Oikea teho-paino suhde

Lähinnä ajattelen tässä tilannetta, jossa samaan veneeseen voidaan asentaa vaikkapa noin 210 kg painava 150 hv kone tai noin 290 kg painava 250 hv kone.

Huippunopeudenhan pitäisi mennä melko lailla Crouchin kaavan mukaan, v=c*(teho/paino)^(1/2). Kuitenkin tuollainen vajaan sadan kilon lisäys peräpeilin tuntumaan vaikuttaa kuitenkin varmasti muutenkin. Lähinnä siis pohdin aallokko-ominaisuuksia, liukuuun nousua, kiihtyvyyttä ja muita sen kaltaisia ominaisuuksia.

Eli mikä on (itse kullekin) riittävästi ja kuinka perämoottorin massa vaikuttaa. Riittävyys on tässä varsin subjektiivista ja haenkin ihmisten henkilökohtaisia mielipiteitä erilaisista veneistä.

Oudee1 kirjoitti:

Lähinnä ajattelen tässä tilannetta, jossa samaan veneeseen voidaan asentaa vaikkapa noin 210 kg painava 150 hv kone tai noin 290 kg painava 250 hv kone.

Huippunopeudenhan pitäisi mennä melko lailla Crouchin kaavan mukaan, v=c*(teho/paino)^(1/2). Kuitenkin tuollainen vajaan sadan kilon lisäys peräpeilin tuntumaan vaikuttaa kuitenkin varmasti muutenkin. Lähinnä siis pohdin aallokko-ominaisuuksia, liukuuun nousua, kiihtyvyyttä ja muita sen kaltaisia ominaisuuksia.

Eli mikä on (itse kullekin) riittävästi ja kuinka perämoottorin massa vaikuttaa. Riittävyys on tässä varsin subjektiivista ja haenkin ihmisten henkilökohtaisia mielipiteitä erilaisista veneistä.

Lue lisää

" Huippunopeudenhan pitäisi mennä melko lailla Crouchin kaavan mukaan, v=c*(teho/paino)^(1/2)."

Tuo on tietyin yleistyksin käytettävissä oleva "nyrkkisääntö" , jossa vakio c on venekohtainen, eri nopeuksille ja painoille erilainen ja mitattava käytännössä.
Oletuksena on että kulkuvastus kasvaa lineaarisesti nopeuden mukana ja c on vakio, vaikka todellisuudessa kumpikaan ei ole kuin heikosti todellisuutta vastaava.
Kaava antaa arvion tehontarpeesta ja kulutuksesta eri nopeuksille, mutta kuten perusteista voi päätellä, tarkkuus on enimmäkseen uskon varassa.

Teho/paino -suhteen riittävyys on taas eksakti, jos vene saavuttaa tietyllä suhteella juuri tietyn nopeuden, niin jos painoa lisätään tai tehoa vähennetään, nopeus jää saavuttamatta.

Huippunopeuden ennakointiin kokemus samantyyppisistä veneistä antaa paljon tarkemman arvion kuin yo kaavaan sijoitetut arvaukset tai Frouden luvun arpominen.

Teho-/painosuhde ei todellakaan kerro kaikkea. Veneiden rungoissa on niin suuria eroja, että toinen kulkee pienellä teholla saman kuin toinen isolla ja joku ei kestä mitään suuria ylilyötejä suositusten suhteen ja toiseen voi lyödä huoletta reilusti ylimitoitetun koneen.

Kylän suurin moottor kirjoitti:

Teho-/painosuhde ei todellakaan kerro kaikkea. Veneiden rungoissa on niin suuria eroja, että toinen kulkee pienellä teholla saman kuin toinen isolla ja joku ei kestä mitään suuria ylilyötejä suositusten suhteen ja toiseen voi lyödä huoletta reilusti ylimitoitetun koneen.

Lue lisää

Kyllä venemyyntikatalogeista saa jonkinlaista kuvaa teho-painosuhteista. Pulpettiveneissä ilmoitettu paino on ilman konetta ja sisäperämoottoriveneillä koneen pitäisi kuulua ilmoitettuun kevytpainoon. Siitä vaan sitten laskemaan, missä tuotantoveneessä on kovin teho-painosuhde. Kannattaa tietty laske mukaan myös vähän polttoainetta ja kuljettajakin, että pääsee järkeviin tuloksiin.

http://www.anytec.fi/860-spd

Tuosta vaikka anytec 860SPEDE. 1800 kg 2*300 kg perämoottorit kuski 100 kg ja 50 kiloa bensaa = 2550 kg kevyessä ajopainossaan Tehoa 600 hv, joten teho-painosuhde olisi 2550/600 = 1 hv jokaista 4,25 kg kohden. Hui!