ei enää huvittanut istua varsinkin keväällä yhtiökokouksissa kaikkia iltoja. Hyvää kokemusta kiinteistöalasta kuitenkin tarttui , josta on ollut apua nykyisessä työssäkin.

En suosittele isännöitsijän työtä. Paljon työtä, yleensä kiireisiä asioita jotka pitää hoitaa nopeasti. Olet kiinni työssäsi lähes 24 h/vuorokaudessa, joten lapsiperheelliselle isännöitsijän työ ei sovi. Palkkaus ei myöskään vastaa tehtyä työmäärää, eikä työn vaativuutta.

Itse olen lopettamassa tämän vuoden jälkeen isännöitsijän työt (alalla 6-vuotta). Ei vain kiinnosta vapaa-aikaa käyttää kun ei siitä saa kunnon korvausta. Vaikeat asukkaat, yleensä yksi tai kaksi taloyhtiössä riippuen koosta. Ei niiden kanssa jaksa kinastella jopa pöytäkirjan pilkun paikasta.

Alalla ei ole mitään työvoimapulaa. Ihan sama, kun väitetään, että esim. kirjanpitäijiä ei ole.
Jos olet alalle valmistunut, et saa ekaa työpaikkaa ilman suhteita.
Firmojen kannattaisi katsoa peilin ja miettiä tulevaisuuttaan.
Nyt viroissa olevat ovat aloittaneet ns. oppipoika-kisälli-periaatteella. Ihmetellä täytyy, että nykyäivänä joka alalla uusien firmaan tulijoidenkin pitää olla heti vanhempien konkareiden vertaisia. Tämä on sulaa mahdottomuuttaa, vaikka kuinka sopisi alalle ja olisi koulutus ja todistukset plakkarissa.
Ja että ala ei teksisi rahaa tai katetta, on puppua. Talouselämän artikkeleiden mukaan ala on harvoja (tilitoimistot toinen esim), jotka tekee loistavaa katetta, on taloustilanne (nousukausi/laskukausi) mikä vaan.

Halusin vaihtaa alaa isännöitsijäksi. En tiedä, kuinka kauan olisi pitänyt vielä odottaa harjoittelupaikkaa. Oli tarkoitus opiskella iat. Kokemusta on yli 10 taloyhtiön kanssa toimimisesta kaikilla linjoilla ja ansiotyössäni olen tehnyt kaikkea mistä olisi ollut hyötyä isännöitsijän ammatissa. Sitten tuli yllättäen eteen oman alan sellainen työpaikka, että jäin sinne. Palkkakin on nyt heti samaa tasoa, kuin ammatti isännöitsijällä.

Vanha ketju, mutta kommentoin lyhyesti. Eräänlaisia "kiinteistönsihteerin" tai konttoriapulaisen hommia harjoittelijalla tosiaan etupäässä teetetään etenkään, jos työnantaja ei kiinnostu palkkaamaan harjoittelijaa. Hommia ei teetetä siitä näkökulmasta, että pyrittäisiin kehittämään opiskelijan ammattitaitoa. Silti harjoittelupaikkakin voi olla kiven alla. Osa harjoittelijoista pyrkii silti vaihtamaan harjoittelupaikkaa, jos harjoittelupaikka ei vastaa odotuksia. Kuva isännöinnin vuosikellosta (isännöitsijän tehtävistä yhden vuoden aikana) jää sumeaksi, kun ei pääse käsiksi oikeisiin töihin riittävässä määrin. Tästä syystä koulun opetus suppeudesta huolimatta on kullanarvoista.

