Moi,
Itselläni oli seuraavia paniikkihäiriö oireita: niskan nykiminen, puheen epäselvyys, lihasten jännittäminen,pelkäsin monia asioita, etenkin sosiaalisissa tilanteissa.
Noh, mistä johtuivat mun kohalla sain selville et henkisistä traumoista, esim. anteeksi antaminen jos on tarvetta, oli kyse sitten sun isästä tai mistä muusta tahansa vaikeista muistoista. Mun kohalla ehkä suurin oireiden aiheuttaja oli itseviha, en hyväksynyt itseeni semmosena kun olin, vaan vertailin itteeni muihin ihmisiin, syyttelin itteeni, harkitsin itsemurhaa suht. usein sekä mulla oli paljon myös sisäistä vihaa tiettyjä ihmisiä kohtaan mikä piti purkaa. Muita oireita paniikkioireiden lisäksi oli, masennus,unen puute, lihasten vajaa toiminta,ajatusten harhailu, ajatuksen vajaa kulku,harhat,päänsärky harvoin,mahakipua, tavallisten tilanteiden tajuaminen oikein. Voisin jatkaa vieläkin listaani jos muistaisin mitä muita oireita mulla oli noina aikoina kun kärsin noista. Psykologilla käynti ei minua hyödyttänyt eikä lääkkeet, vaan tajusin että se on jostain ihan muusta asiasta minun kohdalla, En siis kärsi noista oireista enää, mulla on ehkä vähän jäljellä tota jännittämistä mutta kokoajan kun paranen lisää ja hyväksyn itteeni omana itsenäni se auttaa. En tiedä miten kullakin asiat on, mistä johtuu jne, mutta mun kohalla se meni näin päin.Mun oireet kesti jtn 8 vuotta pahimmillaan kun ne olivat ja alkoivat nuorena 10 vuotiaana ehkä aikasemminkin. Eli voisin sanoo et aika monta vuotta oon ollu epätoivosena ja harkinnu itsemurhaa, jännittäminen tosin mikä on erittäin vähäistä nykyään, tunnen että sekin on katoamassa pikkuhiljaa. Hyvä jos auttoi joitakin. Luulen että itseviha ja viha joka oli kertynyt muista ihmisistä mun sisällä oli aiheuttaja noihin ongelmiin, jokainen on yksilö, miulla meni asiat tämänlailla.
Itselläni oli seuraavia paniikkihäiriö oireita: niskan nykiminen, puheen epäselvyys, lihasten jännittäminen,pelkäsin monia asioita, etenkin sosiaalisissa tilanteissa.
Noh, mistä johtuivat mun kohalla sain selville et henkisistä traumoista, esim. anteeksi antaminen jos on tarvetta, oli kyse sitten sun isästä tai mistä muusta tahansa vaikeista muistoista. Mun kohalla ehkä suurin oireiden aiheuttaja oli itseviha, en hyväksynyt itseeni semmosena kun olin, vaan vertailin itteeni muihin ihmisiin, syyttelin itteeni, harkitsin itsemurhaa suht. usein sekä mulla oli paljon myös sisäistä vihaa tiettyjä ihmisiä kohtaan mikä piti purkaa. Muita oireita paniikkioireiden lisäksi oli, masennus,unen puute, lihasten vajaa toiminta,ajatusten harhailu, ajatuksen vajaa kulku,harhat,päänsärky harvoin,mahakipua, tavallisten tilanteiden tajuaminen oikein. Voisin jatkaa vieläkin listaani jos muistaisin mitä muita oireita mulla oli noina aikoina kun kärsin noista. Psykologilla käynti ei minua hyödyttänyt eikä lääkkeet, vaan tajusin että se on jostain ihan muusta asiasta minun kohdalla, En siis kärsi noista oireista enää, mulla on ehkä vähän jäljellä tota jännittämistä mutta kokoajan kun paranen lisää ja hyväksyn itteeni omana itsenäni se auttaa. En tiedä miten kullakin asiat on, mistä johtuu jne, mutta mun kohalla se meni näin päin.Mun oireet kesti jtn 8 vuotta pahimmillaan kun ne olivat ja alkoivat nuorena 10 vuotiaana ehkä aikasemminkin. Eli voisin sanoo et aika monta vuotta oon ollu epätoivosena ja harkinnu itsemurhaa, jännittäminen tosin mikä on erittäin vähäistä nykyään, tunnen että sekin on katoamassa pikkuhiljaa. Hyvä jos auttoi joitakin. Luulen että itseviha ja viha joka oli kertynyt muista ihmisistä mun sisällä oli aiheuttaja noihin ongelmiin, jokainen on yksilö, miulla meni asiat tämänlailla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.