Harjoittelupaikka on välttämätön isännöitsijäksi pääsemiseksi. Ilman sitä isa-tutkinto jää vain haaveeksi. Ensimmäinen este ylitettäväksi on siis löytää sopiva harjoittelupaikka. Pitääkö sen olla sitten jo alussa palkallinen oppisopimuspaikka vai onko paikka harjoittelusopimuksella riittävän hyvä, siitä voidaan olla montaa mieltä. Toinen asia on se, onko harjoittelupaikka riittävän hyvä, jotta isännöitsijän vaativan työn valmiuksia oppii riittävästi harjoitteluvuoden tai puolentoista vuoden aikana. Kaikki isännöintitoimistot eivät tutkinnon vaatimuksia kunnioita riittävän hyvin, vaan työtehtävät tuppaavat olemaan liian palikkaa, asiakaspäivystystä, postitusta ja vastaavaa, kuten tässäkin ketjussa on aikoinaan tuotu esiin. Saattaa olla, että kunnon työtehtäviin pääsee käsiksi vain siinä tapauksessa, että olen olet isännöintitoimiston pyörittäjän mielestä niin hyvä (lue: sopiva) tyyppi, että hän haluaa työllistää sinut. Myös palkallisuus vie samaan suuntaan: jos palkka juoksee, ei kannata pitää kaveria tyhjän panttina. Jos yhteistyö ei näytä sujuvan riittävän hyvin, vaihtoehdoksi jää työssäoppijalle vain hakea uutta harjoittelupaikkaa uudesta isännöintitoimistosta, jotta ammatin edellyttämien valmiuksien oppiminen paranee. Ei ole mitenkään mahdotonta, että tutkinnon saamiseksi kasaan tutkinnon suorittaja joutuu hakemaan kaksi, ehkä kolmekin harjoittelupaikkaa.

Terveydenhuoltoala ei taida olla se kaikkein paras ala jos tarvitaan osaamista kirjanpidosta ja sähkö- ja putkitöistä.

Kaikessa harjoittelussa kannattaa muistaa sekin, että palkallinen työsuhde -pienelläkin palkallakin - tuo työsuhdeturvan. Palkaton harjoittelu ei kerrytä ansiosidonnaista päivärahaa, työeläkettä, ja työsopimuksen ja mahdollisen tessin mahdollistama työoikeudellinen turva puuttuu tyysin. Jos sukset menevät ristiin isännöintitoimiston kanssa, harjoittelija joutuu helposti lähtemään. Kannattaa käyttää palkallista oppisopimusta mieluummin, jos mahdollista. Näin varsinkin pitkässä harjoittelussa.

Eihän isännöitsijäksi mitään erityisen pitkää tutkintoa tarvita. Insinööri on jo niin ylikoulutettu, että siellä on sormi suussa kun pitäisi ymmärtää ihmismieltä ja etsiä ristiriitoihin ratkaisuja. Oikeastaan isännöitsijän ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin vetää palkkiot.

Isännöitsijäksi kouluttautuminen vaatii harjoittelupaikan. Ne tuppaavat olemaan monentasoisia. Kannattaa hakeutua sellaiseen harjoittelupaikkaan, joka pyrkii palkkaamaan tutkinnon jälkeen työsuhteeseen. Vain tällaisella isännöintitoimistolla on motivaatio pyrkiä kehittämään tulevan isännöitsijän ammattitaitoa kunnolla. Tämä sisältää jo kokousten vetämistä, taloja isännöitäväksi ja niin edelleen. Osaa isännöintitoimistoista tämä ei kiinnosta ollenkaan, jolloin isännöintiharjoittelija otetaan vain eräänlaiseksi avustavaksi konttorirotaksi. Kiinteistösihteerityyppisestä harjoittelusta puhutaan, mutta sekin on nimityksenä harhaanjohtava, kun harjoittelu ei sisällä kunnolla näitäkään tehtäviä. Uhkana on harjoittelun keskeytyminen tai sitten täytyy etsiä uusi isännöintitoimisto harjoittelupaikaksi, jotta saa tarpeeksi vaativia tehtäviä työllistyäkseen isännöitsijänä. Jotkut isännöintitoimistot kohtelevat tässä suhteessa isännöintiharjoittelijoita törkeästi. Näin ainakin Pirkanmaalla.